Ei Satamatunnelia Lapinlahden puistoon -mielenilmaus lauantaina 26.10. klo 12

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry järjestää hiljaisen mielenilmauksen Satamatunnelin Lapinlahteen sijoittuvaa linjausta vastaan lauantaina 26.10. klo 12–14. ”Ei Satamatunnelia Lapinlahden puistoon” -mielenilmaus tapahtuu Lapinlahden puiston kevyenliikenteenväylän kupeessa, joka sijaitsee Ilmarisen rakennuksen takana. Tervetuloa viettämään yhteisöllistä päivää esitysten ja puheiden parissa!

OHJELMA 26.10.:
12:00 Mielenilmaus käynnistyy
12:15 Puheenvuorot: Myyri Sysivesi, Amanda Pasanen (vihr), Jukka-Pekka Flander
12:45 Aatos Ketvel, laulaja-lauluntekijä-lavarunoilija
13:15 Veriprikaati
14:00 Mielenilmaus päättyy
*Ajat ovat suuntaa-antavia
*Tarjolla on lämmintä juotavaa ja pullaa

Nykyisessä ilmastokriisissä meillä ei ole oikeutta eikä varaa tuhota luontoa taloudellisen voiton takia.

Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n suunnitelmat rakentaa Satamatunnelin suuaukko Lapinlahden puistoon herättävät suurta huolta ja vastustusta helsinkiläisissä. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa Länsisataman ja Länsiväylän välistä rekkaliikennettä. Jatkovalmisteluun valitun, Lapinlahden puistoon sijoittuvan A-linjausvaihtoehdon toteuttaminen aiheuttaisi kuitenkin merkittäviä haittoja Lapinlahden luonnon monimuotoisuudelle, puiston ulkoilu- ja virkistysarvoille sekä alueen kulttuuriperinnölle.

Suunnittelua on jatkettu monien asiantuntijoiden ja lähialueiden asukkaiden kriittisistä kommenteista huolimatta. Helsingin Satama on tuonut äskettäin esille, ettei satamatunnelihanke ensisijaisesti keskity alueen asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Jätkäsaaren, Ruoholahden, Salmisaaren ja Lapinlahden muodostamaa aluetta ei siis kehitetä helsinkiläisten elinympäristön parantamiseksi tai jo vähäisessä määrin ydinkeskustassa esiintyvän luonnon säilyttämiseksi.

Katso videot, joilla Hukkajoen raakkutuhot julkisuuteen nostanut helsinkiläinen biologi ja tutkimussukeltaja Myyri Sysivesi puhuu Lapinlahden puiston uhanalaisista lajeista ja emeritus ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander kommentoi Helsingin kaupunkisuunnittelun laajempia haasteita. Myös Veriprikaati esittää performanssin mielenilmauksessa.

Myyri Sysivesi: “Kerran menetettyjä lajeja tai alueita ei saa rahallakaan takaisin” 

”Suomen pelätyin mies” arvostelee kovin sanoin suunniteltua Satamatunnelia 

Veriprikaati Lapinlahdessa

Videot: Klaus Welp

Satamatunnelin A-linjaus

Helsingin Satama Oy ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ovat päättäneet jatkaa tunnelin suunnittelua Lapinlahden puiston eteläreunaan sijoittuvan linjauksen (A-linjaus) pohjalta. Jatkovalmistelusta pois pudotettu D-linjaus olisi kulkenut Helenin öljyluolien kautta. Molemmissa linjausvaihtoehdoissa on omat ongelmansa, jotka D-linjauksessa liittyisivät öljyluolien tyhjentämiseen ja polttoaineen sijoittamiseen muualle.

Lapinlahteen sijoittuva A-linjaus olisi selvitysten mukaan kaikista suunnittelussa aiemmin mukana olleista vaihtoehdoista vahingollisin ympäristölle.

