Lue vastaukset alta

Satamatunneli on osa Helsingin Satama Oy:n laajaa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyä, jossa Tallinnan-liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman-liikenne Katajanokalle.

Satamatunneli alkaisi Länsisatamasta ja nousisi A-linjauksessa maan pinnalle Lapinlahden historiallisessa sairaalapuistossa yhdistyen siitä Länsiväylään.

Aiemmin valmistelussa oli myös D-linjausvaihtoehto, jossa tunnelin sisäänmenoaukko sijoittuisi kauemmas Länsiväylälle.

Helsingin Satama Oy ja risteilijävarustamot tavoittelevat tunnelia, koska ne haluavat kasvattaa Tallinnan-liikennettä voimakkaasti.

Helsingin Sataman näkemykset eivät edusta kaupungin ja kaupunkilaisten objektiivista etua vaan ensisijaisesti sataman ja sen avainasiakkaiden eli risteilyvarustamoiden liiketaloudellisia etuja.

Ei vähennä.

Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksesta ilmenee, että liikennemäärät katuverkolla kasvavat, koska “liikenne-ennusteen perusteella [katuverkon] vapautuva kapasiteetti täyttyy kuitenkin osittain muusta liikenteestä, jolloin liikennemäärät katuverkolla eivät vähene yhtä paljon kuin tunneliin siirtyy liikennettä”. (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen 12957 selostus, s. 53)

“Aamuruuhkan aikana Länsiväylän liikenne hidastuu ja jonoutuu Lemissaaren eritasoliittymän ja Porkkalankadun liittymän välillä. […] Iltaruuhkan aikana Salmisaarenkadun liittymän kautta Länsiväylälle liittyvä Satamatunnelin liikenne ruuhkauttaa hetkittäin Salmisaarenkadulta Länsiväylälle pyrkivää liikennettä.” (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen 12957 selostus, s. 54) Lisää tietoa liikenteen ruuhkautumisista selviää Ramboll Finland Oy:n tekemistä liikenne-ennusteista ja toimivuustarkasteluista (18.12.2024) (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen 12957 selostus, liite 4)

Valmisteluaineistossa kerrotaan suoraan, että “Satamatunnelilla ei pyritä ensisijaisesti ratkaisemaan Jätkäsaari/Ruoholahti alueen autoliikenteen ruuhkia vaan parantamaan sataman saavutettavuutta ja mahdollistamaan sujuva sataman operointi” (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen vuorovaikutusraportti 11.2.2025, s. 9)

Katso havainnollistavat karttakuvat Satamatunnelin faktantarkistus -selvityksen sivuilta 14–15 täältä.

Ei ole.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon voi toteuttaa ilman satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjä.

Eteläsataman Olympiaterminaalista kulkee laivoja Tukholmaan. Saaret-kokonaisuuden ja rantaraitin toteuttaminen Eteläsataman ja Makasiinirannan alueelle edellyttää ennen pitkään, että laivaliikenne siirretään Olympiaterminaalista Katajanokalle. Jotta se onnistuu, tulee Tallinnan-liikenne siirtää pois tieltä Katajanokalta Länsisatamaan. Koska Pietarin-liikenne on loppunut, on Länsisatamassa yksi laiturialue tyhjillään.

Nykyinen Tallinnan-liikenne voidaan keskittää Länsisatamaan ja Tukholman-liikenne Katajanokalle tämänhetkisellä satamakapasiteetilla. Vaikka liikennemäärät Länsisatamassa kasvavat, on kasvu maltillista eikä vaadi Satamatunnelin rakentamista.

Kyllä voidaan. Mahdollinen rahtiliikenteen kasvun osuus voidaan suunnata hinta- ja muulla ohjauksella yhä voimakkaammin Vuosaaren satamaan.

