Yli 180 vuoden ajan Lapinlahden toiminnan ytimenä on ollut helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin edistäminen ainutlaatuisessa ympäristössä. Kuntalaisaloitteen avulla pyrimme turvaamaan tämän kulttuurihistoriallisen jatkumon pitkälle tulevaisuuteen – vastakohtana alueen kaupallistamiselle ja voitontavoittelulle.

Lapinlahti-yhteisö on tuonut esiin virkavalmistelijoille kaupunkilaisten toiveita sekä avoimuuden ja yleishyödyllisyyden merkitystä toimintaa ohjaavina periaatteina.

Koska kaupunkilaisten näkemykset olivat jääneet sivuun valmistelutyössä, haluttiin kaupunkilaisten mielipide nostaa vahvasti esiin päättäjien tiedoksi ja julkisuuteen kuntalaisaloitteen avulla.

Kaupunkilaisten toiveita Lapinlahden tulevaisuudesta (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Kaupunkilaisten mielipiteet Lapinlahden tulevaisuudesta KerroKantasi-kyselyissä
  • Lapinlahden sairaalan rakennusten ideakilpailu – anna palautetta osallistuville työryhmille, vuosi 2020
  • Lapinlahden sairaalan toimintakonseptin suunnittelu – jaa ideasi! vuosi 2023
  • Lapinlahden sairaalan tuleva käyttö – kommentoi toimintakonseptiluonnosta! vuosi 2023
• 30 000 nimeä kerännyt adressi Lapinlahden Lähteen nykytoiminnan puolesta, vuodet 2014–2018
• Yli 5 600 nimeä kerännyt adressi, jolla vastustettiin rakennusten myyntiä kansainväliselle kiinteistösijoittajalle ja puiston tontittamista, vuosi 2020
• Kyselytutkimuksen raportti Tulevaisuuden Lapinlahdesta, vuosi 2020 (pdf-tiedosto)

Tavoitteet:

1. JULKINEN OMISTUS: Lapinlahden entinen sairaala-alue, puisto ja sen rakennukset pysyvät Helsingin kaupungin ja siten helsinkiläisten yhteisessä omistuksessa JA
2. TOIMINNAN JATKUMISEN TURVAAMINEN: Helsingin kaupunki turvaa Lapinlahden kaikille avoimen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden.

Kannattajien määrä:

• 10 682 helsinkiläistä allekirjoittajaa
• 1 268 ei-helsinkiläistä, epävirallista allekirjoittajaa

Lopputulos:

• Kuntalaisaloitteella saatiin varmistettua, että mielenterveystyön kulttuuriperintö ja kansalaistoiminta jatkuvat alueella muiden toimintojen ohella. Tästä voit lukea lisää sivun alusta.
• Rakennusten julkisen omistuksen jatkuminen ei kuitenkaan varmistunut.

Ei ollut. Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2020 tekemät linjaukset, kaupunginhallituksen asettaman selvitystyöryhmän vuonna 2021 julkaistu raportti ja kaupunginhallituksen vuonna 2023 tekemät omistajapoliittiset linjaukset mahdollistavat kaupungin säilymisen rakennusten omistajana.

Kaupunginhallituksen 22.6.2020 päättämien linjausten mukaan (pöytäkirja avautuu uuteen välilehteen) alueen tulee säilyä “riittävissä määrin luonteeltaan kaupunkilaisille avoimena rakennusten osalta ja koko laajuudeltaan puiston osalta.” Lisäksi linjattiin, että esimerkiksi “kokonaisuuden tulee mahdollistaa, että alueen historiaan nivoutuva mielenterveystyö sekä kaupunkilaisille avoin kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoiminta säilyvät osana aluetta.” Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupunkikonserni voi jäädä alueen rakennusten omistajaksi.​​​​​​​​​​​​​​