Lapinlahden puiston luontoarvot

Lapinlahden puistolla on merkittäviä herkkiä luonto-, virkistys-, maisema- ja kulttuuriperintöarvoja. Satamatunneli-hanke tulee pysyvästi muuttamaan Lapinlahden aluetta ja tuomaan sekä rakennustöiden aikana että rekkatunnelin avautumisen jälkeen meluhaittoja ja korvaamattomia luonnonlajien ja -alueiden menetyksiä.

Satamatunnelin ja ja sen pohjoispuolelle suunniteltavan Länsibaanan työmaat uhkaavat lohkaista jopa 8 % nykyisestä puistoalueesta. Helsingin Satama on ilmaissut, että Satamatunnelin toteuttamista varten kaadetaan noin 50 puuta. Vanhojen, korkeiden puiden kaataminen on erityisen haitallista luonnon monimuotoisuudelle.

Alueella asuu uhanalainen liito-orava, joka käyttää puiston puita elinympäristönään. Satamatunnelin rakentaminen vaikuttaisi erityisesti liito-oravien kolopuihin ja niitä ympäröiviin suojapuihin. Toteutuessaan tunneli tuhoaisi liito-oravien elinympäristöjä ja vaarantaisi lajin selviytymisen alueella.

Lapinlahden puistossa esiintyy liito-oravan lisäksi erittäin uhanalainen kirvelilattakoi, jonka elinympäristöä hankkeen rakennustyöt vahingoittaisivat vakavasti. Toisin kuin Helsingin Satama väittää, ei kirvelilattakoin esiintymisaluetta voida riittävästi korvata mukulakirvelin onnistuneillakaan siirtoistutuksilla muualla puistossa. ELY-keskus edellyttää, että kirvelilattakoin siirtymisen onnistumista tarkkaillaan ainakin kolme vuotta. Tunnelia valmistellaan silti vauhdilla.

Häiriöt lähialueen asukkaille ja työntekijöille

Lapinlahden ja Jätkäsaaren alueella asuu ja työskentelee suuri määrä ihmisiä, joille hanke tuo mukanaan haittoja arkeen. Rakennustyöt ja mahdolliset liikennejärjestelyt vaikuttavat erityisesti alueen rauhallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikennemäärien kasvu sekä työmaa-alueet tuovat mukanaan melua, negatiivisia ympäristövaikutuksia ja häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti paikallisten asukkaiden elinoloihin. Monille Jätkäsaaren ja Lapinlahden lähialueen asukkaille puisto on myös tärkeä ulkoilu- ja virkistäytymispaikka, jonka käyttö hankkeen aikana heikentyy merkittävästi.

Lisäksi rakennustyöt vaikuttavat alueella toimiviin yrityksiin ja organisaatioihin, kuten Lapinlahden Lähteen taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukseen, joka tarjoaa monipuolisia ja saavutettavia palveluita ja tapahtumia. Lapinlahden Lähteen toiminta häiriintyy melun ja rakennustyömaiden seurauksena. Työmaa myös ja vaikeuttaa Lähteen saavutettavuutta kaupunkilaisille ja heikentää alueen vetovoimaa.

Häiriöt liikenteelle

Liikenteen sujuvuus on yksi merkittävistä huolenaiheista projektin onnistumisen suhteen. Vaikka tunnelin tarkoituksena on parantaa satamaliikenteen kulkua ja vähentää raskasta liikennettä Helsingin keskustassa, rakennustyöt ja tunnelin käyttöönottovaihe aiheuttavat liikennekaaosta ja ruuhkia alueella usean vuoden ajan.

Tämä voi vaikeuttaa erityisesti päivittäistä liikkumista Lapinlahden ja Jätkäsaaren alueen asukkaille ja työntekijöille pitkällä aikavälillä. 

