SaunaHUUTO GOES LAPINLAHTI ? ARTIST TALK: IDENTITY
24.1.2023 klo 18
Tiistaina 24.1. Lapinlahden Lähteen auditoriossa järjestettiin Galleria Huudon ja Pro Lapinlahden yhteistyönä keskustelutilaisuus, joka pohjautui tammikuun loppuun asti Lapinlahdessa esillä olleeseen Finnish Spirit: Identity -näyttelyyn. Paikalla olivat estetiikan tutkija Martta Heikkilä Helsingin yliopistosta sekä näyttelyyn osallistuneet taiteilijat Simo Saarikoski, Matilda Palmu ja Vesa-Pekka Rannikko. Keskustelua johti näyttelyn kuraattori Noora Leinikka. Keskustelun teemana oli identiteetin merkitys ja luonne taiteilijan työssä ja taiteen katsojan kokemuksessa.
Tutkija Martta Heikkilä avasi tilaisuuden huomiolla, että Lapinlahti on juuri otollinen paikka keskustella identiteetistä, koska täällä on historian saatossa niin moni etsinyt identiteettiään. Heikkilä teki filosofisen katsauksen identiteetin määrittelyyn aina Platonista postmoderniin identiteettikäsitykseen. Hän kertoi historiallisena esimerkkinä identiteetin ja taiteen suhteesta, miten psykoanalyysin keksiminen johti käsitykseen identiteetin moninaisuudesta ja horjuvuudesta, mikä vaikutti merkittävästi surrealismin syntyyn taidesuuntauksena.
Keskustelussa taiteilijoiden määritelmät identiteetistä ja taiteen merkityksestä identiteetin peilinä olivat pitkälti samansuuntaisia ja täydensivät toisiaan. Identiteetin katsottiin koostuvan monista palasista, sirpaleista, rooleista, joita aika ja elämänkokemukset muokkaavat. Matilda Palmu näki identiteetin liikkuvana, elävänä asiana, joka virtaa kuin vesi ja muuttuu läpi elämän. Taideteos on hetkellinen identiteetin ilmentymä, dokumentti kohtaamisesta.
Vesa-Pekka Rannikko kuvaili, että kun teos on näyttelyssä, se on poissa ja vapaa tulkinnoille. Taiteilijan näkemys ei määritä katsojan kokemusta, vaan jokainen katsoja lähestyy taidetta yksilöllisesti ja peilaa omaa identiteettiään teoksen kautta. Ääni yleisöstä kiteytti, että taiteen kuluttaminen on hyvin itsekeskeistä, siinä haetaan itseä puhuttelevia sisältöjä. Voi olla varsin sattumanvaraista, ketä taiteilija puhuttelee taiteellaan.
Viimeisenä kysymyksenä pohdittiin taideteoksen itsenäistä identiteettiä, mikä osoittautuikin vaikeaksi tehtäväksi. Onko teoksella identiteettiä ilman suhdetta tekijään? Teoksen visuaalista identiteettiä toki ilmentävät käytetty tekniikka, värit ja materiaalit. Rannikko epäili, että voiko teoksella ylipäänsä olla itsenäistä identiteettiä? Onko taide aina sidoksissa ympäristöönsä?
Kokonaisuutena keskustelusarjan avauksesta jäi positiivinen vaikutelma. Tilaisuus oli tavoittanut hyvin kohdeyleisönsä, joka osallistui keskusteluun syventävin kommentein. Salin lavastus ja valaistus loivat tilaan rauhallisen ja keskittyneen tunnelman. Puolen tunnin kohdalla tapahtunut palohälytys keskeytti ikävästi tilaisuuden, mutta keskustelijat pystyivät suhteellisen luontevasti jatkamaan siitä, mihin olivat ennen taukoa jääneet. Ensimmäisen ”Artist talk” -paneelin perusteella näyttää siltä, että myös sarjan seuraavia keskusteluja kannattaa tulla kuuntelemaan.