Pro Lapinlahti ry:n Historia osa 4. Lapinlahden Lähteen synty

Teksti: Taija Rautio

Kun kaupungin suunnitelmat suuresta peruskorjauksesta peruuntuivat syksyllä 2013, raukesivat samalla olemassa olevat suunnitelmat Lapinlahden tulevaisuudesta. Millään taholla ei vaikuttanut olevan visiota hienolle Engelin suunnittelemalle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Lapinlahden sairaalalle. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck ja Pro Lapinlahden puheenjohtaja Jussi Lehtonen kävivät tapaamassa kaupunginjohtaja Jussi Pajusta Lapinlahden avoimesta tilanteesta. Tapaamisen jälkeen syksyllä 2013 syntyi ehdotus sairaalakiinteistön käytöstä, jossa esitettiin muun muassa:

Mielenterveyttä kulttuurista – Lapinlahden sairaalan muodonmuutos kaupunkilaisten hyvinvointikeskukseksi

Ehdotamme että kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Lapinlahden sairaalasta ja sen puistosta luodaan Helsingille kansainvälistäkin huomiota herättävä käyntikortti teemalla ”mielenterveyttä kulttuurista”.

Lapinlahden sairaalasta voisi kehittyä Helsingin kaupungin omistama kulttuurin ja mielenterveyden keskus, jossa toimisivat rinta rinnan mielenterveysalan ja kulttuurialan toimijat. Lapinlahden puistoalueesta voisi pienillä toimenpiteillä kehittää kaikille avoimen Mielenterveyden puiston taideteoksineen ja esityksineen.

Lapinlahden sairaala ja sen ympäristö tarjoaa erinomaiset puitteet taiteen ja mielenterveystyön kohtaamiselle, joka olisi kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuinen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kiinteistöstä löytyisi työ- ja esitystilat taiteilijoille, jotka toimisivat vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja sairaalaan sijoittuvien mielenterveysalan toimijoiden kanssa. Mielenterveysalan järjestöt Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto ja Mielenterveysyhdistys Helmi ovat ilmaisseet alustavan kiinnostuksensa tarjota järjestölähtöistä mielenterveystyötä osassa Lapinlahden sairaalan tiloista. Tilat toimisivat tyyssijana uudenlaisille, vertaistukeen, asiakkaiden voimaannuttamiseen ja luovaan toimintaan perustuville innovatiivisille mielenterveyspalveluille. Järjestöjen rinnalla tiloissa voisi toimia erilaisia mielenterveyspalveluja tuottavia yrittäjiä ja julkisia tahoja.

Lapinlahden sairaalan muuttaminen Mielenterveyttä kulttuurista –toimintakeskukseksi ei välttämättä vaadi kiinteistön rakenteiden radikaalia muuttamista. Mielenterveystyö Lapinlahdessa painottuisi päivätoimintaan, ei asumispalveluihin, joita alueella tarjoaa tällä hetkellä Alvi ry:n ylläpitämä kuntoutujien asumisyksikkö Alvila. Mielenterveyttä kulttuurista –toiminta tulisi aloittaa pienimuotoisena Lapinlahdessa mahdollisimman nopeasti. Peruskorjauspäätöstä odottava rakennus rapistuu tyhjillään ja siihen kohdistuu jatkuvasti ilkivaltaa. Ehdotamme että tilat tarjotaan jo ennen mahdollista peruskorjausta vuokrattavaksi kulttuuri- ja mielenterveysalojen toimijoille, joiden toiminta tukee mielenterveyden edistymistä kulttuurin keinoin.

Lapinlahden sairaalan uusi tuleminen Mielenterveyttä kulttuurista –keskuksena voisi tapahtua Suomen Mielenterveysseuran järjestämän Mental Health Art Week:in yhteydessä 19-25.5.2014.

Jussi Lehtonen, ?Pro Lapinlahti ry
Kristian Wahlbeck, ?Suomen Mielenterveysseura r.y.

