Pro Lapinlahti vuosikertomus 2023

YLEISTÄ

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry (ark. Pro Lapinlahti) on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen ja kansalaislähtöinen yhdistys, joka edistää mielenterveyttä ja ehkäisee mielenterveyden ongelmia kulttuurityön ja parantavan ympäristön keinoin. Lisäksi yhdistys vaalii Lapinlahden sairaala-alueen arvokasta, lähes 200-vuotista kulttuuriperintöä ja edistää alueen kulttuurihistoriallisen arvon mukaista toimintaa.
Yhdistys on ollut aktiivisesti muokkaamassa Lapinlahtea suljetusta sairaala-alueesta avoimeksi mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin tapahtumapaikaksi, Lapinlahden Lähteeksi, yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa (kaavio toimijoista sivulla 3). Yhdistys vastaa innovatiivisen ja uudenlaista kaupunkikulttuuria edustavan Lapinlahden Lähteen avoimesta toiminnasta.

Toiminnan muotoja ovat:

• Varainkeruutoiminta: vapaaehtoisvoimin ylläpidetty Kirpputori Lähteen Patina
• Matalan kynnyksen yksinäisyyttä ehkäisevä, mielenterveyttä edistävä ja osallisuutta vahvistava ryhmätoiminta
• Tapahtumat
• Taidenäyttelyt
• Luontotoiminta ja viljelypalstat
• Asukastilatoiminta
• Inkluusiota ja maahanmuuttajien mielenterveyttä tukeva toiminta
• Museotoiminta
• Vuonna 2023 käynnistetty Uudenmaan kulttuurihyvinvointitoiminnan koordinaatio.

Yhdistyksellä on merkittävä osuus Lapinlahden Lähteen toiminnassa kulttuurin, taiteen ja mielen hyvinvoinnin keskuksena:

Pro Lapinlahden Tuki Oy

Yhdistyksen omistaman yhteiskunnallisen yrityksen Pro Lapinlahti Tuki Oy:n pääasiallinen tarkoitus on tukea mielenterveyttä, osallisuutta ja osatyökykyisten työllistymistä tarjoamalla työ- ja oppimisympäristö, jossa osatyökykyiset ja työmarkkinoille vaikeasti työllistyvät voivat turvallisesti vahvistaa toimintakykyään ja työelämävalmiuksiaan. Pro Lapinlahden Tuki Oy vastaa Kahvila Lähteen ja Lähteen Saunan toiminnasta.

Yhtiön toimialana on tämän lisäksi muu alueeseen liittyvä virkistys- ja hyvinvointitoiminta, kuten suositut Lapinlahden historiakierrokset.

Strategia ja arvot

Yhdistys laati uuden strategiansa vuonna 2022. Yhdistys perustaa toimintansa tähän uusittuun strategiaan, jossa on määritelty yhdistyksen perustehtävä, arvot ja visio.

Perustehtävä

Pro Lapinlahti mielenterveysseuran perustehtävänä on aktiivisesti puolustaa ja vaalia Lapinlahden sairaala-aluetta keitaana, joka tarjoaa kaikille ihmisille mahdollisuuden ja tilan olla omana itsenään myös haavoittuneena. Tämä keidas tukee helsinkiläisten mielen hyvinvointia monimuotoisesti kynnyksettömien kohtaamisten, kulttuurin ja Lapinlahden puiston ja miljöön keinoin. Lapinlahdessa kävijät pääsevät toteuttamaan itseään ja saamaan voimaantumisen kokemuksia.

Visio

Kansalaisjärjestö Pro Lapinlahti ylläpitää ja kehittää Lapinlahdesta kaikkien kaupunkilaisten omaa, kukoistavaa taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskusta. Yhdistys toimii yhteistyön innovatiivisena toiminta-alustana edistäen uudenlaista kaupunkikulttuuria. Yhdistys tukee Lapinlahden alueella avointa ja ei-kaupallista toimintaa.