Myös samassa kaupunginhallituksen päätöksessä asetetun selvitystyöryhmän raportti tammikuulta 2021 (avautuu uuteen välilehteen) esittää kaupungin omistamaa kiinteistöosakeyhtiötä yhtenä vaihtoehtona rakennusten tulevaksi omistusmalliksi. Tämän mallin todetaan olevan kaupungin näkökulmasta nettonykyarvoltaan suotuisin. Raportin mukaan koko alueen kulttuurihistoriallisen suojelun perusta säilyy, jos alueen mielen hyvinvoinnin kulttuuriperinnettä vaalitaan ja koko toiminta ohjataan sen mukaiseksi. Tällaiselle toiminnalle on myös kysyntää ja tarvetta, kuten raportista ilmenee.

Kaupunginhallituksen 11.12.2023 päättämien tiloja ja rakennuksia koskevien omistajapoliittisten linjausten mukaan (pöytäkirja avautuu uuteen välilehteen) ”[p]ääsääntönä on, että kaupunki luopuu sellaisista omistamistaan ja vuokraamistaan tiloista, joille ei ole olemassa kaupungin omaa käyttöä tai joiden omistamiseen tai vuokraamiseen ei ole olemassa strategista tai muuta perusteltua ja päätettyä tavoitetta” (Liite 1, kohta 6).  Lapinlahden sairaala-alueen omistukselle on vahvat strategiset perusteet, eikä kaupungin omistukselle ei ole siten hyväksyttäviä esteitä.

Julkinen omistus on ainoa tapa varmistaa, että helsinkiläisten hyvinvoinnin edistäminen on toiminnan ydintavoite myös tulevaisuudessa. Omistuksen päämääränä tulee olla yhteiskunnallinen ja sosiaalinen hyvinvointi – vastakohtana voitontavoittelulle.

Vain julkisella, voittoa tavoittelemattomalla omistuksella voidaan varmistaa, että Lapinlahti säilyy tosiasiallisesti avoimena kaikille kävijöille, ja estää alueen kaupallistuminen, joka muuttaisi alueen saavuttamattomaksi monille ryhmille. Julkinen omistus takaa, että Lapinlahden ovet ovat auki esimerkiksi maahanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille, työttömille, kulttuurialan toimijoille, pienyrittäjille ja kansalaisjärjestöille. Alueen avoimuus vaatii avointen ovien ja esteettömyyden lisäksi runsaasti kävijöille maksutonta toimintaa ja maksullisten palveluiden kohtuuhintaisuutta, joiden edistäminen ei ole voittoa tavoittelevan omistajan intresseissä. Myös ennakkoluuloton ja inhimillinen ilmapiiri ovat keskeinen osa tilojen avoimuutta.

Mielen hyvinvoinnin edistäminen on ollut toiminnan ydin yli 180 vuoden ajan. Tämän elävän kulttuuriperinnön tulevaisuus riippuu omistajan tavoitteista. Voitontavoittelu katkaisisi tämän elävän kulttuuriperinnön jatkumon peruuttamattomasti. Julkinen omistaja voi turvata Lapinlahden kulttuuriperinnön säilymisen tuleville sukupolville.

Jatkamalla Lapinlahden omistajana kaupunki sekä vähentää mielenterveyden haasteista johtuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia että kantaa vastuunsa ainutlaatuisen kulttuuriperinnön vaalimisesta.

Helsingin kaupungin luopuminen Lapinlahden enemmistöomistuksesta käynnistäisi kehityskulun, jonka aikana, vuosien kuluessa, rakennusten omistus vaihtuisi useaan kertaan ja jokaisen omistajanvaihdoksen yhteydessä alue kaupallistuisi ja gentrifikoituisi yhä enemmän. Myynti yksityiselle taholle käynnistäisi prosessin, jonka suuntaa olisi hyvin vaikea muuttaa myöhemmin.