Syksy täynnä intoa

Uuden ehdotuksen myötä Pro Lapinlahdessa syntyi valtava innostus, että ehkä sittenkin Lapinlahteen voisi olla mahdollista saada toimintaa, joka nousisi avoimesti paikan historiasta. Juuri tällaista mahdollisuutta varten oli yhdistyksessä jaksettu järjestää välivuosina toimintaa ja tapahtumia, vaikka Lapinlahden tulevaisuuden käytöstä ei vielä ollut tietoa. Marraskuussa 2013 pidettyä Pro Lapinlahden kokousta voisi todella kutsua herätyskokoukseksi, niin innolla lähdettiin silloin suunnittelemaan uutta toimintaa Lapinlahteen. Puheenjohtaja vaihtui: Ulla Häyrinen luopui puheenjohtajuudesta, kun hänen edustamansa kaupungin palvelut kehitysvammaisille eivät tulleetkaan Lapinlahteen. Ulla siirtyi vapaaehtoisreserviin ja hänen jatkajakseen tuli pitkäaikainen prolainen Katja Liuksiala, joka oli vuosia toiminut yhdistyksen sihteerinä ja aktiivina sekä aiemmin työskennellyt Lapinlahden sairaalassa 10 vuotta toimintaterapeuttina.

Uutta toimintaa suunnitelemassa olivat mukana heti innokkaasti Pron ja Suomen Mielenterveysseuran lisäksi Lapinlahden alueella jo toimiva Alvi ry, Mielenterveysyhdistys Helmi, Kukunori ry, Mielenterveyden Keskusliitto ja mielenterveysyhdistys Majakka.

Hienoa lisävoimaa toimintaan toi myös pääkaupunkiseudun suurimman ammattikorkeakoulun Metropolian kiinnostuminen Lapinlahden kehittämisestä. Metropoliassa asiaa edisti innokkaasti lehtori Merja Suoperä. Metropolian rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola onkin todennut, että ”Metropolian strategisena tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun elinvoimaa. Lapinlahden hankkeessa erityisen kannatettavaa onkin sen merkitys kaupunkikulttuurille: on tärkeää että historiallisesti merkittävät kohteet säilyvät avoimina, julkisessa käytössä ja kaupunkilaisten tai vierailijoiden hyödynnettävinä”.

Jussi Lehtosen kautta vahvistui hieno yhteistyö Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön kanssa, esityksiä Lapinlahdessa oli vuoteen 2017 mennessä ollut jo lähes kymmenen.

Lähteen tarina

Asioiden edetessä vauhdilla yhdistyksessä oltiin huojentuneita, kun Suomen Mielenterveysseurasta saatiin viestintäapua Sirpa Väänäseltä. Ajankohtaiseksi tuli mm. keksiä uudelle toiminnalle nimi. Puheenjohtajakin mietti sitä kuumeisesti ja eräänä aamuyönä klo 4 nimi selvisi: Lapinlahden Lähde! Lapinlahden puutarhalla sijaitseva oikea lähde, josta aikanaan kaupunkilaiset hakivat juomavettä, voisi nyt virkistää kaupunkilaisia uusin tavoin: yhteisöllisyyden, kulttuurin ja hyvinvoinnin keinoin. Sairaalan entinen pastori Kaisa Välttilä on aina kertonut tätä Lapinlahden lähteen tarinaa, ja nyt siitä saatiinkin raikas nimi uudelle toiminnalle.

Seuraavaksi kirjoitettiin Helsingin Sanomiin yleisönosastokirjoitus, joka julkaistiin 30.11.2013:

Mielen hyvinvointia kulttuurista Lapinlahden sairaalassa

Nyt tyhjillään olevasta Lapinlahden sairaalasta voi kehittyä kaikkien helsinkiläisten avoin kulttuurin ja mielenterveyden keskus, jossa toimisivat rinta rinnan mielenterveys- ja kulttuurialan toimijat. Toiminta olisi kaupunkilaisten mielenterveyttä edistävää, ongelmia ehkäisevää ja kuntouttavaa, mutta samalla se tuottaisi myös poikkeuksellisen elämänmakuista taidetta. Lapinlahden puistoalue puutarhapalstoineen on ainutlaatuinen miljöö, joka ei saisi sulkeutua sisäpiirikäyttöön. Päinvastoin, sen tulisi avautua terapeuttiseksi puistoksi, joka vankan kokemuksemme perusteella sopii loistavasti myös esitysten ja taidetapahtumien toteuttamiseen.?Entinen sairaala ja sen puisto muodostaisivat kotipesän uudenlaiselle, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, vertaistukeen, ihmisten voimaannuttamiseen ja luovaan toimintaan perustuvalle innovatiiviselle mielenterveystyölle. Siellä voisivat toimia erilaiset mielenterveyspalveluja tuottavat yritykset ja julkiset tahot yhteistyössä taiteilijoiden ja järjestöjen kanssa. Tämä yhdistelmä voisi synnyttää jotain aivan uutta paitsi mielenterveystyölle, myös taiteelle. Lapinlahti tarjoaa erinomaiset puitteet tällaiselle kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuiselle taiteen ja mielenterveystyön kohtaamiselle.
Lapinlahden sairaala perustettiin aikanaan yhteiskunnan vähäosaisille, ja koemme tärkeäksi että alkuperäistä tarkoitusta kunnioittaen sairaalan tuleva käyttö on kaikille avointa. Kohtaamiset alueella vähentäisivät mielenterveyden ongelmiin liittyvää leimaamista ja hälventäisivät epäluuloja. Taiteen keinoin voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä erilaisten ihmisryhmien välille.
Helsingissä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Kaapelitehtaan ja Suvilahden alueen muuttamisesta kaupunkilaisten avoimeksi kohtaamispaikaksi ja kulttuurikeskukseksi. Mielenterveyttä kulttuurista -keskus meiltä vielä puuttuu. Lappari on palvellut helsinkiläisten eheytymistä jo monen sukupolven ajan. Tämä perintö on nyt syytä siirtää tuleville kaupunkilaisille. Jo ensi keväälle Lapinlahteen on suunnitteilla Mielenterveyttä taiteesta -tapahtuma.

Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura r.y.
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto r.y.
Katja Liuksiala, Pro Lapinlahti r.y., pj, toimintaterapeutti

Joulukuussa 2013 mahdollisten vuokrausajatusten tiimoilta oltiin yhteydessä silloiseen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilään. Kaupungin suunnalta meitä neuvottiin olemaan suoraan yhteydessä kiinteistöviraston Tilakeskukseen, mikäli toimiva konsepti ja taloudelliset resurssit tilapäiseen vuokrakäyttöön ovat olemassa. Pro Lapinlahden, mielenterveysyhdistys Helmen ja Alvi ry:n edustajat tapasivatkin Tilakeskuksen edustajat 5.3.2014.

Tapaamisessa Tilakeskukselle esiteltiin tarkemmin ”Lapinlahdesta kaikille avoin taiteen ja mielen hyvinvoinnin kohtaamispaikka” -ideaa ja sen sisältöä ja toimijoita. Pohdittiin, mitä lisäarvoa uudenlainen ja asiakassuuntautunut konsepti Lapinlahteen toisi. Tapaamisessa todettiin myös kolmannen sektorin toiminnan tarpeellisuus ja lisääntyvä tarve tulevaisuudessa.

Kuulimme myös Lapinlahden rakennuksen kunnosta ja siitä, että osaa tiloista ei ehkä toistaiseksi voida ottaa käyttöön. Kaupungilla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia peruskorjata sairaalaa. Tapaamisen tunnelma oli kuitenkin kannustava.

Todettiin, että suunnittelemamme toiminta olisi alueen kaavan mukaista. Lupasimme puoleltamme tiedottaa avoimesti ja aktiivisesti asioiden etenemisestä.
Pro Lapinlahti, Alvi ry ja mielenterveysyhdistys päättivät muodostaa koalition ja selvittää pikimmiten rahoitusmahdollisuuksia niin rahastoilta kuin Ely-keskuksen kautta ESR-rahoitusta. Toiveena oli, että ESR-rahalla voitaisiin ensiksi palkata projektityöntekijä.

