Lapinlahden Lähde

Kannanotto ELY-keskuksen kielteiseen suojelupäätökseen

Allekirjoittaneet: Lapinlahden Lähde Oy, Osuuskunta tilajakamo, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Kakspy Palvelut Oy ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätti 2.11.2020, että Lapinlahden aluetta ei pitäisi suojella rakennusperintölain nojalla. Tämän kannanoton allekirjoittaneet vaativat Helsinki-Seuran tavoin, että ELY-keskuksen kielteistä suojelupäätöstä ei tule vahvistaa. Yhdymme myös Helsinki-Seuran esitykseen, että Lapinlahden puisto tulisi suojella rakennusperintölain nojalla, Helsinki-Seuran esittämin perusteluin.

Lapinlahden vanha sairaala-alue on kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä ja uniikki kulttuuriperintökohde, ja rakennuksia ympäröivät puisto sekä luonnonalueet ovat erottamaton osa sen toiminnallista kulttuurihistoriaa. Voimassa oleva asemakaava ei ole riittävä suojelukeino, sillä Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt aloittaa muutostyön, jonka myötä muutettaisiin Lapinlahden sairaalan puistoa nykyisin suojeleva asemakaava.

Kaupunkiympäristötoimialan vuonna 2019 järjestämä suunnittelukilpailu alueen kehittämiseksi ei kyennyt tunnistamaan puiston ja luonnonalueiden maisemallisesti ja luontoarvoiltaan keskeiselle alueelle osoitetun massiivisen rakentamissuunnitelman uhkaa paikan kulttuuriperinnön säilymiselle, ja vasta kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden muodostama kansalaisliike keväällä 2020 pysäytti pitkälle edenneen hankkeen. Myös Museovirasto on todennut, että kokemukset alueen kehittämisprosessista osoittavat suojelun rakennusperintölain nojalla olevan asemakaavaa kestävämpi tapa turvata sen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot.

Lisähuolena on, että kaavoituspäätöksissä ei välttämättä kyetä riittävästi huomioimaan lisärakentamiseen liittyviä oheistoimintoja, kuten huoltoliikennettä, jotka voivat luoda herkkiin puisto- ja luonnonalueisiin kohtuutonta painetta, vaikka alueelle suunniteltaisiin vain hyvin pienimuotoista lisärakentamista. Lisäksi maisemalliset arvot saattavat jäädä huomioimatta, koska rakennusvalvonnat tuntuvat nykyisin tulkitsevan rakennuksia rakennuslupavaiheessa hyvin korostetusti asemakaavan mukaan. Myös näistä syistä johtuen Lapinlahden puiston suojelu rakennusperintölain nojalla olisi erittäin perusteltua.

Lapinlahden sairaala-alue kuuluu yhtenä Euroopan vanhimmista mielisairaaloista paitsi Suomen, myös Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön. Nykyään se edustaa kulttuuriperintöstrategian painotusten mukaista inklusiivista, sosiaalisesti kestävää kulttuuriperintöä, joka on muuntautunut suljetusta kaikille avoimeksi, yhteiskunnallista osallisuutta ja hyvinvointia lisääväksi mielen hyvinvoinnin keskukseksi.

Lapinlahti puistoineen ja luonnonalueineen on kaikkien, ei vain etuoikeutettujen ihmisryhmien, yhteistä kulttuurihistoriaa. Suomen vuonna 2018 ratifioiman Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen (niin kutsutun Faron sopimuksen) myötä huomio kiinnittyy kulttuuriperinnön suojelutyössä yhä enemmän kulttuuristen oikeuksien turvaamiseen. Tämä merkitsee kulttuuriperinnön arvon määrittymistä kohteen ominaisuuksien

itsensä sijasta yhä enemmän sen kautta, mikä merkitys kulttuuriperinnöllä on ihmisille elämää rikastuttavana, ajassa muuttuvia arvoja heijastavana voimavarana.