Voittoa tavoittelevassa omistuksessa nykytoimintaa ohjaava yleishyödyllisyys häviäisi. Koska toiminnan perimmäisenä tavoitteena ei enää olisi hyvinvoinnin ja sosiaalisten arvojen edistäminen, menetettäisiin alueen henki sekä elävä ja toiminnallinen mielen hyvinvoinnin kulttuuriperintö peruuttamattomasti.

Nykyistä korkeampi hintataso sulkisivat ulos useita kävijäryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujia, pienituloisia, työttömiä, osatyökykyisiä, maahanmuuttajia, kulttuurialan toimijoita, pienyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä.

Vaikka yksityinen omistaja pyrkisi sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sitoutuisi säilyttämään mielenterveystyön osana aluetta, olisi hyvinvointitoiminnalle varattu tila todennäköisesti merkittävästi pienempi kuin kaupalliselle toiminnalle varattu tila. Olisi suuri riski, että se pienenisi entisestään ajan myötä, koska ei ole takeita siitä, että omistus säilyisi Lapinlahden hyvinvointi-, kulttuuri tai taidetoimintaa kunnioittavalla taholla tulevaisuudessa.

Rakennusten päätyminen voittoa tavoittelevaan omistukseen muuttaisi myös puiston ilmapiiriä vähemmän kutsuvaksi. Laajamittainen hostellitoiminta lisäisi ajoneuvoliikennettä puistossa, ja harva helsinkiläinen haluaisi tulla rauhoittumaan ja virkistäytymään hostellin vilkkaaseen kaupalliseen pihapiiriin.

Näistä syistä Lapinlahdesta ei saa edes välillisesti tulla yksityisen, lyhyen tähtäimen voiton maksimoinnin välinettä.

Lapinlahti on Suomen vanhin ja yksi Euroopan vanhimmista psykiatrisista sairaaloista ja siten osa erittäin arvokasta yhteistä kulttuuriperintöämme.

Alueen kulttuuriperintö ei muodostu ainoastaan C. L. Engelin suunnittelemasta päärakennuksesta, muista rakennuksista ja potilaiden rakentamasta puistosta vaan myös mielenterveystyöhön liittyvästä aineettomasta kulttuuriperinnöstä.

Mielenterveyden hoito ja Lapinlahti ovat olleet helsinkiläisille yhtä jo 183 vuotta. Lapinlahden aineeton kulttuuriperintö muodostuu alueen mielenterveys-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnasta sekä puiston virkistys- ja maisemallisista arvoista. Kulttuuriperintö pitää sisällään myös toimijat, toimintakulttuurin ja Lapinlahden hengen.

Lapinlahden merkitys rakentuu nimenomaan sairaalan historiallisen toiminnan kautta. Lapinlahti on olemassaolonsa aikana nähnyt psykiatristen hoitojen koko kirjon ja muutokset mielenterveyden ongelmista kärsiviin suhtautumisessa.

Lapinlahti perustettiin, kun ymmärrettiin etteivät mielenterveyden ongelmat johdu pahoista hengistä tai jumalan rangaistuksesta vaan hoidettavissa olevista sairauksista. Lääketieteellisten hoitojen rinnalla puisto- ja puutarhatyöt tukivat toipumista. Maailmansotien jälkeen kehittyivät vuorovaikutukselliset terapiahoidot ja sosiaalinen kuntoutus. 2000-luvulta lähtien mielenterveystyö on keskittynyt sairauden hoidon ohella ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden suojatekijöihin.

Lapinlahden nykytoiminta on osa tätä 180-vuotista mielenterveystyön jatkumoa. Kaupunkilaisten mielenterveyttä edistetään kulttuurin ja kansalaistoiminnan keinoin, ja toiminnalla pyritään lisäämään osallisuutta, hallinnantunnetta, resilienssiä ja yhteenkuuluvuutta.