Lukuisat jäsenet ja vapaaehtoiset järjestävät erilaisia kulttuuri- ja hyvinvointitapahtumia alueen kukoistavassa tapahtumakeskuksessa, yhdessä tekemisen Lapinlahden Lähteellä. Yhdistys toimii aktiivisesti kulttuurihyvinvointiajattelun edistämiseksi. Eri kulttuurien välinen vuorovaikutus on luonteva osa Lapinlahden toimintoja. Yhdistys luo työllistymispolkuja kuntoutujille ja tukee eri syistä syrjäytymisvaarassa olevia.

Yhdistys on Helsingin kaupungille arvostettu ja toiminta-alueellaan strateginen ja aktiivinen kumppani, joka tukee muun muassa alueen hyvinvointitalouden kehittymistä. Yhdistys toimii kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja kiertotaloutta edistäen.

Arvot

Moninaisuus

Kaikkien Lapinlahti

Lapinlahdessa toteutuvat avoimuus, osallisuus ja matalan kynnyksen saavutettavuus. Miljöö ja salliva ilmapiiri houkuttelevat mukaan toimintaan. Lapinlahti huomioi helsinkiläisyyden moninaisuuden. Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon osallistujien moninaiset taustat. Lapinlahdessa tehdään töitä esteettömyyden eteen. Rakennushistoriallisten arvojen puitteissa tavoitteena on olla kaikille kaupunkilaisille avoin ja saavutettavissa.

Turvallisuus

Tule sellaisena kuin olet

Osallistujat saavat fyysisen, henkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokemuksen. Siihen pyritään aktiivisilla valinnoilla ja toimilla. Alue on syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaa, ja asiattomaan käytökseen puututaan turvallisemman tilan periaatteiden mukaisesti.

Jokaisella on yhteisvastuu kanssaihmisiä, ympäristöä ja kulttuuriperintöä kohtaan. Sekä paikan että yksilön historian merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta vaalitaan ja kunnioitetaan. Ilmapiiri on suvaitsevainen ja salliva. Eri ihmisryhmien kokemaa stigmaa vähennetään aktiivisesti. Haluamme välittää Lapinlahden arvomaailmaa laajemminkin.

Yhteisöllisyys

Kylä kaupungissa

Lapinlahdessa ihmiset kohtaavat ja kansalaisjärjestötoiminnan kautta

osallistuvat kulttuuriperinnön, puiston ja niin oman kuin kanssaihmisten hyvinvoinnin vaalimiseen. Toimintaa toteutetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Lapinlahti tarjoaa merkityksellisyyttä, toimijuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistumisen tason jokainen määrittää itse. Osallistuminen ja oleminen on mahdollista rajallisillakin voimavaroilla.

Organisaatio

Jäsenyys

Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille. Jäseneksi voivat liittyä kaikki, jotka haluavat olla mukana ja tukea toimintaa. Vuonna 2023 jäsenmaksu oli 15 euroa ja kannatusjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenrekisterin ylläpidosta vastasi MIELI Suomen mielenterveys ry. Jäseniä oli vuoden 2023 lopussa 228.

Vuosikokous

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin 24.4.2023. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pentti Arajärvi, joka valittiin uudelleen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle toimintavuodelle.

Hallinto

Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet jäsenistä on erovuorossa. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 6 kertaa.

Talous

Yhdistyksen tulonlähteet ovat avustukset, varainkeruu, jäsenmaksut ja palstavuokrat.

Yhdistys sai STEAlta kohdennettua avustusta (Ak) yksinäisyyttä vähentävään toimintaan työelämän ulkopuolella oleville, projektirahoitusta (C) mielenterveyttä edistävään ja kotoutumista tukevaan toimintaan sekä Paikka auki -avustusta osatyökykyisten ja nuorten palkkaamiseen. STEAlta saadut avustukset kattoivat 63,3 % yhdistyksen tuotoista.

Vuonna 2023 yhdistyksen toimintaa tukivat lisäksi Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Museovirasto, Viola Ranin -säätiö sekä Tre Smeder -säätiö.

Varainhankintana yhdistys on myynyt tukituotteita, kerännyt palstavuokraa sekä ylläpitänyt vapaaehtoisvoimin toimivaa kirpputorimyymälä Patinaa. Tukituotteita myydään Kahvila Lähteellä sekä käsityöläisyhdistys Käsistä ry:n Puodissa.

