SaunaTeemu Lehto pitää Lapinlahden puistoa nakertavaa suunnittelua “sivistymättömänä ideana”
Teemu Lehto tunnetaan pitkän linjan kaupunkiaktiivina, Lepakon ja Lapinlahdessa kulttuuritoiminnalle suotuisia tiloja vuokraavan Osuuskunta Tilajakamon perustajajäsenenä. Hän kertoo Lapinlahden historiallisen puiston olevan taas uhattuna.
Huoli puistosta on todellinen.
– Marian sairaalan laajennussuunnitelmat ja Satamatunnelin kaavoitus ovat jälleen uhka historiassaan ainutlaatuiselle Lapinlahden puistolle. Se oli alun perin koko silloisen Ruoholahden laajuinen, lähes kaksikymmentä hehtaaria ja tarjosi ihmisille lepopaikkoja sekä uinti- ja virkistysmahdollisuuksia. Itämerenkadun kanavarannat ulottuivat 1800-luvun puolivälin jälkeen silloin vielä rakentamattoman Kaapelitehtaan tuntumaan saakka.
– Tätini oli haudattu 1936 silloisen hautausmaan reunaan. Luut siirrettiin ortodoksisen hautausmaan puolelle Ruoholahden sillan alta vuonna 1959. Nyt on taas tehty tutkimusporauksia vanhan hautausmaan hautojen välissä tulevaksi suunnitellun Satamatunnelin tieltä. Jos se tunneli kaivetaan sinne alle, olen aika vakuuttunut, että raskaan liikenteen tärinä saa aikaan hautojen vajoamisia ja järkytystä haudattujen henkilöiden sukulaisille.
Alun perin asunnottomien alkoholistien turvaksi vuonna 1979 perustettu Lepakko joutui väistymään Ilmarisen massiivisen ja puistoa varjostavan rakennuksen tieltä aikanaan entisen ylilääkärin ruutanalammikon paikkeille.
Suomen väri ja vernissan maalivarastoksi 1936 rakennetun talon toiminta muuttui kuusikymmentäluvun lopulla asunnottomien alkoholistien yömajaksi. Yömaja toiminnan siirryttyä kaupungin toiselle laidalle muuttui rakennus 1979 Elävän musiikin yhdistyksen valtaamana legendaariseksi musiikin monitoimitaloksi, Lepakoksi.
– Kaupunki rakentaa nytkin vain lisää suljettuja toimistotaloja, joissa on suunnitteilla kallis kattoravintola henkilöille, joilla on varaa siellä käydä. Miksei tarjota mitään kaupunkilaisille? Nyt Ilmarisen etupuolelle suunnitellaan lisää puistoa ja hautausmaata varjostavaa massiivista tornitaloa kaupungissa, jossa toimistotiloja on tyhjillään ja niitä olisi syytä kunnostaa niitä tarvitseville.
Kymmenettä juhlavuottaan viettävä Osuuskunta Tilajakamo perustettiin neuvottelukeinoksi kaupungin kanssa tyhjien tilojen hyötykäyttöön saamiseksi vuonna 2013. Osuuskunnan solmittua vuokrasopimuksen Lapinlahden tiloista kaupungin kanssa Lehto tuli taloon avainten kanssa vihdoin 2015 ja tiesi paikan tarjoavan mahdollisuudet useille työtilojen puutteessa oleville taiteilijoille.
– Oli merkittävä saavutus, että pääsimme Helsingin kaupungin kanssa sopimukseen vuokrausehdoista puolikkaaseen rakennukseen. Talon toisella puolella oli toimintansa aloittanut Pro Lapinlahti ry sekä Lapinlahden Lähde. Aloimme talkoovoimin kunnostamaan tiloja, ja kaupunki puolestaan kunnosti ulkoseiniä ja kattoa. Museoviraston kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä, koska rakennus on suojeltu, vaikka puistoa ei. Saimme Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnon yhdessä Lapinlahden Lähteen kanssa vuonna 2016. Tällä hetkellä keskustelua käydään Lapinlahden rakennuksen kohtalosta tulevaisuudessa. Olisi skandaali myydä siitä suurempi omistusosuus sijoittajayhtiölle, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa sijoittajille vaikka myymällä rakennus remontoimalla se ensin paraatikuntoon.
Tule mukaan torstaina 26.1.2023 klo 17–19 Kenen Lapinlahti? -paneelikeskusteluun!
Teksti: Katariina Hillo