Tiedote: Uudet suunnitelmat satamatunnelista ovat edelleen ongelmallisia

Tiedote 22.10.2024, julkaisuvapaa heti

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala (Kymp) tiedotti maanantaina 21.10.2024, että Satamatunnelin suunnitelmia on päivitetty. Vaikka uudet suunnitelmat ovatkin parempia kuin aiemmat, ovat ne edelleen monin tavoin hyvin ongelmallisia.

Liito-oravan elinalueet supistuvat

Tiedotteessaan Kymp iloitsee, että ”Lapinlahdessa sijaitsevan suuaukon länsipäässä liito-oravan ydinalueen puut säästyvät.” On kuitenkin syytä huomioida, että heidän havainnekuvaansa on otettu vain liito-oravan kartoitetut ydinalueet Lapinlahdessa, ei niiden väliin jääviä liito-oravan mahdollisia kulkuyhteyksiä. Mikäli liito-oravat liikkuvat kahden ydinalueensa väliä alla olevassa kuvassa Ilmarisen talon ja Alvila-kodin väliin jäävän puustoisen kaistaleen poikki, menetetään Satamatunnelin myötä tärkeä liito-oravan kulkuyhteys.

Lisäksi Kymp hehkuttaa Facebook-päivityksessään, että ”liito-oravalla kaikki hyvin”, mikä on paljon sanottu vaarantuneeksi luokitellusta lajista, jota uhkaa nimenomaan elinympäristöjen tuhoutuminen, pienentyminen ja sirpaloituminen. 

Kirvelilattakoin uusien esiintymien syntyminen on hyvin epävarmaa

Kuten Kymp itsekin omassa tiedotteessaan toteaa, ”tunnelin rakentaminen voidaan aloittaa vasta sitten, kun alueella oleva uhanalainen kirvelilattakoi on siirretty onnistuneesti uudelle alueelle.” Pelkkä kirvelilattakoin isäntäkasvin, mukulakirvelin, siirto ei riitä, vaan myös erittäin uhanalaisen perhoslajin, kirvelilattakoin, pitäisi siirtyä, jotta sille ei aiheutuisi peruuttamatonta tuhoa Satamatunnelin rakennustöistä.

FB-päivityksessään Kymp kuitenkin julistaa ennenaikaisesti, että ”Kirvelilattakoi saa uuden kodin: mukulakirvelialueita istutetaan lisää puistoon.” Tämän onnistumisen saamme mahdollisesti tietää vasta vuosien päästä ja on ylipäätään vastuutonta lähteä heikentämään erittäin uhanalaisen lajin harvoja tunnettuja elinympäristöjä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Lapinlahden sairaalapuisto jatkaa kutistumistaan

Helsingin Lapinlahti on Suomen vanhin psykiatrinen sairaala, jota on alun perin ympäröinyt valtavan hieno ja laaja sairaalapuisto. Ympärillä kasvanut kaupunki on kuitenkin vuosikymmenten saatossa nakertanut puistoa vain noin kolmasosaan alkuperäisestä laajuudestaan. Lapinlahden puisto on edelleenkin kulttuuriperintö-, luonto- ja virkistysarvoiltaan uniikki helmi aivan Helsingin ydinkeskustan kupeessa, mutta Satamatunnelin ja Länsibaanan työmaat uhkaavat lohkaista jopa 8 % puiston nykyisestä pinta-alasta.

Jäljelle jäävän puistoalueen virkistysarvot ja kotirauha heikentyisivät merkittävästi. Liito-oravan ja kirvelilattakoin elinalueiden tuhoamisen lisäksi Satamatunnelin työmaan alta pitäisi kaataa paljon puita, ja työmaa myös heikentäisi arvoniittyesiintymiä.

Päivitetty suunnitelma ei poista Satamatunnelin muita ongelmia

Nyt päivitetty Satamatunnelin suunnitelma ei poista hankkeen lukuisia muita ongelmia. Alla on lueteltu näistä ongelmista muutamia keskeisimpiä.