Vuonna 2019 otettiin käyttöön hinnoittelumalli, jossa rekat saivat alennusta käyttäessään Vuosaaren satamaa samalla kun keskustan satamien rekkaliikenteen maksuja korotettiin päivän ruuhkaisimpina aikoina. Mallin käyttöönoton jälkeen Vuosaaren sataman rekkaliikenne kasvoi 33 % ja keskustan satamien rekkaliikenne väheni 4 %. (Logscale Oy 2020: HESARAMA-loppuraportti, s. 41–32.)

Helsingin Sataman kehittämisohjelman tavoitteena on Vuosaaren sataman laajentaminen vastaamaan rahtiliikenteen tarpeita (Helsingin Satama, Kehittämisohjelma 27.3.2024, s. 4–5). Alueen käyttöä tullaan tehostamaan ja kapasiteettia lisäämään laajentamalla sataman kenttäaluetta ja toteuttamalla vajaan 10 hehtaarin meritäytöt, joilla luodaan kaivattua lisätilaa tavara- ja automatkustajaliikenteelle (Helsingin Sataman verkkosivut, viitattu 4.6.2025).

”Vuosaaren satama ottaa vastaan pääosan tavaraliikenteen kasvusta jatkossakin” (Helsingin Satama, Kehittämisohjelman suunnitelma 22.10.2021, s. 19).

Jos Satamatunnelia ei rakenneta, voidaan säästyneet varat tarvittaessa investoida Vuosaaren satamaan.

Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaaman riippumattoman yhteiskuntataloudellisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella satamatunneli on raskaasti tappiollinen hanke. Sen hyödyt ovat noin 40–50 miljoonaa euroa ja rakentamis- ja ylläpitokustannukset noin 400 miljoonaa euroa. Sekä
vaihtoehdon A että D nettohyödyt ovat negatiiviset, suuruusluokaltaan noin -300–370 miljoonaa euroa. Tämän perusteella on vaikea löytää taloudellisia perusteluja tunnelin toteuttamisen puolesta.

Lue tiivistelmä analyysin tuloksista ja sen tekijöistä blogiartikkelista. Pääset lukemaan koko pdf-raportin suoraan täältä.

A-linjauksen kustannukset ovat arvioidun 300 miljoonan euron sijaan noin 440 miljoonaa euroa, koska menetetyn rakennusoikeuden arvo Salmisaaressa ilman meritäyttöjä on noin 138 miljoonaa euroa (Kaupunkiympäristön toimialan vastauksia kaupunkiympäristölautakunnan kysymyksiin 24.2.2025). Kustannuksia arvioitaessa tulee myös huomioida noin 300 miljoonaa euroa maksava Länsisataman uusi terminaalirakennus, jota ei tarvitsisi rakentaa, jos rahtiliikenteen kasvu ohjattaisiin Vuosaareen.

Helsingin Sataman, joka on täysin Helsingin kaupungin omistama yritys, takaisinmaksukyky riippuu satamaliiketoiminnan kasvusta ja tunnelin käyttöasteesta. Näin ollen rakentamispäätöksen pitää perustua kattaviin ajantasaisiin taloudellisiin laskelmiin. Päättäjillä ei ole ollut käytettävissään kattavia kannattavuuslaskelmia, jotka osoittaisivat, miten hanke rahoitetaan sen tuomilla lisääntyvillä tuloilla. Jos hankkeen taloudellinen perusta on kunnossa, miksi laskelmat eivät ole julkisia? Maaliskuussa 2025 kaupunkiympäristölautakunnan niukka enemmistö päätti, ettei kustannusarvioita tarvitse toimittaa päättäjille jatkossakaan.

Investoinnin takaisinmaksu perustuu oletukselle, että Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne kasvaa tasaisesti vuoteen 2060 saakka, vaikka vaihtoehtoisia kehityskaaria on useita. Sataman liiketoimintaan vaikuttaisi huomattavasti Helsingin ja Tallinnan välille rakennettava tunneli. Sille on todennäköisesti poliittista tahtotilaa Suomenlahden kummallakin puolella nykyisessä maailmantilanteessa jo tämän hallituskauden aikana. Helsingin kaupunginhallitus on jo peräänkuuluttanut selvityksiä hankkeen edistämiseksi lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle (KHS 9/2025, 137 §).

