Kärsivällisyys – mindfulnessin peruspilari I

Taitava mielemme on tavattoman nopea, jopa vilkas. Se muistuttaa meitä kaikenlaisista asioista huolehtiakseen meistä. Tästä sekä olosuhteista johtuen fokuksemme saattaa muuttua muutaman sekunnin välein.

Kyky palata, yhä uudestaan siihen, mitä milloinkin olemme tekemässä on meta-taito. Tämä meta-taito edistää uuden oppimista ja työskentelyä opiskelimmepa tai työstimmepä mitä tahansa.

”Kärsivällisyys on sen muistamista, että asioiden avautuminen ottaa oman aikansa.” Jon Kabat-Zinn, Olet jo perillä

Mitään ei tapahdu tyhjiössä. Kaikki ilmenee samanaikaisesti lukuisten muiden asioiden kanssa. Jonkin tapahtuminen saattaa olla mahdollista vasta, kun moni muukin asia on kohdillaan. Siksi emme useinkaan voi määrätä asioiden kukoistuksen hetkeä, vaikka se olisikin jotakin meihin itseemme liittyvää.

Meditoiminen on kuin puutarhan hoitoa. Välillä raivataan tilaa suuremmalla kädellä, välillä tarvitaan vain kevyttä nyppimistä, paluuta meditaatioon.

Kaikki ei ole hallinnassamme edes omassa mielessämme tai kehossamme. Kun on tapahtunut paljon tai olemme kuulleet jonkin suuren uutisen, mieli kiertyy automaattisesti näiden asioiden ympärille. Siksi mindfulnessissa puhutaan usein mielen säätilasta. Se voi olla mitä tahansa pyörremyrskystä todelliseen matalapaineeseen tai se voi olla leppoista poutasäätä.

Mielen kuvitelmat – todellisuuden energia

Mielemme rakentaa hyvin mielellään kuvia siitä, mihin pitäisi päästä tai millaista on olla perillä. Mielikuviin saattaa liittyä myös vahvaa tunnetta, jolloin ne ovat erityisen vangitsevia. On kuitenkin melko varmaa, että perillä meitä odottaa toisenlainen todellisuus, sillä mielikuvia rakentaessamme emme olleet vielä siellä, emme olleet kokeneet sitä kaikkea, joka edelsi tätä hetkeä.

Todellisuudella on yksi erityinen ominaisuus verrattuna pelkkiin mielikuviin: siinä on energiaa. Todellisuus on totta ja siihen voi tukeutua havaintoja tehden, tutkien. Todellisuuden kyky avautua kaikessa rikkaudessaan on loputon.

Harjoittaessamme kärsivällisyyttä avaamme myös mieltämme. Astumme ulos ajatustemme rakennelmista aitoon, todelliseen maailmaan.

Ystävällisyys kärsivällisyyden tukena

Kärsivällisyyden harjoittamisessa auttaa suuresti myötätuntoinen suhtautuminen mieltämme ja kehoamme kohtaan. Mielemme vaeltaa milloin minnekin. Se kertaa tapahtuneita, järjestää ja nimeää, pohtii tulevaa ja tekee erilaisia toimintasuunnitelmia. Myös keho tuottaa erilaisia huomiota vangitsevia aistimuksia kuten kipua, puutumista ja väsymistä. Myötätuntoinen suhtautuminen kaikkia näitä häiriöitä kohtaan vähentää harmistusta ja ehkäisee esimerkiksi itsensä moittimista. Kevyt, lempeä suhtautuminen tekee palaamisesta siihen, mihin olimme päättäneet tietoisuutemme suunnata, helpompaa. Olemme näin energisempiä suunnatessamme huomiomme alkuperäiseen kohteeseen, sen tutkimiseen ja sen kanssa olemiseen.

Ja näin todellisuus pääsee avautumaan tietoisuudellemme yhä vivahteikkaampana ja yllättävämpänä.

 

Erja Lahdenperä

Mindfulness-ohjaaja CFM®

Helsinki Mindfulness, Lähteen MINDFULNESS-keskus