Suurimmat yhdistyksen menoerät olivat palkat ja tilavuokrat. Yhdistyksen tilinpäätös osoitti tilivuodelta 6624,41 euroa alijäämää. Noin 44.107,83 euroa käyttämättömiä STEA-avustuksia siirtyi seuraavalle tilivuodelle.

Yhdistyksen tilintarkastajana toimi Audit Plan / Jonas Sandell ja kirjanpidosta, ja palkanlaskennasta vastasi Kirjanpitotoimisto Harald Oy.

Toimitilat

Yhdistys toimii MIELI Suomen mielenterveys ry:n tytäryhtiöltä Lapinlahden Lähde Oy:ltä vuokratuissa tiloissa alueen päärakennuksessa, Venetsia-rakennuksessa ja loppusyksystä lähtien Omenapuutalossa. Päärakennuksessa yhdistyksellä on käytössä toimintaa varten ryhmätyötilat Valo, Wanha labra ja Tallipääty sekä lisäksi museotoimintaa varten Käytävägalleria. Venetsia-rakennuksessa yhdistykselle on vuokrattu ryhmätoimintaa varten niin kutsuttu Avoin tila. Yhdistys vuokrasi KUJE – Uudenmaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste -hanketta varten syyskuun alusta Omenapuutalon alakerran. Yhdistyksellä on yllä mainittujen tilojen lisäksi käytössään neljä toimistohuonetta.

Yhteistyökumppanit ja verkostoituminen

Yhdistys on laajasti verkostoitunut ja tekee jatkuvasti yhteistyötä useiden eri järjestöjen, yhteisöjen, Helsingin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen kanssa toteutettiin matalan kynnyksen ryhmätoimintaa osastohoidosta avohoitoon siirtyville 20–30-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Tavoitteena oli lisätä toimintaan osallistuvien valmiuksia palata opintoihin tai työelämään.

Yhdistys on tehnyt lisääntyvästi yhteistyötä eri luontoalan järjestöjen kanssa. Lapinlahden Kaupunkiluontokeskuksen ympäristökasvatusopintojen myötä on Suomen Ympäristöopisto SYKLIn kanssa ollut yhteistyötä, ja liityimme Suomen luonto- ja ympäristökoulujen LYKE-verkostoon syksyllä 2023. Lisäksi toimimme yhteistyössä muiden Helsingin luontokoulujen kuten Harakan luontokoulun, Ympäristökoulu Polun ja Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen kanssa muun muassa hakien yhdessä rahoituksia.

Autismisäätiö on useina vuosina toteuttanut ryhmätoimintaa Lapinlahdessa ja osallistuu usein Pro Lapinlahden matalan kynnyksen toimintaan. Ryhmätoiminnasta on myös siirtynyt osallistujia Pro Lapinlahteen kuntouttavaan työtoimintaan ja yksi työkokeilija myös palkkatuettuun työhön ensin yhdistykselle ja sitten yhdistyksen omistamaan kahvilaan.

Yhteistyö Lapinlahden sairaala-alueen muiden toimijoiden kanssa on luonnollisesti erittäin tiivistä. Yhdistys toimiikin eräänlaisena alustana talon yhteistoiminnalle.

Toiminta

Pro Lapinlahti toimii yhdessä MIELI Suomen mielenterveys ry:n omistaman yhteiskunnallisen yrityksen Lapinlahden Lähde Oy:n kanssa turvaten Lapinlahden entisen psykiatrisen sairaalan säilymistä kaikille avoimena mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskuksena, Lapinlahden Lähteenä. Tämän kansalaisten kaupunkiolohuoneena toimivan keskuksen kulmakivinä ovat yhteisöllisyys, vertaisuus, osallisuus, vapaaehtoistoiminta, kulttuuri, luovuus, luonto ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lapinlahden Lähde on turvallinen paikka tulla – myös elämän tuntuessa vaikealta.

Yhdistyksen toiminnan ensisijainen kohderyhmä ovat yksinäisyyttä elämäntilanteensa takia kokevat ja syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset, etenkin mielenterveyskuntoutujat, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret aikuiset sekä ikääntyneet. Toimintamuotoina ovat matalan kynnyksen ryhmätoiminta, projekti- ja tapahtumatyöryhmät, mielenterveyden edistämiseen tähtäävät koulutukset ja yleisölle avoimet ja ilmaiset tapahtumat, luennot ja näyttelyt.