Myös kiinteistölautakunnan jäsentä konsultoitiin. Saimme palautetta, että Lapinlahti on luultavasti niin huonossa kunnossa, että sitä ei voida vuokrata. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut tai lannistanut mielialoja. Suunnittelimme, että järjestöjen yhteinen liiketoimintasuunnitelma voitaisiin julkaista ja esitellä päättäjille Pro Lapinlahden tapahtumassa Lapinlahden auditoriossa maaliskuun 2014 puolenvälin jälkeen.

Kaupunginosayhdistykset olivat myös innostuneita tukemaan avointa toimintaa Lapinlahdessa. Kamppi-Eira-lehdessä julkaistiinkin helmikuussa 2014 aiheesta juttu, jossa haastateltiin Kukunorin Markus Raiviota ja Pro Lapinlahden Katja Liuksialaa.

Myös asukasyhdistykset rohkaisivat Pro Lapinlahtea olemaan yhteydessä ELY-keskukseen mahdollisen ESR-rahoituksen saamiseksi. Huomattiinkin, että ESR-haun hakukriteereissä täyttyivät lähes yksi yhteen ne ajatukset, joita Pro Lapinlahdella oli Lapinlahden tulevaisuudesta mielessä mm. kaupunkilaisten osallisuuteen liittyen. Seuraava vaihe olikin lehdistötiedotteen julkaisu:

28.2.2015 julkaistiin lehdistötiedote, josta myös lähetettiin kopio kaikille kaupunginvaltuutetuille:

Lapinlahdesta kaikille avoin taiteen ja mielen hyvinvoinnin kohtaamispaikka

Helsinki kuuluu eurooppalaisten kaupunkien kärkijoukkoon. Sen valtteja ovat vehreys, ihmisläheisyys ja rikas kulttuuri – kaikki asioita, joilla on vahva positiivinen vaikutus kaupunkilaisten mielen hyvinvointiin ja terveyteen. Tätä kehityssuuntaa tukee myös aloite kehittää Lapinlahdesta kaikille kaupunkilaisille avoin taiteen ja mielen hyvinvoinnin keskus. Aloitteen takana on merkittävä joukko kulttuuri- ja mielenterveystoimijoita.

Lapinlahden entisestä sairaala-alueesta voi kehittyä Helsingin omistama, maailmanlaajuisestikin mielenkiintoinen kotipesä uudenlaiselle, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja vertaistukeen sekä ihmisten voimaannuttamiseen ja luovaan toimintaan perustuvalle, innovatiiviselle mielenterveystyön ja taiteen yhteistyölle. Erilaiset taide- ja kulttuurialan toimijat voivat toimia yhdessä rintarinnan mielenterveyspalveluja tuottavien yritysten ja julkisten tahojen kanssa. Alueen uniikki puistoympäristö tarjoaa valmiit puitteet vihreän hyvinvoinnin (green well-being) elvyttävän voiman hyödyntämiseen.

”Kulttuuri luo ja tukee mielenterveyttä. Lapinlahden sairaala kaikkien ihmisten hyvinvointikeskuksena tuottaisi mielenterveyttä kulttuurista ja ainutlaatuisesta kaupunkimiljööstä kunnioittaen kiinteistön perinteitä, alkuperäistä tarkoitusta ja kulttuurihistoriaa.”
– Kristian Wahlbeck, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja

”On todella merkittävää nähdä mielen hyvinvointi ja mielenterveys jokaisen ihmiseen elämää koskettavana asiana. Tällainen yhteistoiminnallinen Lapinlahti voisi edistää meidän jokaisen mielen voimavaroja”
– Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja

Taiteesta terveyden edistämisen keinona on kiistatonta näyttöä ja sen avulla voidaan myös rakentaa yhteisöllisyyttä erilaisten ihmisryhmien välille.