Helsingin Sataman tavoitteet eivät palvele asukkaita

Vaikka satamatunnelihankkeen tavoitteena on parantaa Länsisataman ja Länsiväylän välistä liikennevirtaa, sen ensisijainen tarkoitus ei ole parantaa lähialueiden asukkaiden elinoloja. Suurin painopiste on sataman liikenteen sujuvoittamisessa ja kaupungin logististen tarpeiden täyttämisessä, ohittaen paikallisten asukkaiden tämänhetkiset tarpeet kaupunkilaisina ja ympäristön käyttäjinä. Tunnelin rakentaminen tuo lyhyellä aikavälillä mukanaan merkittäviä häiriöitä, ja sen pitkäaikaiset vaikutukset konkretisoituvat vasta tunnelihankkeen käyttöönottamisen myötä. 

Satamatunnelihankkeen A-linjausvaihtoehto on herättänyt laajaa kritiikkiä siitä, ettei se vastaa kaupunkilaisten tarpeisiin tai aidosti edistä Helsingin kaupungin vihreitä arvoja. Helsingin kaupunki liittyi vastikään Luontoviisaat kunnat -verkoston jäseneksi sitoutuen luontokadon hillintätoimiin ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkisuunnittelun lyhytnäköisyys, kaupunkilaisten osallistamisen työkalujen puute ja haluttomuus rakentaa avointa dialogia asettavat myös kaupungin pitkäaikaiset tavoitteet vaaraan.

Vuosaaren satama on ollut vuosia sitten luvattu ratkaisu nykyisiin haasteisiin

On syytä ottaa huomioon, että Vuosaaren sataman avaamisen yhteydessä 2008 Helsinki keskittyi kaupunkisuunnittelussaan siihen, että Vuosaaren satamasta tulisi ensisijainen paikka raskaan liikenteen ohjaamiselle. Tavoitteena on ollut vähentää raskaan liikenteen kulkua ydinkeskustan alueella, erityisesti Länsisatamassa, ja siirtää suurin osa rekkaliikenteestä Vuosaareen. Raskasta liikennettä ei kuitenkaan päädytty kokonaan ohjaamaan Vuosaaren sataman kautta. Syynä tähän on suojeltujen Natura-alueiden läheisyys sekä alueen tiheä asutus. Tästä huolimatta Vuosaaren sataman laajentaminen maantäytön keinoin on suunniteltu 2030-luvun alussa.

Satamatunnelin A-linjausvaihtoehto herättää kysymyksiä Helsingin Satama Oy:n perusteellisesta harkinnasta, sillä hanke ei tue alkuperäisiä tavoitteita tai vastaa nykyisten asukkaiden tarpeita. Vaikka Satamatunneli saattaisi ratkaista tiettyjä logistiikan haasteita, sen vaikutukset alueen elämänlaatuun ja luonnonympäristöön vaativat vakavaa uudelleenarviointia.

Teksti: Sveta Romanova

Linkit: 

https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/helsingin-satamatunnelin-yleissuunnittelu-valmistuu-suurimmat-erot-hinnassa-ja-rakentamisen-aloitusajassa/ (Helsingin Satama Oy, uutinen)

https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/satamatunnelin-suunnittelu-otti-askeleen-eteenpain/ (Helsingin Satama Oy, uutinen)

https://www.kuusanluonto.fi/dokut/LO-suojeluopas_0924.pdf (Liito-oravan suojeluopas)

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-27-18.pdf (Helsingin liito-oravakartoitus 2018)

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-010828 (Helsingin kaupungin liittyminen Luontoviisaat kunnat -verkoston jäseneksi)

https://kerrokantasi.hel.fi/satamatunneli-lansisatama (Satamatunnelin suunnittelu (Länsisatama–Länsiväylä))

Instagram: Helsingin Sataman julkaisu kirvellilattakoiperhosen elinolojen turvaamisesta

https://www.portofhelsinki.fi/uudistamme-satamaa/sataman-kehittamisohjelma/satamatunneli/satamatunnelin-ymparistovaikutusten-lieventaminen/ (Helsingin Satama, tiedote)

https://www.portofhelsinki.fi/uudistamme-satamaa/sataman-kehittamisohjelma/kehittamisohjelman-usein-kysytyt-kysymykset/ (Helsingin Satama, UKK)