Galleria Lapinlahti

Galleria Lapinlahti

15.8. – 2.9.2018

Hami Bahadori, Gunzi Holmström, Juliana Hyrri, Sanna Majander, Verna Meriläinen

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin 14.8. klo 17-19.
Welcome to the openings on tuesday 14th August at 5-7pm.

HAMI BAHADORI / Birth of the Asylum: For Aleksis Kivi and Rabia of Basra
Collaboration with Suvadeep Das (Mitätön, performance and installation)

“…through madness, a work that seems to drown in the world, to reveal there its non-sense, and to transfigure itself with the features of pathology alone, actually engages within itself the world’s time, masters it, and leads it; by the madness which interrupts it, a work of art opens a void, a moment of silence, a question without answer, provokes a breach without reconciliation where the world is forced to question itself. What is necessarily a profanation in the work of art returns to that point, and, in the time of that work swamped in madness, the world is made aware of its guilt. Henceforth, and through the mediation of madness, it is the world that becomes culpable (for the first time in the Western world) in relation to the work of art; it is now arraigned by the work of art, obliged to order itself by its language, compelled by it to a task of recognition, of reparation, to the task of restoring reason from that unreason and to that unreason. The madness in which the work of art is engulfed is the space of our enterprise, it is the endless path to fulfillment, it is our mixed vocation of apostle and exegete.” -Michel Foucault, Madness and Civilization: A History of Insanity in the Age of Reason

“[Foucault] started to think about how madness as a category of human identity is produced and reproduced by various rules, systems and procedures which create and separate it from ‘normalcy’. Such systems form what he called ‘the order of discourse’, or the entire conceptual territory on which knowledge is formed and produced. This includes not just what is thought or said but the rules which govern what can be said and what not, what is included as rational and what left out, what is thought of as madness or insubordination and what is seen as sane or socially acceptable.” -Ania Loomba

“Kivi’s health had failed completely in 1870. The collapse was accelerated by typhoid and attacks of delirium and in 1871 he was admitted to the New Clinic, from where he was transferred to the Lapinlahti psychiatric hospital. The doctor treating him, A. T. Saelan, diagnosed him as suffering from melancholia resulting from “injured dignity as a writer”. On the basis of the available documents, Kalle Achté concludes that it was a classic case of schizophrenia, triggered by severe states of anxiety” -Hannes Sihvo, Kivi, Aleksis (1834 – 1872)

Hami Bahadori (1990) is an artist, activist, organizer and writer based in Helsinki, holding a BA in Photomedia from University of Washington, Seattle and MA from Academy of Fine Arts Helsinki. His art practice challenges the pre-existing memory of a place and questions, ‘who’ is viewing the artwork in a particular space. He makes site-specific works, and occasionally uses media to play with notions of distance, movement, belonging and becoming. Hami has studied and lived in Iran, Turkey, Italy, United States and Finland. Hami is the co-founder of artist group “This Might Not Work” based in Seattle and Helsinki and is also the co-organizer of an autonomous reading group for artists and activists.

– – –

GUNZI HOLMSTRÖM / Pyysin kiveä näyttämään tietä

”Taiteilija auttaa maailmaa ilmentämällä mystisiä totuuksia!” -Bruce Nauman

Ikääntyvälle kriitikolle uudet taidesuuntaukset harvoin tuottavat sen kummempaa riemua, mutta tuoreen lahjakkuuden löytäminen on aina iloinen asia. Me pidämme siitä, että joku yllättää meitä näyttämällä uuden version siitä mistä on kysymys, elämässä ja taiteessa. Vielä enemmän tämän kirjoittaja ilahtuu siitä, että näyttämölle ilmaantuu joku, joka on löytänyt kanavan henkiseen todellisuuteen, ryhtynyt todellistamaan sen oivalluksia ja menetelmiä, sekä myös manifestoimaan sitä mitä kilvoittelussa liikkuu. Aidosti, ja hyvällä maulla – uutta luoden, mutta annettujen koodien mukaan. Mitään Uutta uuttauutta ei taida ollakaan. Itse kilvoittelu on jokaiselle uutta – työskentely tuntemattoman kanssa. Onneksi näitä kilvoittelijoita aina ilmaantuu, myös Suomeen. Tuorein todistus on Gunzi Holmström; kypsä taiteilija, joka kriisin kautta löysi taiteesta uuden kanavan henkiselle kasvulleen. Hänen kuusi viimeistä vuotta ovat merkinneet tämän uuden vision löytämistä, ja työstämistä taiteen keinoin. Avain siihen on mietiskely, uuden kulttuurin Sampo. Jo nyt taiteilijan sato on merkittävä: monipuolinen visio, jossa jokainen siirto tuo esiin tuoreen oivalluksen. Kaikuja kriisin tunnelmista on edelleen mukana, kuten uskottavuuden kannalta on hyvä olla, mutta pääpiirteittäin taiteilijan matka on nyt vapautunut, ja usein riemukas. Kuvat ovat selkeitä, tuoreen tuntuisia, hengittäviä löytöjä tajunnan valtamerestä. Me tarvitsemme niitä. Visiossa ei näy loppua. Jokainen taiteilija kuitenkin etsii Elämänsä Suurta Symbolia, sitä mikä saa hänen elämänsä kaikki ilmiöt järjestymään, ja näyttämään merkityksellisiltä. Taide on hyvä väline siihen. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata Gunzi Holmströmin taiteellista matkaa, mihin hänen tiensä vielä vie. Parasta mitä voin sille toivoa on ymmärtäviä katsojia! J.O.Mallander 8.7.2018

