Lapinlahden Lähde

Lapinlahti-yhteisön kannanotto Länsiväylän ympäristön skenaarioesityksiin 17.10.2022

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala on julkaissut neljä skenaarioesitystä Länsiväylän ympäristön tulevasta kehityksestä: Skenaario 0+ ”Täydentyvä nykytilanne”, Skenaario 1 ”Hillitty kasvu”, Skenaario 2 ”Kantakaupunki” ja Skenaario 3 ”Keskustan urbaani jatke”. Skenaarioihin pääsee tutustumaan ja 20.10.2022 asti auki olevaan skenaariokyselyyn vastaamaan täällä: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/hae-suunnitelmia-ja-hankkeita/lansivaylan-ympariston-oyk


Myös Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta hiljattain pariin otteeseen: HS:n tiedot: Helsinki ehdottaa Länsiväylän tunneloimista tai muuttamista kaduksi ja Helsingin ehdotus: ”Urbaaniin” Lauttasaareen ratikalla keskustasta.


Me Lapinlahti-yhteisössä haluamme ensinnäkin kiittää kaupunkiympäristötoimialan virkahenkilöstöä osallistavasta otteesta ja hyvästä viestinnästä tähän Länsiväylän ympäristön osayleiskaavatyöhön liittyen! Prosessin alkuvaiheen kaikille avointen kyselyiden jälkeen kaupunki on sitouttanut monipuolista joukkoa kaupunkilaisia ja muita tärkeitä sidosryhmiä osayleiskaavan suunnittelutyöhön erityisen sparrausryhmän muodossa. Mekin olemme olleet edustettuina tässä sparrausryhmässä, joka on kokoontunut kaksi kertaa. Näissä kokoontumisissa meille on syntynyt vaikutelma, että osayleiskaavan suunnitteluun osallistuva virkahenkilöstö on kuunnellut saamaansa palautetta ja kehitysehdotuksia herkällä korvalla.


Nyt julkaistuissa ja sparrausryhmälle esitellyissä skenaarioesityksissä on paljon hyvää, mutta myös paljon yksityiskohtia, joihin on syytä suhtautua hyvin kriittisesti. Tässä kannanotossa esittelemme näkemyksemme Lapinlahti-yhteisön näkökulmasta tärkeimpiin seikkoihin.


Koko Länsiväylän ympäristön tulevan kehityksen kannalta aivan keskeinen kysymys on Satamatunnelin linjaus. Lapinlahti-yhteisö laajoine tukijoukkoineen ei tule missään nimessä hyväksymään tunnelin Länsiväylän puoleisen suuaukon rakentamista skenaarioissa 0+ ja 1 esitettyyn paikkaan eli Lapinlahden puiston eteläreunaan. Rakentamisen ja rekkaliikenteen aiheuttama viheralueiden turmeleminen, melu ja muu häiriö olisi tällä alueella aivan kohtuutonta, sillä kyseisellä alueella asuu ihmisiä ja esiintyy harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Alue on kaupunginkin selvityksissä määritelty arvokkaaksi kasvikohteeksi ja muun muassa Lapinlahden puiston etelälaidalla esiintyy harvinaista mukulakirveliä sekä erittäin uhanalaista kirvelilattakoita. Muutenkin Lapinlahden puiston ominaispiirteitä ja rauhaa tulisi vaalia, sillä se on etenkinLänsisataman ja Kampin alueen asukkaiden tärkein lähiviheralue, jota ei saisi pienentää enää lainkaan. Tämän viheralueen ja sen rauhallisuuden sekä viihtyisyyden merkitys vain korostuu, kun lähialueiden asukasmäärä kasvaa voimakkaasti. Näin kauaskantoisessa hankkeessa kuin merkittävän liikennetunnelin rakentamisessa tulisi ajatella jopa satojen vuosien aikajänteellä eikä säästää lyhytnäköisesti väärissä kohdin. Siksi Satamatunnelin suuaukko tulisikin viedä huomattavasti lännemmäksi, jopa aina Koivusaareen asti, missä rekkaliikenne häiritsisi muuta liikennettä ja ennen kaikkea tiiviin kaupunkialueen asukkaita ja luontoa mahdollisimman vähän. Skenaarioissa 2 ja 3 esitetty linjaus tunnelin suuaukosta Morsiamen kohdalla on hyväksyttävissä oleva minimiratkaisu, joskaan ei sekään optimaalinen.