”Vihdoinkin olisi mahdollista, että kaksi toisiaan selvästi hyödyttävää ryhmää kohtaisivat. Toiminta ja yhteiset mielenkiinnon kohteet ovat maaperää, jossa mielenterveyskuntoutuja ja kulttuurialan ammattilainen ovat vertaisia.” – Markus Raivio musiikkiterapeutti, Kukunori ry:n hallituksen jäsen

”Tuleva yhteistyö mielenterveyskuntoutujien kanssa tarjoaa myös kulttuurialan ammattilaisille mielenkiintoisia työllistymismahdollisuuksia ja kehitysnäkymiä avartaen heidän toiminta- ja työkenttäänsä. Taiteen merkityksellisyys tulee kouriintuntuvalla tavalla todeksi, kun se kohtaa ihmisen elämäntunnon keskellä hänen arkeaan.” – Jussi Lehtonen, Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija ja näyttelijä

”Kulttuuritoimintaan osallistuminen tarkoittaa tasa-arvoista toimintaympäristöä: se ei ole sidoksissa sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, ikään eikä myöskään diagnoosiin sairaudesta tai terveydestä. Suunnitteilla on mm. kahvila- ja ravintolatoimintaa yhteisvoimin toteutettuna”
Juha Järvinen, toiminnanjohtaja, Alvi ry

Yhteenliittymässä ovat mukana keskeiset mielenterveysjärjestöt Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto (MTKL), Alvi ry Kukunori ry:stä yhdessä muiden seitsemäntoista jäsenjärjestöjensä kanssa sekä HELMI ry, Sympati rf, Pro Lapinlahti ry ja Majakka.

Yhteistyön ja toiminnan käynnistäminen ovat enää kiinni vain Helsingin tilakeskuksen ja kiinteistöviraston myöntävästä vastausta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä, tyhjillään oleva uniikki kiinteistö kauniine puistoineen saisi arvoisensa tarkoituksen terveyttä edistävänä ja eheyttävänä alueena.

Tukea työlle saatiin mm. Psykologiliiton ekopsykologeilta, jotka kirjoittivat myös 2.3.2014 Helsingin Sanomien mielipidepalstalle:

LAPINLAHDESTA VIHREÄÄ HYVINVOINTIA

Mielenterveysjärjestöjen aloitetta Lapinlahden sairaalasta kaikille avoimena taiteen ja mielen hyvinvoinnin kohtaamispaikkana tukevat vahvasti sairaalan ainutlaatuinen puutarha ja luontoympäristö. Ne nähtiin tärkeinä hoidollisina voimavaroina, kun maamme ensimmäiselle mielisairaalalle etsittiin paikkaa. Sairaala valmistui vuonna 1841.

Vihreä hyvinvointi (green wellbeing) ja hoiva (green care) ovat maailmalla vahvassa nousussa. Monet terapeutit ja muut toimijat käyttävät työssään yhä enemmän luontolähtöisiä menetelmiä.
Luontoa hyödynnetään yhä tavoitteellisemmin sairauksien ehkäisyssä, terveyden edistämisessä, kuntoutuksessa, koulutuksessa ja kaupunkisuunnittelussa.
Luonto rauhoittaa, parantaa keskittymiskykyä ja lievittää ahdistusta. Vuorovaikutus luonnon kanssa kehittää vastuuntuntoa ja kykyä tuntea empatiaa.

Suomen Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian työryhmän jäseninä katsomme, että tällaista luontolähtöistä työtä olisi hyvä vahvistaa ja kehittää myös Lapinlahdessa.

Kirsi Salonen Santtu Merjanaho
psykologi, Vesilahti psykologi, Helsinki

Tässä vaiheessa kehittämistyöhön tuli mukaan ruotsinkielinen yhdistys Sympati fr ja erityisesti sen toiminnanjohtaja Miivi Selin-Patel.

Tapaaminen ELY-keskuksessa torstaina 13.3. klo 8.

Pro LL, Helmi, Alvi ry ja Suomen Mielenterveysseura kävivät esittelemässä Lapinlahti-asiaa Ely-keskuksessa. Mukana oli nyt myös Jaana Merenmies, joka oli lupautunut hankkeen vetäjäksi, jos sille saataisiin rahoitus.

Kun Ely-keskuksesta tuli vihreää valoa Lapinlahden Lähteen toiminta-ajatukselle, pohdittiin kovasti, olisiko mahdollisen hankkeen vetäjänä Pro Lapinlahti vai Suomen Mielenterveysseura. Jälkimmäiseen päädyttiin, koska sillä olisi paremmat resurssit toiminnan nopeaan käynnistämiseen.

