Lapinlahden Lähde

Omatoiminen Engel-kävely keväisessä Helsingissä

1.5.–14.5.

 

Lapinlahden 180-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vapaaehtoisemme Marja Rikaniemi on tehnyt reitin omatoimiselle kävelylle Engelin hengessä.

Aika: Milloin vain, esimerkiksi toukokuussa 2021.

Reitti: Senaatintorilta Lapinlahteen, reitin pituus on noin 8,5 kilometriä ilman lopussa mainittuja sivupolkuja. Kohteet voi jokainen kulkea haluamassaan järjestyksessä ja omilla reittivalinnoillaan.

Carl Ludvig Engel (1778–1840) oli saksalainen arkkitehti, joka sai tehtäväkseen suunnitella Helsingin empirekeskustan. Hänen johdollaan Helsingistä rakennettiin 1800-luvun alussa Suomen suuriruhtinaskunnalle edustava pääkaupunki. Kävelyreitin varrella on parikymmentä Engelin suunnittelemaa rakennusta. Engelin töitä on paljon myös muualla Suomessa.

 

Lähtöpaikkana Senaatintori

  1. Aleksanterinkatu 20: Kenraalikuvernöörin palatsi oli Engelin ensimmäisiä suunnittelutöitä Helsingissä. Se syntyi laajentamalla ja modernisoimalla Senaatintorin kaakkoiskulmassa ollutta Bockin taloa. Työ valmistui 1818. Heti seuraavana vuonna talossa majoittui keisari Aleksanteri I. Rakennus siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja raatihuoneeksi 1837.
  2. Snellmaninkatu 1: Senaatin talo, nyk. Valtioneuvoston linna (1822) oli Engelin ensimmäinen Senaatintorille valmistunut monumentaalirakennus.
  3. Unioninkatu 34: Helsingin yliopiston päärakennus valmistui 1832. Rakennus kuuluu Engelin keskeisimpiin töihin ja muodostaa parin vastapäätä sijaitsevalle Valtioneuvoston linnalle. Yliopistoa laajennettiin 1930-luvulla korttelin kokoiseksi arkkitehti J. S. Sirénin suunnitelmien mukaan.
  4. Unioninkatu 29: Nikolainkirkko, myöh. Suurkirkko, nyk. Helsingin tuomiokirkko on Helsingin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Luterilaiseksi kirkoksi suunniteltu tuomiokirkko ei täysin vastaa Engelin omaa näkemystä. Engel itse ei ehtinyt nähdä lopputulosta. Kirkko vihittiin käyttöön 1852, 12 vuotta Engelin kuoleman jälkeen.

 

Matka jatkuu Unioninkatua pitkin, itäreunaa pohjoisen suuntaan ja takaisin länsireunaa

  1. Unioninkatu 31: Pyhän kolminaisuuden kirkko. Tuomiokirkon takana sijaitseva ortodoksikirkko rakennettiin 1826 väliaikaiseksi ennen Uspenskin katedraalin valmistumista. Kirkko on edelleen käytössä.
  2. Unioninkatu 37: Vanha klinikka, nyk. Helsingin yliopiston tiloja. Suomen ensimmäinen opetussairaala tunnettiin varsinkin sukupuolitautien hoitopaikkana. Klinikka otettiin käyttöön 1833.
  3. Unioninkatu 38: Kantonistikoulu, Helsingin yliopiston Topelia-kortteli, joka rakennettiin 1823 venäläissotilaiden poikien ja orpolasten koulutukseen sotaväen tarpeita varten. Kantonistikoulu joutui väistymään sotilassairaalan tieltä. Puistomaiselle sisäpihalle kannattaa myös poiketa.
  4. Unioninkatu 36: Kansalliskirjasto, aiemmin Helsingin yliopiston pääkirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto (1840). Rakennuksen pohjakaava ja kirjastosalien symmetrinen sijoittelu muistuttavat roomalaisia kylpylöitä. Rakennukseen kannattaa ehdottomasti tutustua myös sisäpuolelta.

 

Pohjoisesplanadia pitkin kohti Katajanokkaa

  1. Pohjoisesplanadi 11 – 13: Seurahuone, Helsingin kaupungintalo. 1833 valmistunut rakennus suunniteltiin Helsingin huvielämän keskukseksi. Seurahuoneella on saanut kantaesityksensä mm. Sibeliuksen Karelia-sarja. Lumièren veljekset järjestivät täällä Suomen ensimmäisen elokuvanäytöksen 1896. Kaupungintalona rakennus on toiminut vuodesta 1913. Nykyään vain talon ulkokuori on Engelin. Sisätilat uudistettiin 1960-luvulla, arkkitehtinä Aarno Ruusuvuori.
  2. Kauppatori: Keisarinnankivi, Helsingin ensimmäinen virallinen muistomerkki, paljastettiin Nikolai I:n ja hänen vaimonsa Aleksandra Fjodorovnan vierailun kunniaksi 1835. Paikka keskellä toria on tarkoin harkittu. Engel suunnitteli sen kaupunkikuvalliseksi kiinnekohdaksi. Obeliski on suomalaista graniittia.
  3. Pohjoisesplanadi 1: Keisarillinen palatsi, nyk. Presidentinlinna rakennettiin Heidenstrauchin kauppiastaloksi. Keisari halusi tämän talon, ja senaatti lunasti sen hänelle 1837.
  4. Laivastokatu 22: Merikasarmi on Helsingin Katajanokalla sijaitseva alun perin venäläisen sotaväen käyttöön 1820 rakennettu kasarmialue, joka on nykyään Suomen ulkoministeriön toimitiloina.

