Satamatunneli pähkinänkuoressa

• Satamatunneli on osa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyä, jossa Tallinnan-liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman-liikenne Katajanokalle.
• Satamatunneli alkaa Länsisatamasta ja nousee maan pinnalle Lapinlahden historiallisessa sairaalapuistossa yhdistyen siitä Länsiväylään. Puistossa tunnelirakenteen päälle ja pohjoispuolelle rakennetaan lisäksi kevyen liikenteen väylä Länsibaana.
• Helsingin Satama haluaa rakentaa tunnelin, koska se uskoo, että Tallinnan-liikenne tulee kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Liikenne on kuitenkin vähentynyt  Itämerellä viime vuosina. Tallinnan Satama ei usko liikenteen kasvuun.
• Helsingin kaupungin täysin omistama Helsingin Satama Oy aikoo rahoittaa noin 310 miljoonaa euroa maksavan tunnelin käyttömaksuilla. Kustannusten nousu saattaa kuitenkin ajaa laivanvarustamot käyttämään muita satamia.
• Ruuhkat katuverkolla säilyvät, vaikka tunneli rakennettaisiin. Aamuruuhkan aikaan vuonna 2040 esimerkiksi Mechelininkadun pohjoiseen kulkevilla kaistoilla nopeus on jatkossakin noin 20 % liikennesääntöjen mukaisesta nopeudesta eli liikenne on lähes seisahtunut. 40 km/h-rajoituksella nopeus olisi tällöin 8 km/h.
• Satamatunneli nopeuttaa matkaa Länsisatamasta Länsiväylälle ruuhka-aikana 1 min 34 s. Matka-aika on tunnelin rakentamisen jälkeen edelleen yli 35 minuuttia. Ruuhka-aikojen ulkopuolella hyöty on tätäkin pienempi.
• Arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä Saaret-hotelli- ja toimistokokonaisuuden ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa Eteläsatamassa laivaliikenteen yhä toimiessa alueella. Väite kiireestä on virheellinen.
• Hankkeesta ei ole haluttu tehdä yhteiskuntataloudellista hyöty-kustannusarviota, joka huomioisi kaikki tunnelin suorat ja epäsuorat vaikutukset yhteiskuntaan riippumatta siitä, keneen vaikutukset kohdistuvat. Suuntaa antavan arvion mukaan tunnelin kustannukset ovat hyötyihin nähden jopa kymmenkertaiset.
• Mahdollinen rahtiliikenteen kasvu voidaan suunnata Vuosaareen, jota ollaan jo laajentamassa rahtiliikenteen tarpeisiin vastaamiseksi.

Satamatunnelin linjaus. Kuva: Helsingin kaupunki
(tunnelilinjausta vahvistettu kontrastin lisäämiseksi)

Grafiikka: Karolina Saarenpää

Karttaan on merkitty pinkillä ja violetilla ne puiston merkittävimmän mukulakirvelikasvuston osat, jotka hävitetään ruskealla merkityn avolouhoksen ja keltaisen Länsibaanan tieltä. Lähde: Ramboll Oy 2025: Kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli) elinympäristöjen ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelma Lapinlahden alueella. Päivätty 2.9.2025. s. 22

• Valtaosa erittäin uhanalainen perhosen, kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli), mukulakirveli-ravintokasvin keskeisimmästä kasvualueesta hävitetään tunnelin avolouhoksen tieltä. Perhosia elää Suomessa vain kahdella muulla alueella. Helsingin Satama on yrittänyt luoda perhoselle uusia elinpaikkoja kylvämällä mukulakirveliä muualle puistoon, mutta kylvöt ovat epäonnistuneet.
• Vähintään 64 puun kaataminen avolouhoksen ja Länsibaanan tieltä hävittää suojan muulta kasvillisuudelta ja heikentää liito-oravien elinympäristön ekologista tilaa.
• Puiston ulkoiluun ja virkistykseen käytettävissä oleva ala pienenee mukulakirvelikylvöjen takia. Kylvöt muuttavat kulttuurihistoriallisen puiston maisemaa ja toiminnallisuutta asemakaavan vastaisesti.
• Jatkossa Ruoholahden toimistorakennukset ovat erottamaton osa puiston näkymää, kun niitä peittävät puut kaadetaan.
• Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-alue) maisemapuiston rauha ja identiteetti häviävät.

• Vain 30 metrin päässä tunnelin suuaukolta sijaitsee Alvila-talo, jossa asuu haavoittuvassa asemassa olevia mielenterveyskuntoutujia. Vuosia kestävien rakennustöiden vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa ei ole selvitetty eikä heidän mielipiteitään ole kysytty heille tosiasiallisesti saavutettavalla tavalla.
• Tunneli estää Salmisaaren kehittämisen viihtyisäksi asuinympäristöksi. Helsingin kaupunki menettää tonttimaata ja rakennusoikeuksia noin 138 miljoonan euron arvosta.
• Tunnelin rakentaminen hautausmaiden alta on epäkunnioittavaa vainajia ja heidän omaisiaan kohtaan.
• Puiden kaataminen ja siten Helsingin keskustan latvuspeittävyyden heikentäminen vaikeuttaa helle- ja sadejaksoihin sopeutumista.
• Autoliikenne lisääntyy, kun katutilaa vapautuu autoilijoille, ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaikeutuu.

Alvila-talon asukkaat Katriina K., Nisse ja Tarja ovat jakaneet ajatuksiaan tunnelista blogiartikkelissa. Henkilökuvat: Antti Kuivalainen. Ilmakuva: Klaus Welp