Pro Lapinlahti ry:n Historia osa 3. Vuodet 2004->

Teksti: Kaisa Määttä

Mielenterveydentalo – hanke etenee vai eteneekö?

29.2.2004 julkaistiin Mielenterveystaloa koskeva raportti: ”Lapinlahden toiminnan säilyttäminen ja kehittäminen mielenterveystoiminnan tukena”. Työssä olivat mukana mm. Suomen mielenterveysseura ja Y-säätiö. Jatkotoimenpiteenä Y-säätiö palkkasi entisen asuntohallituksen johtajan Helsingin kaupungin suostumuksella kartoittamaan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä Mielenterveystyön keskuksen perustamiseksi Lapinlahden sairaalan päärakennukseen. Raportti valmistui 27.12.2004, ja voitiin todeta, ettei hankkeella ollut etenemismahdollisuuksia mm. sen vuoksi, että mukaan kaavailluilta mielenterveysalan järjestöiltä puuttui rahoitus. Uudeksi selvitysmieheksi tuli kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Sirpa Asko-Seljavaara, joka yhdessä kaupunginvaltuutettujen Ilkka Taipale (sd.) ja Suzan Ikävalko (vihr.) esitti kaupunginhallitukselle Y-säätiön kirjelmän. Siinä pyydettiin rahaa uuden hankesuunnitelman tekoon, mihin kaupunki suostuikin. Pro Lapinlahti ry lähetti kaupunginhallituksen jäsenille kirjeen ”Lapinlahden sairaalan käytön vastuu on nyt kaupungilla” , muistuttaen näin olemassaolostaan.

Uudet suunnitelmat valmistuivat vuoden 2006 alussa. Hankesuunnitelmalla oli kaksi vaihtoehtoa, joko päärakennuksen peruskorjaus tai sitten peruskorjaus ja kaksi lisärakennusosaa. Eri toimijat perustaisivat kaupungin kanssa Kiinteistöyhtiö Lapinlahden, jolle kaupunki luovuttaisi rakennukset ja tontin. Mm. Pro Lapinlahti vastusti lisärakentamista ja järjesti 10.10. 2006 sairaalan luentosalissa arvokeskustelun ”Mikä on Lapinlahden arvo?”. Suunnitelma raukesi vihdoin ja Helsingin kaupunki ilmoitti ottavansa rakennukset omaan käyttöönsä ja sijoittavansa sinne psykiatriaan liittyviä toimintoja. Vuonna 2009 sovittiin lopulta, että Lapinlahden kiinteistöihin sijoitetaan kaupungin sosiaali-, kehitysvamma- ja päihdetyön yksikköjä. Hankesuunnitelmat tehtiin ja rahoitus lyötiin lukkoon Helsingin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2011.

Pro Lapinlahden kahdeskymmenes toimintavuosi ja siitä eteenpäin

Pro Lapinlahti halusi olla mukana Lapinlahden ylimenovaiheessa ja varmistaa kulttuurisen perinnön ja arvojen siirtymisen Lapinlahden tulevaisuuteen.

Lapinlahden sairaala alkoi tyhjentyä potilaista vuonna 2005, lukuun ottamatta HUSin syömishäiriöyksikköä, joka muutti pois vuoden 2008 lopulla. Silloin Pro Lapinlahti järjesti sisäpihalla ”Muutto-juhlan” 12.12.2008 perin haikeissa tunnelmissa. Jorma Uotinen tanssi punaisessa hameessaan kurkistellen pimeistä ikkunoista sisään, Pirjo Bergström lauloi, Töölön Tiernapojat esiintyivät ja pimeässä illassa Tuliryhmä Etnan soihdut olivat maagisia. Pro Lapinlahden edellinen puheenjohtaja Markku Kaipainen puhui runsaalle yleisöjoukolle. Tyhjentyneeseen sairaalaan oli sijoitettu väliaikaisesti Helsingin kaupungin sosiaalitoimen yksiköitä.