Yhdistyksen työntekijöiden ammattitaito, sopeutumiskyky ja työlle omistautuminen näkyvät toiminnassa. Työntekijöiden lisäksi sitoutuneet, osaavat ja innostuneet ryhmänohjaajat, harjoittelijat ja vapaaehtoiset ovat avainasemassa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ohjaajat tuntevat osallistujat ja heidän kohtaamansa haasteet hyvin ja ovat herkkiä huomioimaan ryhmädynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Moni ryhmä toimii vapaaehtoispohjalta, ja moni ohjaaja on kulkenut yhdistyksen kehittämää niin kutsuttua osallisuuden polkua pitkin. He ovat siirtyneet osallistujista vapaaehtoisiksi ja siitä edelleen ohjaajiksi. Kohderyhmä osallistuu toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Toiminnat tukevat toisiaan, ja osallistujat siirtyvät usein yhdestä toiminnasta toiseen.

Toiminta synnyttää vertaisuutta, mikä osaltaan vähentää yksinäisyyttä. Toimintavuodelta kerätystä palautteesta oli luettavissa, että toimintaan osallistuneiden elämänhallinnan taidot, ryhmätyötaidot ja sosiaaliset taidot vahvistuivat ja he saivat työkaluja oman hyvinvointinsa edistämiseen, mielekästä tekemistä, uusia näkökulmia ja ajatuksia. Ennen kaikkea he oppivat tunnistamaan omia tarpeitaan. Vuorovaikutustaidot saivat vahvistusta, ja luottamus muihin ihmisiin kasvoi.

Kohdennettu STEA-avustus

Kohdennetun STEA-avustuksen avulla yhdistys on vakiinnuttanut matalan kynnyksen toimintaansa, jonka kohderyhmänä on etenkin yksinäisyyttä kokevat ja erilaisista syistä työelämän ulkopuolella olevat aikuiset.

STEAn kohdennetulla Ak.Lähde-avustuksella toteutettiin:

• 8 eri säännöllisesti kokoontuvaa matalan kynnyksen ryhmää sekä kaksi suljettua kesäryhmää.
• 3 kesäleiriä: kulttuuri- ja taideleiri nuorille, joilla on juuret Lähi-Idässä ja jonka tarkoitus oli vahvistaa heidän kulttuurista perintöään, yksi sodan takia Ukrainasta paenneille äideille ja yksi heidän lapsilleen. Leirit toteutettiin yhteistyössä Kassandra ry / Interkultin kanssa.
• 6 projekti- ja tapahtumatyöryhmää, joissa yhdessä harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa suunniteltiin isompia tapahtumia.
• 6 sosiaalisia taitoja lisäävää ryhmää ja 2 yksittäistä työpajaa. Ryhmistä kolme kokoontui säännöllisesti 2–4 kertaa viikossa koko vuoden ajan.

Mental Museum Lapinlahden Lähde

Mental Museum Lapinlahden Lähde on mielenterveyden häiriöistä kertova, muuntuva näyttely Lapinlahden päärakennuksessa. Esillä on laajasti Lapinlahden historiaa sekä myös taiteilijoiden töitä.

Museo kuvaa suljetun sairaalan muuttumista kaikille avoimeksi mielen hyvinvoinnin keskukseksi. Lisäksi museon yhteydessä olevassa Käytävägalleriassa järjestettiin mielenterveyteen ja ihmisyyteen liittyvä näyttely.

MIITTI-toiminta

Kolmivuotisen MIITTI – Hyvinvointia ja kohtaamisia Lapinlahden Lähteellä (2021–2023) -hankkeen viimeisenä projektivuonna jatkettiin monipuolista matalan kynnyksen toimintaa, joka edistää kotoutumista ja mielenterveyttä. MIITTI:n toiminta on suunnattu erityisesti maahan muuttaneille ja turvapaikanhakijoille, mutta se on avointa kaikille kaupunkilaisille. Keskeistä hankkeessa on vuorovaikutus eri väestöryhmien välillä.

MIITTI-toimintaan sisältyi vuonna 2023 viikottaisia liikunta-, kulttuuri-, ja taideryhmiä, jotka kokoontuivat yhteensä lähes 300 kertaa.