Jos liikenne ei kasva Helsingin Sataman optimististen odotusten mukaisesti, lankeavat Satamatunnelin kustannukset helsinkiläisten veronmaksajien maksettaviksi. 300 miljoonan euron investoinnit tunneliin ja terminaalirakennukseen sekä Salmisaaren rakennusoikeuksista luopuminen ilman perusteellista taloudellista harkintaa tarkoittavat valtavan riskin ottamista helsinkiläisten rahoilla.

Lisäksi on syytä huomioida, että Helsingin Sataman liiketoiminnan tuotot, jotka nyt halutaan investoida Satamatunneliin, voitaisiin maksaa osinkoina Helsingin kaupungille ja käyttää kaupungin muihin toimintoihin, esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Lue aiheesta alta.

LUONTOARVOT

Satamatunnelin rakentaminen vaarantaisi erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin ja uhanalaisen liito-oravan elinympäristöt. Tunnelin ja Länsibaanan tieltä hakattavat puut muodostavat tärkeän suojavyöhykkeen alueen muulle kasvillisuudelle.

Helsingin Satama on tehnyt suunnitelman siitä, miten kirvelilattakoin elinympäristöön kohdistuva haitta kompensoidaan ekologisesti. Syksyllä 2024 tehdyt mukulakirvelin kylvöt näyttävät kuitenkin epäonnistuneen pahasti. Lisäksi hauraat istutukset on toteutettu puiston osiin, jotka ovat aktiivisessa virkistyskäytössä ja siten altistuvat kulutukselle myös tulevaisuudessa. Jos liikkuminen estetään uusilla kasvualueilla, pienenee puiston käytettävissä oleva ala huomattavasti.

VIRKISTYSARVOT

Tunnelin rakentaminen heikentäisi monille rakkaan puiston virkistysarvoja ja hyvinvointivaikutuksia. Puisto on varsinkin jätkäsaarelaisille ja ruoholahtelaisille, joita on yhteensä lähes 19 000, merkittävin yhtenäinen lähiluontokohde ja luonnontilainen ranta-alue. Puistoon tullaan virkistäytymään myös kauempaa.

Harva haluaisi istua piknikillä nelikaistaisen rekkatunneliaukon vieressä.

KULTTUURIPERINTÖARVOT

Tunnelin rakentaminen heikentäisi Lapinlahden rakennusten, puiston ja mielenterveystyön muodostamaa, valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintökokonaisuutta. Alun perin 25 hehtaaria käsittäneestä puistosta on enää jäljellä 8 hehtaaria eli kolmannes.

Lapinlahden puistoalueen historiallinen selvitys sisältää runsaasti tietoa puiston rakentumisesta, kehittymisestä ja maisemallisista arvoista. Selvityksen ovat tehneet arkkitehti SAFA Mona Schalin sekä maisema-arkkitehdit Gretel Hemgård ja Emilia Weckman.

Puisto on suunniteltu tukemaan toipumista, ja siellä kasvaa edelleen ylilääkäreiden ja potilaiden istuttamia puita ja muita kasveja. Maisemallisten vaikutusten lisäksi Lapinlahden puiston eliöstöön, kasvilajistoon ja elinoloihin kohdistuvat muutokset vaikuttavat osaltaan myös kulttuuriympäristön kokemiseen ja paikan henkeen.

Museovirasto on nimennyt Lapinlahden sairaala-alueen ja Hietaniemen hautausmaat RKY-kohteiksi. Sen mukaan “valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.” (Museovirasto 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, verkkosivu, viitattu 27.8.2025)

Museovirasto kirjoittaa Satamatunnelin asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan 2023 seuraavaa: “Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Museovirasto yhtyy kaupunginmuseon kantaan (kaupunginmuseon lausunto 5.1.2023), että Lapinlahden historialliseen sairaalapuistoon, joka on suojeltu asemakaavassa vuonna 2012, osin sijoittuva linjaus suuaukkoineen, pystynousuineen ja maanpäällisine osuuksineen ei ole mahdollinen.”