• Valtava hintalappu: Samana päivänä (21.10.2024), kun Kymp julkaisi tiedotteensa, julkaistiin Helsingin talousarvioluonnos vuodelle 2025. Pormestari Juhana Vartiainen alusti luonnoksen julkistamista toteamalla, että ”vaurauden aika on ohi” (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010776029.html). Tässä valossa satojen miljoonien eurojen upottaminen kahden kilometrin autotunneliin ei tunnu perustellulta investoinnilta Helsingin kaupunkikonsernilta.

• Tulevaisuuskestämätön hanke: Elämme ilmastokriisin ja kuudennen maailmanlaajuisen sukupuuttoaallon aikaa. Samalla Suomessa ollaan huolestuneita huoltosuhteen kriisistä, julkisen talouden rahoitusvajeesta ja kansanterveydestä. Mikäli aiomme aidosti olla ratkaisemassa näitä megakriisejä, ei uuden autotunnelin rakentaminen ole linjakas ratkaisu. 

• Huonoa maankäyttöä: Satamatunnelilla olisi myös lyhyen ja keskipitkän tähtäimen negatiivisia talousvaikutuksia Helsingin kaupunkikehitykseen. Länsiväylän ympäristöä ja Salmisaaren aluetta on suunniteltu kehitettäväksi viihtyisäksi asuin-, työssäkäynti- ja virkistysympäristöksi. Toteutuessaan Satamatunneli kuitenkin käytännössä lukitsisi Länsiväylän suuren liikennemäärän moottoritieympäristöksi, aivan sen Helsingin puoleista päätä myöden, mikä estäisi Länsiväylän ympäristön ja Salmisaaren hyvät kehityssuunnitelmat. Laskennalliset taloudelliset haitat tästä olisivat merkittävät.

• Ongelmallista kaavavalmistelua: Parhaillaan suunnitellaan myös uutta Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaa. Tähän mennessä esitellyissä luonnostelmissa on paljon hyvää ja tätä osayleiskaavaa olisi mahdollista kehittää suuntaan, jolla Lauttasaaren pohjoisosista ja Salmisaaresta tehtäisiin paljon viihtyisämpiä nykyisen moottoritieympäristön sijaan. Nyt pikavauhdilla etenevä Satamatunnelin asemakaavoitus uhkaa kuitenkin ohittaa lukuisia Länsiväylän osayleiskaavan hyviä periaatteita ja tehdä niistä jopa mahdottomia toteuttaa, vaikka osayleiskaava on kaavahierarkiassa asemakaavan yläpuolella. Hyvää kaavavalmistelua ei tehdä näin.

On olemassa myös parempia vaihtoehtoja

Satamatunnelia ei voi pitää tarpeellisena, vaan päinvastoin jopa haitallisena hankkeena. Paljon viisaampaa ja kestävämpää olisikin keskittää Helsingin ja Tallinnan välistä tavaraliikennettä Vuosaaren satamaan ja hallita Länsisataman liikennevirtoja muilla keinoin, kuten väylämaksuilla ja panostuksilla julkiseen ja kevyeen liikenteeseen.

Mikäli Satamatunneli kaikesta huolimatta halutaan rakentaa, olisi Helsingin Lapinlahden sairaala-alueella toimiva Lapinlahti-yhteisö valmis hyväksymään aiemmin suunnittelussa mukana olleen, Lapinlahden puiston säästävän tunnelilinjauksen D. Tämän osalta katseet kääntyvät Helsingin kaupungin lisäksi sen täysin omistamien yhtiöiden Helsingin Satama Oy:n ja Helen Oy:n suuntaan.

Lisätiedot:
Ville Pellinen
Puheenjohtaja, Lapinlahti-yhteisön Ohjausryhmä
Toimitusjohtaja, Lapinlahden Lähde Oy (MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tytäryhtiö)
Varapuheenjohtaja, Lapinlahti-säätiö
+358 40 665 6605
[email protected]