Osallistujia säännöllisessä toiminnassa oli 661.

MIITTI osallistui myös Lapinlahden Lähteen isoihin yleisötapahtumiin omalla ohjelmistollaan: yhteistyössä Askelten Palo ry:n kanssa järjestettiin Calaveritas de Azúcar -sokerikallotyöpaja Elävien Ääniä -tapahtumassa sekä kasvomaalausta ja tanssityöpajoja lapsille Music Heals -tapahtumassa. Lisäksi MIITTI järjesti kaksi vähemmistötaustaisen taiteilijan taidenäyttelyä avajaisineen, tukikonsertin Turkin maajäristyksen uhreille huhtikuussa ja kesäkuussa Maailman Pakolaispäivänä Courage Has No Borders -konsertin yhteistyössä Amnesty Internationalin Suomen osaston kanssa. Punavuoren vastaanottokeskuksessa vierailtiin vuoden aikana kolme kertaa kertomassa toiminnasta ja saattamassa asukkaita Lapinlahden tapahtumiin.

Toiminnan tuloksia

Kokonaisuudessaan tavoitteisiin päästiin hyvin, ja palautetta kerättiin yhteensä noin 80:ltä osallistujalta.

Noin 30 osallistujaa raportoi saaneensa ystäviä MIITTI:n kautta, ja hyvä ilmapiiri mainittiin lukuisissa avoimissa vastauksissa.

Laajan toiminnan mahdollisti MIITTI-yhteisön sitoutunut ja monimuotoinen vapaaehtoisten joukko. Säännöllistä toimintaa ohjasi noin 20 vapaaehtoista, joista 90 % on itse taustaltaan maahanmuuttajia – suurin osa on aloittanut Miitissä osallistujana. Lisäksi noin 20 muuta vapaaehtoista auttoivat tapahtumajärjestelyissä ja sisällöntuotannossa. Elokuussa vietettiin vapaaehtoisten virkistyspäivää ja nautittiin saaristoristeilystä.

Kaupunkiluontokeskus ja viljelytoiminta

Lapinlahden Lähteen Kaupunkiluontokeskuksen toiminta on edistänyt kaupunkilaisten hyvinvointia luonnon avulla. Toiminta nojautuu Lapinlahden sairaalan mielenterveystyön jatkumoon, jossa on ymmärretty luonnon hyvinvointivaikutukset ihmiselle. Lapinlahden sairaalaympäristö on jo itsessään terapeuttinen. Kaupunkiluontokeskus tarjoaa uusia taitoja ja tapoja lähentää luontosuhdetta oman elämän hyvinvoinnin lähteenä tarjoamalla Lapinlahden kävijöille ja kohderyhmille paikkalähtöisesti luontoon liittyvää toimintaa, ideoita ja inspiraatiota. Toimintaa toteutetaan järjestämällä luontoon liittyviä avoimia ja tilattavia tapahtumia, työpajoja, luentoja ja opastuksia. Kaupunkiluontokeskus on osa Pro Lapinlahti mielenterveysseuran matalan kynnyksen hyvinvointia edistävää toimintaa.

Kaupunkiluontokeskus tarjoaa tietoa monimuotoisesta kaupunkiluonnosta Lapinlahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Paikkalähtöisyys tarkoittaa Lapinlahden puistoon ja yhteisöön nivoutuvaa toimintatapaa, joka ammentaa puiston ja ihmisten tarjoamista mahdollisuuksista sisältönsä Kaikkien Lapinlahti -idean mukaisesti.Kuluneen vuoden aikana kaupunkiluontokeskuksen toimintaa järjestettiin Helsingin kaupungin ikäihmisten hyvinvointia lisäävään kulttuuritoimintaan suunnatulla avustuksella etenkin yli 65-vuotiaiden kohderyhmässä. Toimintaan sisältyi luontoon liittyviä työpajoja, kursseja, retkiä, tapahtumia ja hyvinvointia edistäviä harjoituksia (esim. mindfulness).

