SaunaIhmisiä Lähteellä: Kasper Muttonen
“Hylätty, heitteillä oleva rakennus.” Näin muistelee Kasper Muttonen ensivaikutelmiaan Lapinlahden sairaalan päärakennuksesta kymmenen vuotta sitten. Kasper on Kuvataideakatemiasta valmistunut kuvanveistäjä ja toimii Lapinlahden Lähde Oy:n tilasuunnittelijana.
Keväällä 2014 Kasper oli saanut tehtäväkseen suuren puisen installaation rakentamisen sairaalan etupihalle Lapinlahden Lähde -hankkeen avajaisiin. Samaan aikaan hän joutui todistamaan alueella harjoitettua ilkivaltaa ja Lapinlahden kauniin puiston muuttumista unohdetuksi ei-kenenkään-maaksi. Kesäkuussa installaation valmistumista ja Lapinlahden Lähdettä kuitenkin juhlittiin innostuneissa tunnelmissa ja näyttävästi ison orkesterin säestyksellä.
Kun Kasper palasi taiteilijaresidensseissä Villa Lantessa Roomassa ja Berliinin lähellä Schloss Wiepersdorfissa vietetyn vuoden jälkeen Suomeen vuonna 2016, Lapinlahden Lähteen toiminta oli päässyt hyvään vauhtiin. Rannassa olevan punatiilisen Venetsia-rakennuksen kunnostaminen työtiloiksi tuli ajankohtaiseksi. Venetsian ikkunat olivat tuolloin peitettyinä, ja huoneet olivat täynnä sairaala-aikaista roinaa vanhoista jääkaapeista alkaen. Keväällä 2017 Kasper palkattiin koordinoimaan tyhjennys- ja korjausurakkaa, joka toteutettiin vapaaehtoisten, pakolaisten ja palkkatuettujen voimin. Saman vuoden kuluessa Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:stä tuli Venetsian ensimmäinen vuokralainen ja entiseen talon leipomoon suunniteltiin Mental Museum. Myös Kasper sai vakinaisen työhuoneen Venetsiasta.
Vuodesta 2018 lähtien Kasper on työskennellyt Lähde Oy:n tilasuunnittelijana. Alkuvaiheessa tilasuunnittelijan värikkääseen toimenkuvaan kuului vähän kaikkea: perusasennuksia, pieniä korjaustöitä, tilojen esittelyä ja vuokrausta. Vuosien myötä tehtäviä on delegoitu uusille työntekijöille ja harjoittelijoille. Kasper on lisäksi saanut seurata läheltä Lapinlahden rakennusten kuntotutkimuksia. Hän on opiskellut myös arkkitehtuuria, ja viimeisimmän AFRY:n tekemän tutkimuksen yhteydessä oli “hirveän mielenkiintoista ryömiä päärakennuksen ullakon koloissa, joissa ei ole käyty kymmeniin vuosiin”.
– Engelin suunnittelema rakennus on vankka. Jos se ei olisi hyvin rakennettu, se ei olisi enää pystyssä. Työtä on paljon ja ongelmia saattaa tulla vastaan, mutta rakenteiden perusteella talo ei ole romahtamassa. Peruskorjausta varten on vielä paljon tutkittavaa, joten työssä kannattaa edetä hitaasti ja varovaisesti. Se vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja käsityötä, Kasper arvioi.
Toiveikkaana tulevaisuuden suhteen
Kymmenessä vuodessa toiminta Lapinlahden Lähteellä on ammattimaistunut ja organisoitunut, mutta moni asia on silti ennallaan.
– Taiteilijan näkökulmasta on inspiroivaa, että alueella kohtaa eri alojen ihmisiä, ei pelkästään taiteilijoita. Tunnelma on kylämäinen, ja vastaantulijoita tervehditään. Positiivinen normittomuus luo tilaa uusille ajatuksille ja tekijöille. Lapinlahti on tunnelmaltaan ja historialliselta miljööltään ainutlaatuinen paikka Suomessa.
Lapinlahden peruskorjauksesta käytävä keskustelu nostattaa tunteita, mutta Kasper suhtautuu silti tulevaisuuteen toiveikkaasti. Haasteellisia tilanteita, kuten vuokrasopimusten irtisanominen joulukuussa 2018, on ollut aikaisemminkin. Kasper uskoo, että Pro Lapinlahden ja Lähde Oy:n nykytoiminta voisi jatkua myös remontin ajan. Kokemuksia työskentelystä poikkeusoloissa on julkisivuremontin vuosilta 2016–2018. Kun rakennukset on peruskorjattu, Kasper näkee, että Lapinlahden Lähteellä on edellytykset vielä parempaan tulevaisuuteen.
– Enemmän hankkeita ja kansainvälisiä kontakteja, mutta myös yhteyksiä suomalaisiin toimijoihin ja järjestöihin. Venetsiaan suunniteltu kansainvälinen taiteilijaresidenssi toisi alueelle säännöllisesti uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Monimuotoista taidetta, mielenterveystyötä ja kuntoutujia työllistäviä yrityksiä.
Kasper Muttonen on huomannut, että Lapinlahti ilmiönä on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös ulkomailla.
– Parhaassa tapauksessa Lapinlahden malli voisi monistua kansainvälisesti. Lapinlahden Lähde voisi toimia mallina samanhenkisille rajoja rikkoville projekteille, joissa ihmiset yhdessä tekevät maailmasta paremman paikan.
Teksti: Juhana Heikkilä
Kuva: Panu Pahkamaa