Lue myös Schalinin ja Hemgårdin lausunto 27.10.2025 Lapinlahden puiston puolesta.

Lapinlahti on historiallisesti ollut tärkeä mielenterveyttä tukeva alue, ja se toimii edelleen yhteisöllisenä paikkana, jossa mielenterveyttä edistetään esimerkiksi taiteen, kulttuurin, kansalaistoiminnan ja tuetun työllisyyden keinoin.

Alueeseen kohdistuvat muutokset vaikuttavat haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin häiritsemällä heidän tuttua ympäristöään ja vaikeuttamalla palveluiden saavutettavuutta.

Satamatunneli ja sen rakentaminen heikentäisivät erityisesti Lapinlahden puiston eteläosassa sijaitsevassa Alvila-kerrostalossa asuvien mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia. Lue blogistamme Nissen, Tarjan ja Katriinan ajatuksista.

Satamatunnelin rakentaminen vaarantaisi hautausmaiden rauhan. Tunneli kulkisi parikymmentä metriä hautojen alla, mikä on epäkunnioittavaa vainajia ja heidän läheisiään kohtaan.

Tunnelin A-linjaus estäisi Salmisaaren alueen toivottua maankäyttöä, esimerkiksi Länsiväylän muuttamisen katumaiseksi. Kaupunkiympäristön toimialan kaupunkiympäristölautakunnalle helmikuussa 2025 antamien tietojen perusteella A-linjauksen hyväksymällä kaupunki menettää noin 138 miljoonan euron arvosta rakennusoikeutta aiempaan D-linjausvaihtoehtoon verrattuna ilman meritäyttöjä. Asuinrakentaminen ja Salmisaaren liittäminen osaksi kantakaupunkia ei onnistu A-linjauksen hyväksymisen myötä.

Löytyy alta:

Löydät koko asemakaava-aineiston Helsingin kaupungin karttapalvelusta täältä.

Keskeisimmät dokumentit ovat

• asemakaavamuutoksen kartta, muutettu 21.10.2025
• asemakaavamuutoksen selostus, muutettu 21.10.2025, josta löytyvät esimerkiksi kirvelilattakoin elinympäristön hyvityssuunnitelma ja liikenneselvitykset, ja
• vuorovaikutusraportti, täydennetty 21.10.2025, josta löytyvät yhteenvedot viranomaisten kannanotoista ja muiden tahojen mielipiteistä sekä kaupungin vastineet niihin.

Olennainen on myös yhteysviranomaisen lausunto

• Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto kirvelilattakoin elinympäristön muutetusta hyvityssuunnitelmasta (13.10.2025)
• Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto kirvelilattakoin elinympäristön hyvityssuunnitelmasta (25.6.2024)

Lisäksi hankkeelle keskeisiä dokumentteja, joita ei löydy Helsingin karttapalvelusta, ovat

• Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) (10/2023), jossa on selvitetty vaihtoehtoisia linjauksia VE0, VEA (asemakaavamuutoksessa nyt ehdotettu linjaus), VEB ja VED, ja sen
• Liitteet 1-12
• Liitteet 13-23 sekä
• Uudenmaan ELY-keskuksen perusteltu päätelmä YVA-selostuksesta (11.3.2024)

• Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 10.12.2025 (20/2025, 308 §), jossa kaupunginvaltuusto hyväksyi satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen äänin 49–36
• Kaupunginhallituksen pöytäkirja 1.12.2025 (43/2025, 806 §), jossa hallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.
• Kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirja 4.11.2025 (31/2025, 549 §), jossa lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.
• Kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirja 4.11.2025 (31/2025, 550 §), jossa lautakunta totesi, ettei tunnelin yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi ole tarkoituksenmukaista. Lausunto koski valtuutettu Hannu Oskalan (vihr.) valtuustoaloitetta.
• Kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirja 18.3.2025 (9/2025, 136 §), jossa lautakunta päätti asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi
• Kaupunginhallituksen pöytäkirja 17.1.2022 (2/2022, 36 §), jossa kaupunginhallitus päätti kaupungin ennakkokantana hyväksyä Helsingin Satama Oy:n kehittämisohjelman (22.10.2021) toteuttamisen
• Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 3.2.2021 (2/2021, 19 §), jossa valtuusto päätti satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä ja Lapinlahden sairaala-alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoja turvaavasta toivomusponnesta (ponsi 2)

Lataa 1.12. päivitetty ja täydennetty Satamatunnelin faktantarkistus -selvitys itsellesi täältä: https://lapinlahdenlahde.fi/wp-content/uploads/Satamatunnelin_faktantarkistus_paivitetty_ja_taydennetty_1_12_2025.pdf

Lapinlahden päärakennuksen ensimmäisen kerroksen käytävillä ja Kahvila Lähteellä on useita painettuja selailukappaleita. Nämä kappaleet on julkaistu 20.10.2025, eikä niissä ole siksi huomioitu asemakaavan selostukseen 4.11. tehtyjä muutoksia ja vuorovaikutusraporttiin 21.10. tehtyjä päivityksiä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys 28.2.2025: Kannanotto Satamatunnelin asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta (kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetty kannanotto)

Mona Schalin, arkkitehti SAFA, ja Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti MARK 27.10.2025: Lausunto koskien Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta nro 12957 (kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetty kannanotto)

Panu Lehtovuori, Yhdyskuntasuunnittelun teorian professori, ja Heikki Liimatainen, Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori 3.11.2025: Helsingin satama on vahvempi ilman satamatunnelia (LinkedIn-julkaisu)

Maanantaina 3.11.2025 järjestetyn Järki vai tunneli? Puheenvuoroja Satamatunnelista -keskustelutilaisuuden tallenne on jaettu kahteen osaan. Tallenteet löytyvät Youtubesta:

Osa 1 https://youtu.be/bgdvYWYVDro

4:45 Nonni Mäkikärki, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n toiminnanjohtaja: Tervetulosanat ja Lapinlahti-yhteisön rooli tunnelihankkeessa

11:00 Karolina Saarenpää, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n asiantuntija: Satamatunneli-hankkeen esittely Satamatunnelin faktantarkistus -selvityksen pohjalta

24:28 Mona Schalin, arkkitehti SAFA: Lapinlahden puiston eteläosan kulttuuriperintöarvot

54:40 Laura Kolehmainen, ympäristöjuristi, Lakiasiaintoimisto Maailman toimitusjohtaja ja toinen perustaja: Luonnonsuojelulaki ja kirvelilattakoi

Osa 2 https://youtu.be/INoRGgE7PTk

Kolehmaisen puheenvuoro jatkuu

13:34 Panu Lehtovuori, yhdyskuntasuunnittelun teorian professori: Helsingin kaupunki ja satama ovat vahvemmat ilman satamatunnelia

34:14 Kati Pulkkinen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) ry:n edustaja: Yhdistyksen kannanotto satamatunneliin

45:16 keskustelua ja kysymyksiä asiantuntijoille

Lue aiheesta alta.

Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksesta tehtiin 90 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja kommentoitavissa 15.4.–19.5.2025.

Muistutuksia jättivät useat Lapinlahti-yhteisön ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. Pääset lukemaan muistutuksia alla olevista linkeistä:

• Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n muistutus
• Lapinlahden Lähde Oy:n muistutus
• Lapinlahti-säätiön muistutus

Lue lisää muistutuksista blogiartikkelistamme.

Helsingin kaupungin kooste muistutuksista ja mielipiteistä löytyy tästä vuorovaikutusraportista.

Muistutusten perusteella kaavaehdotukseen on tehty pieniä muutoksia. Muutokset on listattu tässä dokumentissa.