Lapinlahden Lähde

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vierailu Lapinlahdessa 17.12.

Helsingin kaupunginvaltuustoryhmien vierailut jatkuivat perjantaina 17.12., jolloin vieraaksemme saapuivat Vasemmistoliiton edustajat Mia Haglund, Ajak Majok, Arvind Ramachandran ja Minna Majaniemi. Lapinlahti-yhteisöä heille esittelivät Lapinlahden Lähde Oy:n toimitusjohtaja Ville Pellinen, Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon hallituksen puheenjohtaja Teemu Lehto ja Alvilan palveluvastaava Nicolina Makkonen. Tapaaminen oli osa syksyn ja talven vierailujen sarjaa, johon olemme kutsuneet puolueiden valtuustoryhmät, Helsingin pormestarin ja apulaispormestarit sekä Helsingin kaupungin toimialajohtajat, jotta heillä olisi käytössään tuorein tieto Lapinlahden toiminnasta alueen tulevaisuutta päätettäessä.

Esittelimme Vasemmistoliiton edustajille Alvilan, Omenapuutalon, päärakennuksen ja Venetsia-talon toimintaa ja kävimme heidän kanssaan mielenkiintoisia keskusteluita Lapinlahden merkityksestä, tulevaisuudesta ja siitä tehtävistä päätöksistä. Keskusteluista nousivat esiin erityisesti seuraavat huomiot: Lapinlahden tulevaisuudesta päätettäessä tulisi käydä mahdollisimman avointa arvo- ja konseptikeskustelua, johon osallistetaan Helsingin kaupungin ja alueen nykytoimijoiden lisäksi myös muita alueen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja. Lapinlahdessa kannattaisikin järjestää lähitulevaisuudessa kaupungin toimialarajat ylittäviä keskustelutilaisuuksia alueen tulevaisuudesta. Avoin keskustelu on myös tärkeää, koska nykyisistä Lapinlahden ylläpitokustannuksista, rakennusten kunnosta ja tilojen käyttöasteesta on esiintynyt virheellistä tietoa. Lisäksi Lapinlahden nykytoimintoja pitäisi tuoda esiin tehokkaammin, jotta ihmiset löytäisivät niiden pariin entistäkin paremmin.

Keskustelimme myös Lapinlahden tulevaisuuden taloudellisesta puolesta ja rakennusten kunnostamisesta. Toimivin ja kestävin rahoitus- ja omistusratkaisu Lapinlahdelle lienee jonkinlainen säätiörakenne, jossa olisi mukana julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä ja säätiöitä. Kun Lapinlahden rakennuksia saneerataan, on vaalittava tarkasti niiden kulttuurihistoriallisia arvoja ja vältettävä ylikorjaamista. Alueen tulevia vuokratasoja määriteltäessä tulisi keskustella avoimesti myös siitä, halutaanko Lapinlahti valjastaa “markkinaehtoiseen voitontavoitteluun” vai halutaanko vuokratasot asettaa reiluiksi ja taloudellisesti kestäviksi.

Kaiken kaikkiaan olimme yhtä mieltä siitä, että Lapinlahden taiteiden, kulttuurin ja mielenterveyden keskus on tärkeä, paljon yhteiskunnallista hyvää tekevä ja kaikille avoin henkireikä moninaisille ihmisille – moninaisissa elämäntilanteissa.

Kiitämme Mia Haglundia, Ajak Majokia, Arvind Ramachandrania ja Minna Majaniemeä vierailusta ja ajatuksia herättävistä keskusteluista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.