– – –

JULIANA HYRRI / Kappeli

He siivosivat ja puunasivat, veivät kasapäin omaisuutta hävitettäväksi. Portaat alas, portaat ylös, alas, ylös. Korvaton Cheburashka, likainen jalkapuoli muovikoira, nukenosia, kasseittain dyykattuja löytöjä. Komerossa seisoivat pinot uusia vaatteita, muoveissa ja ilman, käyttämättömiä puuvillalakanoita ja avaamattomia konvehtirasioita. Hän lähtisi puvussa ja valokuvaprinttisessä t-paidassa. Kuvassa on kissa ja hän. Pappi ei ollut rikas ja söi ainakin viiden hengen edestä, joi myös ja lahjukset otti iloisena vastaan. Haali vielä reilusti syömisiä viemisiksi kotiin, hyvä vaan että maistui, mutta merkille se pantiin. Myös se, miten naapurin rouva oli pukeutunut, oliko salaatti liian suolaista tai vähäsuolaista ja miten kalliita seppeleitä kukin oli tuonut. Se pappi maanläheisenä miehenä vihki kerran kuolleen pariskunnan omaisten toiveesta. Joutui sitten karkotetuksi siitä isommasta kirkosta, työnsä sai sentään pitää.

Kappeli on kokoelma keinotekoisesti uudelleenrakennettuja tilanteita ja kokemuksia paikoista, joissa kohdattu erityinen hetki on säilöytynyt tiiviisti ajatuksiin. Se hetki, jolloin aika on tuntunut pysähtyneen ja tulevaisuus on esiintynyt vain kaukaisena abstraktiona. Kasvaako erityinen paikka ihmiseen vai kasvaako ihminen erityiseen paikkaan? Tietynlaiset tilanteet ja rituaalit tapahtuvat usein tietynlaisissa paikoissa, joskin joka kerta ainutlaatuisesti riippuen rituaalin jakavista henkilöistä. Teoksillani tutkin ja luon omia ja uusia merkityksiä muiden kuin itseni tallentamille muistoille. Jäljitelmieni lähtökohtina ovat kertomukset, salaisuudet, karttapalvelu ja vanhat valokuvat.

Juliana Hyrri (1989) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän hyödyntää taiteessaan maalauksen, piirustuksen, sarjakuvan ja kirjoittamisen keinoja. Hyrri opiskelee taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

– – –

SANNA MAJANDER / Yhtä kaikki

“Työskentelytapani taiteen kentässä on materiaalilähtöinen. Tekniikkani linkittyy materiaalipohjaisen taiteen perinteisiin, mutta siinä on yhtymäkohtia myös yhteisötaiteeseen, kuvanveistoon ja käsitetaiteen traditioon. Käytetyt materiaalit viittaavat arkeen ja merkityksettömiin, ohikiitäviin hetkiin, mutta teokset sisältävät myös surrealistisia piirteitä ja kulttuurisia mielleyhtymiä – tai pieniä huvittuneita toteamuksia. Monimerkitykselliset teemat ovat teosteni lähtökohtia. Materiaalin avulla valmistuu muoto: pehmeä, kaartuva, kömpelö tai inhimillinen.

Näyttelyssä on esillä vuosina 2015-2018 syntyneitä teoksia. Näyttelyn syntymiseen on vaikuttanut vahvasti tieto siitä, missä kontekstissa se tullaan esittämään. Eri aikoina syntyneet teokset muodostavat yhdenlaisen kokonaisuuden Lapinlahden miljöössä ja tässä hetkessä. Ajatus johtaa toiseen – ja lopulta ne ovat yhtä kaikki.”

Tekstiili- ja ympäristötaiteilija Sanna Majanderin aatemaailmassa painottuvat eettisyys, ekologisuus ja materiaalilähtöisyys. Niin materiaalipohjaisen taiteen kuin ympäristö- ja yhteisötaiteen alueilla teokset sitoutuvat käsityötaiteen perinteisiin, mutta niillä on selkeitä yhtymäkohtia myös maalaustaiteeseen, kuvanveistoon ja käsitetaiteen traditioon. Materiaali voi itsessään olla viesti, eikä vain osa ilmaisua. Majander on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta v. 2002. Hän on esittäytynyt ryhmänäyttelyissä sekä ulkomailla että kotimaassa ja pitänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 1999. Taiteilijan teoksia on useiden museoiden sekä valtion taidekokoelmassa. Taiteellisen työskentelyn ohella Majander on toiminut kuraattorina sekä alan opetus- ja asiantuntijatehtävissä.