Lapinlahden aineeton kulttuuriperintö voi tällä hetkellä hyvin. Tietokirjailija Maija Kerkon mukaan (linkki blogiartikkeliin, avautuu uuteen välilehteen) Lapinlahdessa vuonna 2014 alkanut toiminta on turvannut alueen kulttuuriperintöarvoja. Kulttuuriperintöä vaalitaan esimerkiksi kasvattamalla tietoisuutta Lapinlahdesta, lisäämällä toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja edistämällä Lapinlahtea koskevaa tutkimusta, koulutusta ja dokumentointia. Mielenterveystyö on vahvasti sidoksissa puistoon ja alueen rakennuksiin. Aineetonta kulttuuriperintöä ei voi siirtää pois Lapinlahdesta.

Asemakaava edellyttää, että historiallista sairaalapuistoa vaalitaan. Laki edellyttää, että rakennettua kulttuuriperintöä suojellaan. Alueen nykytoiminnan ansiosta rakennuksia ei ole jätetty rapistumaan tyhjillään, vaan niissä tehdään jatkuvasti tarvittavia pieniä korjauksia. Siten nykytoiminta edistää näitä tavoitteita. Lisäksi nykytoiminta antaa kansalaisille oikeuden olla mukana päättämässä tavoista, joilla kulttuuriperintöä tulkitaan ja esitetään. Tämä on vaatimus Euroopan neuvoston Faron yleissopimuksessa, jonka Suomi ratifioi vuonna 2017 (avautuu uuteen välilehteen).

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 (avautuu uuteen välilehteen).

Kyllä on. Lapinlahti on keskeinen osa Helsingin mielenterveys-, taide- ja kulttuurityön ekosysteemiä. Lapinlahdessa tehtävä ennaltaehkäisevä hyvinvointityö linkittyy vahvasti kaupungin omaan palvelutuotantoon.

Mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa tarvitaan yhä enemmän, sillä Kelan mukaan erityisesti ahdistuneisuuhäiriöiden määrä on Suomessa kasvussa. Psyykkinen kuormittuneisuus on Helsingin kaupunkitietopalveluiden mukaan helsinkiläisten aikuisväestön parissa yleisempää kuin koko maassa keskimäärin, ja helsinkiläiset tuntevat aiempaa enemmän yksinäisyyttä (Stadin HYTE-barometri 2023). Mahdollistamalla nykyisenkaltaisen toiminnan jatkumisen kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja  osallisuutta, vähentää syrjäytymistä ja säästää  tulevaisuuden hoitokustannuksissa.

Lapinlahden toiminta edistää lukuisia Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa 2022–2025 esitettyjä tavoitteita, muun muassa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia, osatyökykyisten työllisyyttä, merkityksellistä tekemistä, kulttuuripalvelujen saatavuutta, vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä taiteen ja kulttuurin huomioimista hyvinvointia lisäävänä tekijänä.

Helsingin Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaan ainutlaatuinen kaupunkikulttuuri rakentaa Helsingin omaleimaisuutta, houkuttelee matkailijoita, lisää osallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurista ymmärrystä sekä vähentää segregaatiota. Kaupunkistrategia kannustaa vapaaehtois- ja vertaistoimintaan, ja julkisten rakennusten investoinneilla lisätään hyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta. Lapinlahden julkinen omistus sopii tähän kokonaisuuteen erinomaisesti.

Helsingin kaupungin kulttuuriympäristöohjelman 2023–2028  mukaan kulttuuriympäristöillä ja niiden vaalimisella on kaupungille taloudellista hyötyä ja arvoa, vaikka tuottavuuden ja julkisen hyvinvoinnin mittaaminen ja osoittaminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Ohjelman lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Helsingin voimavarana. Ohjelman mukaan kokemus jatkuvuudesta luo paikoille lisäarvoa ja aineeton kulttuuriperintö nivoutuu kulttuuriympäristöihin osana niiden historiaa ja käyttöä.