Vaikka sairaala tyhjeni, oli alueella toimintaa. Kesällä 2006 sinne muutti väliaikaisesti Hyvösen lastenkoti ja myöhemmin myös lastentarha. Toukokuussa 2005 oli sairaala-alueella sijaitsevaan remontoituun Koivulaan alkanut tulla asukkaita. 23.8.2005 olivat Alvilan avajaiset. Alvila oli omatoimista selviytymistä tukeva tukiasumusyksikkö 18–35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille, ja sen toimintaa ylläpiti Suomen Mielenterveysseura ja Y-säätiö. Myöhemmin se siirtyi Alvi ry:lle, jonka kanssa Pro Lapinlahdella on yhteistoimintaa ja hallituksessaan sieltä edustaja. Aleksis Kiven päivänä, joka on myös maailman mielenterveyspäivä, pidettiin Alvilassa pienimuotoinen kulttuuritapahtuma, jonne kutsuttiin myös tulevien käyttäjien (sosiaali-, kehitysvamma- ja päihdetyön) edustajat.

Venetsia, alueen toinen suurehko rakennus, oli ollut jo n. 25 vuotta tyhjillään. Syyskuussa 2009 opiskelijat valtasivat sen viikonlopuksi.

Elokuussa 2010 sadonkorjuujuhlassa maineikas Koiton laulu -kuoro viritteli juhlan alkusävelet. Juhlassa saatiin myös kuulla uusia tulevia käyttäjiä, sillä Killinmäestä oli saapunut Nukarin rokkibändi ja Sofianlehdosta Kuuselan bändi. Saippuakuplakone kruunasi vapautuneen tunnelman.

Mielenterveyspuistoa tarvitaan

Pilviä ilmaantui kuitenkin taas tulevaisuuden taivaalle. Kaupunki esitti kaavaluonnoksen, jossa puutarhan alueelle suunniteltiin kahvilaa. Helsingin sanomissa julkaistiin 23.8.2010 Pron ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä laatima kirjoitus asiasta. Pron mielestä kahvila oli tervetullut Lapinlahteen, mutta ei missään nimessä koskemattomimpaan kohtaan arvokasta kaupunkiluontoa. Kaupunkiin tarvitaan selkeitä hiljentymisen keskuksia ja sellainenhan sairaalan puutarha nykyisellään on! Rakentamaton luonnonmukainen ranta, vesi, vanhat puut, hautausmaan muuri ja vanhan historiallisen sairaalan läheisyys tarjoavat ainutlaatuisen eheyttävän miljöön, jota on suojeltava. Pro ehdotti alueelle selkeitä kävelyreittejä ja penkkejä ja kahvilan sijoittamista esimerkiksi portin läheisyyteen.

9.6.2011 Pro Lapinlahti julkaisi yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Alvi ry:n, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Pääkaupunkiseudun mielenterveysseuran kanssa: ”Mielenterveyden puisto Helsinkiin. Kansalaisaloite terapeuttisen puiston kehittämiseksi Lapinlahden sairaalapuistoon”. Aloitteen ja kaavaluonnoksen tiimoilta järjestettiin Lapinlahden puistossa tapaaminen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten kanssa ja käytiin tapaamassa keskeisiä päättäjiä ja virkamiehiä. Yhdistyksen jäseniä haastateltiin useissa medioissa. Kaavaehdotuksesta oli pyydetty lausunnot monilta eri hallintokunnilta, mutta asia vietiin vasta vuonna 2012 kaupunginhallitukseen. Kansalaisaloitteen toiveita ei toteutettu lopullisessa asemakaavassa, vaan sen kaavaluonnoksessa ongelmallisina pitämiä kahvilapaviljongin ja läpikulun sijoittamista puiston koillisnurkkaan ei muutettu.

Suojeluhistoriaa

Muistettakoon, että Pro Lapinlahti oli edesvaikuttanut siihen, että vuonna 1993 saatiin sairaalarakennukset suojelluksi rakennuslailla. Puistoon oli hyväksytty vain asemakaavasuojelu. Pro Lapinlahti valitti uudenmaan ympäristökeskukseen vuonna 1999, mutta päätöstä jouduttiin kiirehtimisistä huolimatta odottamaan vuosikausia. Lopulta tuli kielteinen päätös, jossa vedottiin keskeneräiseen kaavoitukseen ja alueen suojelemiseen asemakaavalla. Vuonna 2008 kaupunginsuunnitteluvirasto aloitti sitten Lapinlahden puistoalueen asemakaavoituksen, jota Pro Lapinlahti kumppaneineen seurasi tarmokkaasti edellä kerrotuin tuloksin.