– – –

VERNA MERILÄINEN / I felt like a human drone

ammennettu jatkuva muutos taittuu, esi-isät palaavat suitsukkeissa ja kausittain // holoseeniepookilla teksti maatuu tai ei maadu – luovutettu, unohdettu, muistettu // elämä portaittain taittaen rattain mätä elo lopettaen rottain etämaitten raatona // taustatutkimus, aineistonkeruu, luonnostelu, tarkennus, varsinainen, viimeistely // ja: kokeminen muuttaa kolinaa, ex machina, dieu trompeur, kivi lentää kuin lintu // silmä tahtoo välttää, itse olen, etenkin matkoilla, ”tyhjyys” ympäristössä alkaa // mallinnettu pinta, liikkumisen kertomus, kytevä uhri, maantiellä nousuveden kuin // loputtomasti toistama, kertoja miten tässä ympäristössä omat rajoitteet vapaasti // tilallisuudesta henkinen on tarkkarajainen valokeila keskelle polkua taajuudella // tulen jälleensyntymästä, täyttää koneistettu elämys maisemamatkailun eksotiikkaa // – Henrik Pathirane

Vapaasta taidekoulusta 2017 valmistunut taidemaalari Verna Meriläinen piirtää musteella paperille ja kankaalle sekä styluksella tabletille. Häntä kiinnostaa digitaalisen piirroksen ominaisuudet: sen samanaikainen aineettomuus ja aineellisuus, sen äärettömyys ja rajallisuus, sen omanlainen estetiikka ja sen kytkeytyminen taiteen traditioon. Meriläisen edellinen yksityisnäyttely Piirroksia oli galleria Rantakasarmissa helmikuussa 2018. Hänen teoksiaan on muun muassa Valtion taidekokoelmissa.

– – –

Lapinlahdentie 1, 2.krs, 00180 Helsinki
Avoinna: ti-pe klo 12-18, la-su klo 12-17. Heinäkuussa avoinna klo 11-16.30.
info(at)gallerialapinlahti.com
Galleria Lapinlahti Facebookissa
Galleria Lapinlahti Instagramissa

Galleria Lapinlahti on n.135m² kokoinen, useista huoneista koostuva avoin nykytaiteen tila, joka poikkeaa hillitystä galleriasta. Siinä näkyy historian kerroksellisuus ja aikakausien jättämät jäljet. Vanhoja tapettikerroksia ja kattorakenteita on näkyvissä. Yleisö on löytänyt Galleria Lapinlahden hyvin. Näyttelyissämme on käynyt ensimmäisen vuoden aikana n. 20 000 taiteen katsojaa ja kokijaa. Galleria Lapinlahti on eräänlainen koelaboratorio, se luo mahdollisuuden luoda uutta ja tehdä jotain toisin. Tutustu Galleria Lapinlahden näyttelykalenteriinNäyttelyihin on vapaa pääsy. Galleria Lapinlahden sisäänkäynti kulkee Kahvila Lähteen kautta. Huomaathan, että kulku näyttelyihin 2. kerrokseen ei ole esteetön.

Gallery Lapinlahti

Lapinlahdentie 1, 2. floor, 00180 Helsinki
The exhibitions are open:
tue – fri: 12am – 6pm, sat – sun: 12am – 5pm. In July the gallery is open 11am-4.30pm.
e-mail: info(at)gallerialapinlahti.com
Gallery Lapinlahti in Facebook
Gallery Lapinlahti in Instagram

 

Taiteilijakollektiivi Kunst

KUNST--logo_300pxGalleria Lapinlahtea koordinoiva ja näyttelyitä kuratoiva Taiteilijakollektiivi KUNST on keväällä 2013 perustettu yhteistoiminnallinen yksikkö. Kollektiivissa toimivat taiteilijat Christina Holmlund, Pia Paldanius, Jarmo Palola, Sirpa Päivinen, Anu Suhonen ja Julia Weckman. Yhdessä teemme, puhumme ja suunnittelemme, myös toteutamme. Järjestämme näyttelyitä, kehittelemme projekteja ja hankkeita, saamme aikaan asioita, jotka vievät taiteen sanomaa tai sen tekemistä eteenpäin.
Suunnittelemme Galleria Lapinlahden toimintaa, järjestämme näyttelyhakuja ja valitsemme gallerian taiteilijat. Välillä on hyvä tehdä yhteistyötä, vaikkapa erilaisten, eri asioita osaavien ihmisten kanssa. Olemme avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle – kaupunkien, koulujen, yhdistysten, yritysten, tai yksittäisten ihmisten kanssa. Kaikesta voi syntyä jotain mielenkiintoista! Tutustu meihin!

 

Näyttelykalenteri
Näyttelyhaku
Tekniset tiedot
Käytävägalleria