Hallitusohjelman linjaukseen pohjautuva, juuri käynnistynyt valmistelutyö Suomen ensimmäisen kulttuuriperintöstrategian laatimiseksi vahvistaa edelleen ajatusta oikeudesta kulttuuriperintöön sukupolvelta toiselle jatkuvana hyvinvoinnin lähteenä. Lapinlahden sairaalaa yli 30 vuotta aktiivisesti ympäröinyt kansalaistoiminta on osoittanut paikalla olevan tärkeä, turvallisuudentunnetta vahvistava merkitys: sen on koettu juurtuneen osaksi kaupunkirakennetta huolenpidon ja toivon symbolina.

Paikan ehdoilla ja orgaanisesti muodostunut kansalaisaktiivisuus on synnyttänyt Lapinlahteen nykyhetken mielenterveystyön ajatusmaailmaan sopivaa mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Tämän toiminnan jatkuvuudelle ja kehittämiselle on kaupunkilaisten voimakas tuki, mikä ilmenee esimerkiksi vuoden 2020 lopussa toteutetusta, yli 250 vastaajan Tulevaisuuden Lapinlahti -kyselytutkimuksesta sekä 30 000 allekirjoituksesta, jotka kansalaisadressi Lapinlahden kaikille avoimen mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin tapahtumapaikan puolesta keräsi vuonna 2018.

Lapinlahden puistolla ja luonnonalueilla on aivan olennainen merkitys alueen säilymisessä kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevana voimavarana. Korona-aika on voimakkaasti korostanut tätä tarvetta, ja kaupunkien lähiviheralueiden vaalimisesta ja laajentamisesta on tullut suorastaan globaali megatrendi. Lapinlahden puistoalueelle on silti lähihistorian aikana toistuvasti esitetty lisärakentamista. On syytä huomioida, että alueella esiintyy erittäin herkkää kasvistoa ja eläimistöä, ja lisäksi historiallinen puisto on jo kutistunut murto-osaan aiemmasta loistostaan. Sitä ei näin ollen ole varaa pienentää enää lainkaan.

Sen sijaan puiston kehityssuuntaa pitäisi kääntää päinvastaiseksi: laajentavaksi, elvyttäväksi ja ennallistavaksi. Näemmekin lisärakentamisen Lapinlahden alueelle mahdollisena vain siinä tapauksessa, että rakentaminen toteutuu nykyisten puisto- ja

luonnonalueiden sekä hautausmaa-alueiden ulkopuolelle, esimerkiksi Länsiväylän alueelle, kuten Helsingin kaupungin vuoden 2020 lopussa tilaamassa Lapinlahden tulevaisuutta käsittelevässä selvityshenkilöiden raportissakin esitetään.

Alueen arvorakennusten tavoin myös puisto tulee suojella rakennusperintölain nojalla, jotta Lapinlahden sairaala-alueen kulttuuriperintö on tulevaisuudessakin ihmisten koettavissa, omistuksessa ja voimavarana. Aikana, jolloin olemme laajasti heränneet ilmastokriisin, lajikadon ja sosiaalisen eriarvoistumisen uhkiin, olisi Lapinlahden puiston ja luonnonalueiden suojelupäätös voimaannuttava ja toivoa luova, symbolisesti tärkeä ele koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Suojelupäätös suojaisi ihmisille äärimmäisen tärkeää puistoaluetta talouden ja politiikan oikuilta pitkälle tulevaisuuteen – fyysisen ympäristön lisäksi suojeltaisiin moninaisten ihmisryhmien voimakasta kiintymystä tähän alueeseen ja sen toimintaan.

Ville Pellinen
Toimitusjohtaja
Lapinlahden Lähde Oy

Teemu Lehto
Puheenjohtaja
Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo

Pentti Arajärvi
Puheenjohtaja
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry

Markku Kärmeniemi
Toimitusjohtaja
Kakspy Palvelut Oy

Antti Halkka
Puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola
Järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Kommentit on suljettu.