Kerrottakoon vielä, että esimerkiksi elokuussa 2004 Pro Lapinlahti oli lähettänyt kirjeen kaupunkisuunnitteluvirastolle, jossa mm. kerrottiin, että Maisemasuunnittelutoimisto Hemgård oli tehnyt Lapinlahden sairaalan puistoalueen suojelutavoitteiden ja jatkosuunnittelun ohjeistuksen. Aiemmin toimisto oli tehnyt puistoalueen historiallisen selvityksen, johon ohjeistus perustui. Se perustui myös vuoden 2000 investoinnin perusteella tehtyyn kasvillisuusselvitykseen. Selvitys osoitti, että asiantuntijoiden ja kansalaisliikkeen kannanotot puiston arvoista ja suojelutavoitteista ovat yhteneväiset. Yhdistys oli myös huolissaan puistoa nakertavasta rakentamisesta (Ilmarisen talo ja suunnitteilla olevan Keskustatunnelin ulostuloaukko). Pelättiin puiston kulumista, jos se avataan julkiseksi puistoksi ja ehdotettiin esimerkiksi englantilaistyylistä puistopuutarhaa aitoineen ja yöksi suljettavine portteineen.

2.9.2004 sadonkorjuujuhlassa oli sitten puistoteema ja Gretel Hemgård vieraana vastailemassa kysymyksiin. Juhlapuheessa muistutettiin kaupunkia siitä, että nyt kaupunki on haasteen edessä: sairaalapuiston tulevaisuus liittyy saumattomasti rakennusten käyttöön. Lapinlahti tulee kehittää keskukseksi, jossa terapia ja järjestötoiminta sekä tutkimus kohtaavat hoitavasta ympäristöstä ammentaen. Vuonna 2006 Helsingin kaupunki sitten hyväksyi arkkitehti Gretel Hemgårdin Lapinlahden viheralueiden hoito- ja kehittämissuunnitelman, jota aloitettiin toteuttaa maltillisesti.

Vuonna 2006 puiston hallinnointi siirtyi HUSilta kaupungille. Puistossa olevien viljelypalstojen kohtalosta neuvoteltiin, ja Pro Lapinlahti sai kaupungilta oikeuden niiden hallinnointiin. Palstoja vuokrataan helsinkiläisille ja on voitu todeta, että Lapinlahden palstoilla kukkii myös luovuus. Kaikenlaiset ideat ovat poikineet mm. mehiläisten hoitoa Dodo ry: kanssa, hiekkaviljelyä ja ryytimaata kyltteineen.

2010-luvun alun tapahtumia

Puistotaistelun keskellä ehdittiin juhliakin ja perinteinen sadonkorjuujuhla pidettiin 25.8.2011 puutarhalla ja samalla juhlistettiin sitä, että sairaalan perustamisesta on kulunut 170 vuotta. Kalliolan viihdeorkesteri soitti ja säesti Pro Lapinlahden tunnussävelen ”Laulu Oravasta” A. Kiven sanoihin. Vuoden nuori lausuja Mirjami Heikkinen lausui ja Pirkko Nilsson ja Kaisa Välttilä esittivät hienon historiikin 170-vuotiaan sairaalan kunniaksi.

10.10.2011 A. Kiven päivän juhla pidettiin Killinmäessä yhdessä Lapinlahden tulevien käyttäjien kanssa. Juhlassa kerrottiin Lapinlahdesta ja A. Kiven elämästä, Leena Rapola esitti kokoamansa ”Kosmisen säteilyn” ja jonglööri taituroi.

Syysvuosikokouksessa 2011 Jussi Lehtonen luopui puheenjohtajuudesta ja uudeksi valittiin hallituksen jäsen Ulla Häyrinen, joka edusti vuosina 2011–2013 Lapinlahden tulevia käyttäjiä.

Keväällä 2013 kuultiin huhua kaupungin talouden huonosta tilanteesta ja kaupungin kiinteistöjen peruskorjausten lykkääntymisestä. Elokuussa 2013 tuli julkisuuteen yleinen tieto, että peruskorjausta oli siirretty kahdeksalla vuodella eteenpäin, vuoteen 2021 asti.

Tämän päätöksen vuoksi kehitysvammaistyö ja nuorten päihdetyö ei muuttanut Lapinlahteen.