Suuren suosion saanut yhteisöviljelykerho kutsui kaikenikäisiä palstaviljelystä kiinnostuneita hoitamaan yhteisöpalstaa. Yhteisöviljelykerhon ideana oli tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia osallistujilleen yhteisöllisen puutarhatoiminnan ja palstaviljelyn avulla puutarha-alan koulutuksen saaneen ohjaajan tuella.

Kuje – Uudenmaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste

Uudenmaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste

Kuje on Uudenmaan liiton Alueiden kestävän kasvun

ja elinvoiman (AKKE) -määrärahalla rahoitettu Lapinlahden Lähteellä toimiva hanke. Kujeen rahoituskausi on syyskuusta 2023 joulukuuhun 2024.

Uudenmaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste Kuje-hanke tekee taide- ja kulttuuritoiminnasta entistä saavutettavampaa ja lisää tietoutta toimintojen hyvinvointivaikutuksista.

Hankkeen tavoitteena

on saada Uudenmaan alueella asuvat täysi-ikäiset mielenterveys- ja päihdetoipujat järjestöjen tuottaman kulttuurihyvinvointitoiminnan piiriin.

Uudenmaan liiton AKKE-rahoitus mahdollistaa hankkeelle kaksi henkilötyövuotta. Nämä jakautuvat niin, että hankepäällikkö toimii täysipäiväisesti ja sekä kulttuurihyvinvointiagentti että hankeviestijä 50 prosentin työajalla. Hankeavustajat työskentelevät 60 %:n ja 65 %:n työajoilla.

Kuje-hankkeen alkutaival kului käytännön toimissa: hankkeen toimitilalle Omenapuutaloon tehtiin hankintoja ja tilaa sisustettiin. Hanketiimi keskittyi sisäisen viestinnän ja työskentelytapojen kehittämiseen ja tutustui erilaisiin järjestelmiin kehittäen käytäntöjä, joiden avulla tiimin sisäinen viestintä ja materiaalit olisivat hyvin organisoituja. Työnkuvia selkeytettiin.

Uudenmaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste Kujeen ollessa verkostohanke, jolla on moninaisia tavoitteita ja kohderyhmiä, hanketiimi käytti runsaasti aikaa perehtyen hankkeen pääteemoihin, tavoitteisiin ja kulttuurihyvinvointiin. Heti hankkeen alusta lähtien ryhdyttiin tutustumaan kulttuurihyvinvoinnin ja psykiatria- ja päihdepalveluiden organisaatioihin ja verkostoihin. Hanketiimi tapasi useita kulttuurihyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja alkoi organisoida vierailuja kulttuurihyvinvointitoimintoja tuottaviin järjestöihin. Vuoden 2023 lopulla laadittiin kuukausikohtainen toimintasuunnitelma vuodelle 2024.

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoiset olivat tärkeä osa vuoden toimintaa. Yhdistyksen tarjoama monimuotoinen vapaaehtoistoiminta antoi vapaaehtoisille mahdollisuuden vahvistaa toiminnallista identiteettiään ja aktiivista kansalaisuutta. Noin 120 vapaaehtoista oli mukana suunnittelemassa

ja toteuttamassa tapahtumia.

Vapaaehtoiset järjestivät historiakierroksia ja toimivat ohjaajina ja apuohjaajina ryhmätoiminnassa sekä museo-oppaina. He avustivat näyttelytoiminnassa, tekivät vaikuttamistyötä, toimivat hallituksen luottamustehtävissä, osallistuivat siivous- ja kunnostustöihin ja toimivat kirpputorin ja kahvilan työtehtävissä. He ohjasivat joogaa ja muuta liikuntaa, osallistuivat viljelypalstojen hoitoon ja hoitivat viherkasveja. Vapaaehtoiset kokivat Lapinlahden turvallisena paikkana, jossa on hyvä etsiä vahvuuksiaan ja opetella työelämässä ja arjessa tarvittavia taitoja.

Viestintä

Viestinnän kehittäminen

STEA myönsi yhdistykselle ensimmäistä kertaa avustusta viestintäasiantuntijan palkkaamiseen, ja toimintavuoden aikana kehitettiin viestintää entistä monipuolisemmaksi, hallittavammaksi

ja saavutettavammaksi.

Nettisivut uudistettiin käyttäjäystävällisemmiksi, ja sosiaalisen median viestintää kehitettiin hyödyntäen viestintäkanavien data-analyysia.