Satamatunnelin ja Länsiväylän moottoritien osalta katseemme kohdistuvat etenkin Helsingin Satamaan, Suomen valtioon, Väylävirastoon ja Uudenmaan ELY-keskukseen, jotka ovat niiden keskeisimmät omistaja- ja päättäjätahot. Tulee muistaa, että Satamatunneli ja Länsiväylän moottoritie eivät niinkään palvele Helsingin intressejä – pikemminkin päinvastoin – vaan Suomen elinkeinoelämää laajemmin. Myös laivanvarustajia pitäisi sitouttaa tähän hankkeeseen, sillä myös heillä on merkittävät taloudelliset intressit pitää tavaraliikenne Länsisatamassa sen sijaan, että se keskitettäisiin Vuosaaren satamaan. Siksi on mielestämme aivan kohtuullista edellyttää, että Satamatunneli tehdään kerralla kunnolla ja että sitä ei tehdä yksinomaan Helsingin Sataman, Helsingin ja helsinkiläisten rahoilla.


Länsiväylän ympäristön kehitys tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet parantaa Lapinlahden ympäristön rantaviivan tilaa ja kannatammekin Länsiväylän pohjoispuolen rauhoittamista viher-, virkistys-, puisto- ja luonnonalueiksi. Sen sijaan Länsiväylän eteläpuolella näemme merkittäviä mahdollisuuksia tiiviimmälle kaupunkirakenteelle. Esimerkiksi Lapinlahden historiallisen sairaalapuiston ennallistaminen ja laajentaminen, Lapinlahden arboretumin perustaminen sekä Lapinlahden rantaviivan tai sen osien elvyttäminen luonnonrannoiksi voisivat olla oivallisia keinoja parantaa Länsiväylän ympäristön viihtyisyyttä ja luontoarvoja. Erityisesti skenaariot 2 ja 3 tarjoaisivatkin tähän hyvät mahdollisuudet. Tämä voitaisiin myös laskea osaksi sitä ekologista (yli)kompensaatiota, jota mahdollisesti mittavat uudisrakennustyöt tulevat vaatimaan. Tämä olisi myös EU:n uuden, tulevan luontodirektiivin ja ennallistamislainsäädännön mukaista toimintaa. Joka tapauksessa Lapinlahden puiston ja sen ympäristön luontoarvojen vahvistamisen sekä meluhaittojen torjumisen tulee olla avainasemassa Länsiväylän ympäristön itäreunan kehittämisessä ja tämän virkahenkilöstö tuntuukin hyvin sisäistäneen. Kaikissa esitetyissä skenaarioissa on nähtävissä halu panostaa Länsiväylän pohjoispuolisten ranta-alueiden viihtyisyyteen muun muassa rantareittien sekä viher- ja virkistysyhteyksien muodossa. Tämä on erityisen tärkeää, koska Lapinlahden puisto on Helsingin Länsipuiston vihersormen eteläisin osa ja näin kriittisen tärkeä etenkin alueen etelä-, länsi- ja itäpuolisille asukkaille, joten puistoa tulisi pikemminkin laajentaa kuin supistaa.


Länsiväylän ympäristön suunnittelutyössä tulee huomioida myös erityisen huolellisesti Lapinlahden merialueiden luonto- ja kulttuuriarvot, erityisesti merenalainen elämä ja linnusto. Lapinlahti on tältäkin osin luonnonarvoiltaan hyvin arvokas kohde, mutta sen rantaviiva on jo nykyiselläänkin osin hyvin kovan paineen alaisena. Länsiväylän ympärille tulisi rakentaa myös riittävät meluvallit suojaamaan ympäröiviä alueita liikenteen melulta. On hyvä huomioida, että meri kantaa ääniä pitkältäkin matkalta. Olisimme myös hyvin pidättyväisiä merentäyttöjen kanssa, mutta mikäli ne nähdään välttämättömiksi, kehittäisimme täytettyjä alueita viheralueina, emme uudisrakentamiskohteina. Mahdollisia merentäyttöjä ja siltoja suunniteltaessa tulisi joka tapauksessa arvioida tarkasti niiden vaikutus läheisten vesialueiden, kuten Lapinlahden, veden ja merielämän laatuun.


