SaunaMaisema-arkkitehtuurin asiantuntijoiden lausunto Satamatunnelista 27.10.2025
Lausunto koskien Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta nro 12957, Länsisatama, Satamatunneli
Mona Schalin, arkkitehti SAFA
Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti MARK
Lapinlahden sairaalapuiston historia ja arvot
Lapinlahden sairaala perustettiin Lapinniemeen vuonna 1841. Paikan valintaan vaikutti tuolle ajalle edistyksellinen näkemys ulkotyön ja liikunnan parantavasta vaikutuksesta. Venäjän keisari Nikolai I osoitti esikuvaksi Englannin Yorkissa olevan Retreat-mielisairaalan maisemapuistoineen ja hyväksyi C. L. Engelin ja lääkintötoimen johtaja C.D. Haartmanin valitseman 25 hehtaarin kokoisen Lapinnimen alueen sairaalan tarpeisiin sopivaksi. Karusta ja tuulisesta niemestä muokattiin potilaiden avulla eurooppalaisia puutarhataiteen ja uusia sairaanhoidon ihanteita noudattava promenadipuisto. Työtä johtivat ylilääkäri L. Fahlander ja sairaalan puutarhuri. Osana lääketieteellistä hoitoa potilaat rakensivat ja hoitivat puistoa vuosikymmeniä. Sairaala luopui 1920-luvulta lähtien vaiheittain puistoalastaan kaupungin kasvun, sataman, liikenteen ja teollisuuden käyttöön.
Sairaalan lähdettyä Lapinlahdesta vuonna 2008 puisto siirtyi kaupungille julkiseksi puistoksi. Sairaalarakennukset suojeltiin vuonna 1994, ja puiston yksityiskohtaisia suojelumääräyksiä sisältävä asemakaava vahvistettiin vuonna 2012. Koko miljöö kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY 2009).
Alkuperäisen puiston pinta-alasta oli jäljellä vajaa kolmannes. Nykyisin puistoalueen etelärajana on Länsiväylä, Ilmarisen toimitilarakennus, kallioleikkaus sekä jalankulun ja pyöräilyn raitti.
Puiston eteläosa on tärkeä osa maisemapuiston identiteettiä, jota ei saa vaarantaa
Asemakaavaehdotus koskee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määriteltyä Lapinlahden puistoa, jonka kulttuurihistoriallisia ja virkistysarvoja Helsingin kaupunki on sitoutunut suojelemaan asemakaavalla.
Aiemmin esitetyistä tunnelivaihtoehdoista ainoastaan vaihtoehto D:n pohjalta on mahdollista kehittää kulttuuriympäristö-, luonto- ja virkistysarvojen kannalta hyväksyttävä tunneliratkaisu. Nyt esitetty A-linjaus, joka sijoittuu Lapinlahden puiston eteläosaan, tuhoaisi maisemapuiston identiteetin.
Siitä huolimatta, että Lapinlahden puisto on pienentynyt ja entiset puistoyhteydet etelään on katkaistu, edustaa puiston eteläreunan tilarakenne nykymuodossaankin maisemapuiston keskeisiä tyylipiirteitä. Puiston eteläreunan lehtevä vyöhyke, joka rajaa näkyviltä taustalla olevan toimistorakennuksen, sekä avoimen nurmiaukion reunalla kohoava maasto lakialueineenmuodostavat molemmat maisemapuistoille ominaisen tilallisen rajauksen. Puiston nurmialueen avoin tila jatkuu visuaalisesti Länsiväylän yli.
Näiden piirteiden tärveleminen asemakaavaehdotuksen mukaisella tunnelin päälle rakennettavalla kansirakenteella ja korkealla maastossa kulkevalla länsibaanalla, kuten asemakaavaehdotuksessa on esitetty, on arvokkaan puistoalueen kannalta tuhoisaa.
Suunnitelman toteutuessa puiston eri käyttäjäryhmät menettävät puiston rauhallisen tunnelman, kun näkymä avautuu suoraan eteläpuolella sijaitsevien toimistorakennusten suuntaan ja pyöräreitistä muodostuu maisemanäkymässä hallitseva elementti. Suojellulle puistolle on tärkeää, että eteläosan kalliolaen nykyinen raja ja muoto sekä sairaala-ajoilta periytynyt kalliokasvillisuus säilyvät.
Vetoamme päättäjiin ja toivomme, että Lapinlahden sairaalapuiston historiallisia arvoja kunnioitetaan osana päätöksentekoa. Arvokas kulttuurimaisema on turvattava.
Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti MARK
Mona Schalin, arkkitehti SAFA
LUE LISÄÄ SATAMATUNNELISTA:
Pro Lapinlahti mielenterveysseuran laaja satamatunneliselvitys