Suunnitelman julkistaminen

Mielenterveysjärjestöt julkistivat suunnitelmansa Pro Lapinlahden tilaisuudessa maanantaina 31.3.2015 klo 18. Juha Järvinen esitteli liiketoimintasuunnitelman, ja tilaisuudessa esiintyi laulaja Emma Salokoski. Mielenterveysseura valmisteli suunnitelmasta lehdistötiedotteen, ja myös Mielenterveysseuran esite hankkeesta oli valmis silloin jaettavaksi. Kauniin esitteen oli pro bonona tehnyt mainostoimisto Peippo.

Rahoitus onnistui

Riemastukseksi Ely-keskuksesta saatiin rahoitus puolen vuoden pilottihankkeelle. Hankkeen vetäjäksi palkattiin Jaana Merenmies ja suunnittelijaksi Katja Liuksiala. Työ käynnistyi innolla ja vauhdikkaasti. Pro Lapinlahti antoi kaikkensa Lähteen käynnistämiselle: kymmenien vuosien aikana kertyneet kontaktit, tapahtumien järjestämisperinteen, tuhannet vapaaehtoistyötunnit, vankan vapaaehtoistyön perinteen mallin ja kaupunkilaisilta saamansa tuen. Myös Ely-keskuksessa oltiin tyytyväisiä, ja sieltä tuli tukea jatkohankkeelle: ”Osallistu Lapinlahden Lähteellä”. Toiminta Lähteellä on ollut varsin aktiivista, ja siihen voi tutustua esim. Lapinlahden Lähteen kotisivujen kautta. Hankkeen alusta asti on kerätty nimiä adressiin Lapinlahden avoimen toiminnan puolesta, ja niitä on kertynyt jo 20 000.

Tilanne vuoden 2017 keväällä

Alkuvuonna 2017 Pro Lapinlahti oli aktiivisena toimijana Lapinlahden Lähteellä. Kun Lähteen toiminta oli hyvin noussut jaloilleen, saattoi Pro Lapinlahtikin taas hieman keskittyä myös oman toimintansa kehittämiseen. Suuria asioita olivat, että yhdistys oli liittynyt Mielenterveysseuran paikallisseuraksi ja saanut rahoitusta myös omaan 3-vuotiseen hankkeeseen: ”We Pop Up – Osallisuutta kulttuuri- ja luontotapahtumista kaikille”. Tähän hankkeeseen palkattiin yhdistyksen kaikkien aikojen ensimmäiset työntekijät: Laura Kontiala ja Tuomas Karisto.

Pro Lapinlahti on aktiivisesti vaalinut Lapinlahden historiaa ja toteutti mielenterveyden hoidon historiaa ja sen huimaa muutosta aina Seilin saarelta tähän päivään ja tulevaisuuteen esittävän näyttelyn kevään 2017 aikana. Näyttelyn kautta tuli näkyväksi myös Lapinlahden sairaalan muutos suljetusta hoitolaitoksesta kaikkia koskettavaksi mielenterveyden ja kulttuurin kohtaamispaikaksi. Näyttelyn yhteistyökumppaneina olivat Yliopistomuseo ja Ylen ruotsinkielinen radioteatteri, Suomen Mielenterveysseura, Aalto-yliopiston ja Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tavoitteena oli saada pysyvä näyttelytila Venetsia-rakennukseen.

Myös Pron vuokraamassa Aleksis Kiven huoneessa tapahtui. Maaliskuussa 2017 Aleksis Kiven huoneessa avautui ensimmäinen Kiven huoneeseen suunniteltu teos, jonja suunnittelivat lavastustaiteen ammattilaiset, skenografit Ia Ensterä ja Aku Meriläinen. Installaatio oli kahden erillisen teoksen dialogi. Ia Ensterän teoksen nimi oli ”MINÄ EN ITSE VELJEKSIÄ KOSKAAN HYLKÄÄ”, joka tulkitsi vaikuttavalla tavalla Seitsemän veljeksen julkaisun jälkeisen murskakritiikin tunnelmia. Aku Meriläisen teos ”Aleksikset” oli osallistava postitaidetes, jossa näkyi ihmisen jälki maailmassa ja joka hyödynsi perinteisen kirjeen tarjoamia pieniä läsnäolon hetkiä.