Jopa koko Helsingin puoleista osaa, mutta vähintään Lapinlahden sillan itäpuolista osaa Länsiväylästä tulisi kehittää katu-/bulevardimaisena alueena, jossa autoliikennettä on huomattavasti nykyistä vähemmän ja jossa ajonopeudet sekä meluhaitat ovat nykyistä maltillisemmat, ja joka olisi maankäytöllisesti huomattavasti nykyistä tehokkaammassa käytössä esimerkiksi niin, että tien valtaama kaupunkitila supistuisi. Moottoritie keskellä kaupunkia on nähdäksemme erittäin huonoa maankäyttöä ja tämän näkemyksen tuntuvat myös kaupunkisuunnittelijat laajasti jakavan. Tuemme sekä ehdotettuja malleja, joissa autoliikenne viedään tunneliin, että malleja, joissa ajonopeuksia lasketaan huomattavasti. Optimitapauksessa toki yhdistyisivät nämä molemmat. Lisäksi Länsiväylän ylitysmahdollisuuksien parantaminen on sen turvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden kehittämisen lisäksi hyvin tärkeää. Samoin suunnitellun Länsibaanan tulisi olla turvallinen ja mahdollisimman meluton, joten se palvelisi hyvin aiottua tarkoitustaan toimia Helsingin länsisuunnan keskeisenä pyöräily- ja kävelyväylänä. Ylipäätään Lapinlahti-yhteisö kannattaa koko Helsingin liikennejärjestelmän kehittämistä kestävät liikkumismuodot edellä ja tähän kehityssuuntaan katumainen Länsiväylä mahdollisine tienkäyttömaksuineen ja parantuvine julkisen ja kevyen liikenteen yhteyksineen sopisi mainiosti.


Yhteenvetona voidaankin todeta, että esitetyistä neljästä eri skenaariosta Länsiväylän ympäristön kehitykselle Lapinlahti-yhteisö voi kannattaa skenaarioita 2 ja 3, edellä ja seuraavassa esitetyin tarkennuksin. Sen sijaan emme voi tukea skenaarioita 0+ ja 1, ellei niitä muutettaisi merkittävästi ainakin Satamatunnelin suuaukon ja Länsiväylän ajonopeuksien osalta. Skenaarioiden 2 ja 3 tapauksissa toivoisimme, että Länsiväylän pohjoispuoliset ranta-alueet, mukaan lukien mahdolliset meritäytöt, varattaisiin viher-, virkistys- ja luonnonalueiksi eikä asuin- ja toimitilarakentamiseen. Sen sijaan lisä- ja täydennysrakentaminen sopii nähdäksemme oikein hyvin Länsiväylän eteläpuoliselle alueelle etenkin Salmisaaressa. Julkisen liikenteen ja eri kevyen liikenteen muotojen kehittämistä suunnittelualueella tuemme voimakkaasti ja samalla toivomme, että alueen henkilöautoliikenne vähenee ja hiljenee.


Muistuttaisimme vielä lopuksi, että Helsingin alueidenkäyttötavoitteiden avulla on tarkoitus taittaa yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvata luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjen arvoja sekä parantaa elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Tiivistyvän ja kasvavan kaupungin tulee siis aidosti säästää ja elvyttää luonnonalueita toisaalla sekä laskea yhteiskunnan absoluuttisia kokonaispäästöjä. Länsiväylän ympäristöä on mahdollista ja sitä myös tulee kehittää näiden periaatteiden pohjalta ja niitä tiukasti kunnioittaen, mutta itsestään se ei toteudu ja nämä periaatteet eivät todennäköisesti mahdollista kaikkien nyt esitettyjen rakennus- ja liikennetavoitteiden yhteensovittamista. Nähdäksemme esimerkiksi henkilöautoliikennettä on pakko vähentää kautta linjan, jos haluamme saavuttaa päästötavoitteemme. Siksi panostukset henkilöautoliikenteen pitämiseen ennallaan tai jopa kasvattamiseen eivät olisi mielestämme perusteltavissa.


Kiitämme vielä tässä vaiheessa Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluun osallistuneita kaupunkisuunnittelijoita siitä, että heillä on kehitystyössään selkeänä visiona tiivis ja viihtyisä kaupunkirakenne, jossa vaalitaan myös viher-, lähiluonto- ja virkistysalueita sekä kulttuurihistoriaa ja pyritään kehittämään kaupungista yhä kestävämpää ja turvallisempaa muun muassa sen liikenne-, asumis- ja elinkeinoratkaisujen osalta.


Koko Lapinlahti-yhteisön puolesta,

Ville Pellinen, toimitusjohtaja, Lapinlahden Lähde Oy

Nonni Mäkikärki, toiminnanjohtaja, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry

Kimmo Lehtonen, puheenjohtaja, Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo

Markku Kärmeniemi, toimitusjohtaja, Kakspy Palvelut Oy

Kommentit on suljettu.