 

Etelärantaa kohti

  1. Eteläranta 16: Sundmanin talo on ensimmäisiä Engelin suunnittelemista lukuisista yksityistaloista (1817). Tilaaja oli merikapteeni Gustaf Sundman. Ajalle tyypillisesti liikehuoneet ja varastotilat olivat alakerrassa, yläkerta oli varattu asumiseen.
  2. Eteläesplanadi 6: Suomen sotaväen ylitarkastajan virka-asunto, nyk. valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna,
  3. Kasarmitori: Kaartin kasarmi on sotaväen harjoituspataljoonalle suunniteltu rakennus, 1822. Upseeriston siipi, nykyinen puolustusministeriö, on yksi Engelin koristeellisimpia julkisivuja. Rakennukset vaurioituivat pahoin Helsingin suurpommituksissa helmikuun lopulla 1944.
  4. Kopernikuksentie 1: Observatorio. Ensimmäinen observatorio valmistui Engelin suunnittelemana Turkuun. Kun yliopisto muutti Helsinkiin, keisari määräsi rakennettavaksi tähtitornin myös uuteen pääkaupunkiin. Se valmistui 1834.

 

Lähestytään Lapinlahtea

  1. Lönnrotinkatu 6: Helsingin vanha kirkko on Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön 1826. Vanha kirkko oli alun perin tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi Ulrika Eleonoran kirkon saadessa purkutuomion Senaatintorin tieltä.
  2. Lönnrotinkatu 37: Kaartin lasaretti on puutaloista koostuva vanha sairaala-alue, joka sijaitsee Hietalahden kauppahallin takana. Kaartin lasaretin alue rakennettiin alkujaan sotilassairaalaksi. Korttelin etelälaidassa ovat säilyneet vanhimmat, Engelin suunnittelemat matalat rakennukset 1820–1830 -luvuilta.
  3. Lapinlahdenpolku 8: Lapinlahden sairaala: Kokonaisuus on ensimmäinen Suomessa rakennettu mielisairaala. Sen rakentaminen alkoi 1830-luvun lopussa ja valmistui 1841. Suunnittelun pyrkimyksenä oli tarjota potilaille järkevää tekemistä kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä. Alue sijaitsee luonnonkauniisti meren rannalla, puutarhan ympäröimänä. Sairaala lopetti toimintansa vuonna 2008.
  4. Engel kuoli 14. toukokuuta 1840 kotonaan (Bulevardi 18) sairasteltuaan viimeisinä vuosinaan. Hänet on haudattu perhehautaan Hietaniemen hautausmaalle. (Vanha puoli, kortteli 3 – 19)

 

Sivupolkuja

 

  1. Kaisaniemen puisto: Ravintola Kaisaniemi. Catharina Wahllund perusti ravintolan jo 1827. Nykyisen rakennuksen vanhin osa valmistui 1839 ja sen suunnitteli Engel.
  2. Kaisaniemen puisto: Kasvitieteellinen puutarha. Engelin 1831 valmistunut puinen yksikerroksinen päärakennus on nykyisin puutarhurin asunto. Vaatimattomana rakennuksena se siirrettiin pois alkuperäiseltä paikaltaan uuden päärakennuksen tieltä.

 

  1. Iso Puistotie 1: Kaivopuiston historia alkaa 1830-luvulla perustetusta kylpylästä. Kylpylän lisäksi Kaivopuistoon kohosi huviloita, joiden omistajien oli kesäisin majoitettava kylpylävieraita. Engel suunnitteli kylpylään kuuluneet rakennukset, joista ravintola Kaivohuone on ainoana säilynyt ja yhä toiminnassa.
  2. Engelin aukio Eirassa on nimetty Helsingin historiallisen keskustan suunnittelijan kunniaksi. Engelin aukion puisto valmistui 1920. Se edustaa pelkistettyä arkkitehtonista tyyliä geometrisine muotoineen. Puisto koostuu rinnepuistosta ja orapihlaja-aidan reunustamasta aukiosta. Puiston penkit ovat valkoiseksi maalattuja, puisia penkkejä, samaa mallia kuin Kaivopuistossa.

 

Lähteet:

Kalevi Pöykkö: Carl Ludvig Engel 1778–1840. Pääkaupungin arkkitehti. Helsingin kaupunginmuseo 1990.

Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Helsingissä, 52 reittiä historiaa ja nähtävyyksiä. Minerva 2010.

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista. Gummerus 2016.

 

Verkkosivustot:

https://kavelykierrokset.wordpress.com/2020/06/08/klassismia-keskustakampuksella/

https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/carl-ludvig-engelin-helsinki

https://vihreatsylit.fi/)