Myös sisäistä viestintää ja graafista viestintää kehitettiin unohtamatta suullista ja ilmoitustauluja hyödyntävää markkinointia.

Uusien verkkosivujen myötä saavutettuuteen, sateenkaariviestintään ja turvallisemman tilan periaatteisiin perehdyttiin aiempaa näkyvämmin. Ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta tuotiin verkkosivuilla esiin paremmin.

STEA MYÖNSI AVUSTUSTA VIESTINTÄASIANTUNTIJAN PALKKAAMISEKSI:

MONIPUOLISEMPAA, HALLITTAVAMPAA JA SAAVUTETTAVAMPAA VIESTINTÄÄ!

Sosiaalisen median kanavista Lapinlahden Lähteen kanaville keskitetyllä viestinnällä todettiin olevan suurin näkyvyys (esimerkiksi Facebookissa vuoden aikana yli 16000 seuraajaa), mutta myös Pro Lapinlahden somekanavien viestintää tehostettiin. Keskeinen viestintäkanava oli uutiskirje Pulputusta Lähteeltä, jota muokattiin visuaalisemmaksi. Kirjettä tulostettiin lukukappaleiksi.

Vaikuttamisviestintää ryhdyttiin loppuvuodesta suuntaamaan kohti kuntalaisaloitekampanjaa, joka tähtää alueen julkisen omistuksen turvaamiseen. Pro Lapinlahti osallistui myös uuden kansalaisvaikuttamisen sanomalehden, Citizen Network Newsin, tekoon.

Viestinnän tiimissä oli yhden kokopäiväisen viestinnän asiantuntijan lisäksi useita osa-aikaisia avustajia.

Vaikuttamistyö ja Lapinlahden tulevaisuus

Lapinlahden sairaala-alueen muodostaman kulttuuriperintökohteen vaaliminen

on olennainen osa yhdistyksen toimintaa. Vaikuttamistyötä toteutetaan aktiivisesti osana Lapinlahden toimijoiden vaikuttamistyöryhmää, Ohjausryhmää, joka kokoontui säännöllisesti 2–4 kertaa kuukaudessa.

Syksyllä Pro Lapinlahti osallistui hakemuksellaan vuosittaisen Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinnon hakemiseen. ETSK:n (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea) palkinnolla halutaan tuoda näkyviin eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen keskeinen, innovatiivinen rooli mielenterveyden haasteiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Lapinlahti-yhteisö, Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja kiinteistöosakeyhtiö Kaapelitalo järjestivät keväällä ja syksyllä useamman yhteistyöstötyöpajan, joissa muodostettiin yhteinen näkemys Lapinlahden kunnostusten jälkeisestä tila- ja toimintakonseptista.

Lapinlahden kuntotutkimuksen tuloksia kuultiin 5.10.2023 Helsingin kaupunkiympäristön toimialan (Kymp) järjestetämässä infotilaisuudessa. Tilaisuudessa käsiteltiin myös tulevaa asemakaavamuutosta. Kuntotutkimuksista vastanneen Afryn ja Kympin edustajat vahvistivat, että Lapinlahden tiloja on turvallista käyttää peruskorjauksiin asti.

Vaikuttamistyön eräs aihepiiri oli Länsisataman ja Länsiväylän yhdistävä Satamatunneli, jonka suuaukkoa suunnitellaan Lapinlahden puistoon. Tunnelihanke uhkaa puiston luonto-, virkistys ja kulttuuriarvoja. Lapinlahti-yhteisö toivoi kuuluvasti Satamatunnelin suuaukon sijoittamista Lapinlahden puiston ulkopuolelle ja oli huolissaan tunnelin vaikutuksista uhanalaisiin lajeihin.

Kuntalaisaloitekampanjan suunnittelu alkoi loppuvuodesta 2023 Lapinlahden Ohjausryhmässä. Kuntalaisaloitteella halutaan turvata Lapinlahden omistuksen pysyminen Helsingin kaupungilla. Kuntalaisaloitetta valmisteltiin huolella valitun työryhmän toimesta, ja sen ympärille ryhdyttiin suunnittelemaan laajamittaista viestintäkampanjaa.