Mielenterveysmonumenttina Lapinlahden rakennusten, puiston ja paikkaan sidotun mielenterveystyön kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton. Huolehtimalla valtakunnallisesti merkittävästä kulttuuriperintökohteesta kaupunki osoittaa olevansa vastuullinen omistaja. Liian monta suomalaista kulttuurikohdetta on menetetty lopullisesti.

Toiminnan ja rakennusten merkittävät kulttuurihistorialliset ja yhteiskunnalliset arvot huomioiden Lapinlahtea voidaan perustellusti pitää poikkeuksellisena, strategisesti merkittävänä omistuksena.

Lapinlahden rakennukset tulee kunnostaa alkuperäiseen loistoonsa perinpohjaisesti mutta säästävästi niin, että ylikorjausta vältetään ja vanhaa arkkitehtuuria, suunnittelua sekä käsityötä palautetaan paremmin esille.

Mitkä osat ovat pääosin hyvässä kunnossa?

Kuntotutkimukset toteuttanut AFRY on todennut, että Lapinlahden arvokkaimmat, alkuperäiset rakenteet ovat vielä laajalti säilytettävissä. Massiiviset tiilimuurit kestävät yleisesti vuosisatoja ja ovat Lapinlahdessakin rakenteellisesti ehjät, lukuun ottamatta pientä paikallisesti rapautunutta kohtaa Venetsia-rakennuksen räystäällä. Rakennusten ulkopinnat ja rungot ovatkin pääosin hyvässä kunnossa. Kantavissa puurakenteissa ei tehtyjen tutkimusten perusteella ole laajaa uusimistarvetta.

Mitkä osat korjataan?

Merkittävin korjaustarve kohdistuu rakennusten ala- ja välipohjiin sekä talotekniikan uusimiseen. Käyttövesi- sekä viemäriputkistot edellyttävät uusimista pian, ja lämpö- ja sähkökeskustekniikka ovat käyttöikänsä päässä. Lisäksi laajoja toimenpiteitä ovat sisäpintojen sopimattomien tai haitta-aineita sisältävien ainekerrosten korvaaminen sekä paikallisten kosteusvaurioiden kunnostaminen. Päärakennuksen vesikatto kunnostetaan pääosin ja pieneltä osin uusitaan. Pystyrakenteiden korjaustarve on vähäinen ja kohdistuu pääosin sisäseinien pintakerrosten uusimiseen. Ikkunat ja ovet ovat suurelta osin kunnostettavissa tavanomaisin menetelmin.

Kunnostuksessa päärakennuksen alkuperäinen tilajako, väritys, koristelut ja materiaalivalinnat palautetaan lähelle Engelin suunnitelmaa, jolloin tilakokonaisuutta saadaan eheytettyä merkittävästi. Esimerkiksi myöhemmin lisätyt alakatot poistetaan, koristelistat palautetaan ja osaan lattioista palautetaan lattialaudat. Tilajakoon tehdään maltillinen määrä muutoksia ja päärakennukseen tehdään uusia wc-tiloja sekä esteettömyyden parantamiseksi kaksi uutta luiskaa, kaksi hissiä ja tasonostin.

Talotekniikan uusimisen yhteydessä lämmöntuottojärjestelmäksi toteutetaan hybridijärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan pääasiassa maalämmöllä. Lisäksi Länsiväylän meluvalliin rakennetaan aurinkovoimala, jolla tuotetaan merkittävä osa kiinteistösähköstä.

Millä periaatteilla korjaukset tulee tehdä?

Massiivitiiliseinineen, graniittisokkeleineen sekä hirrestä veistettyine vaaka- ja kattorakenteineen päärakennus noudattaa vuosituhansia käytössä ollutta rakennustapaa. Kunnostamalla rakennukset alkuperäistä rakennustapaa noudattaen, saavutetaan helppohoitoinen ja luotettava tulos. Esimerkiksi päärakennuksen kellarit ja ullakot säilytetään lämmitystä, jäähdytystä ja tuuletusta tukevina puskuritiloina ja ilmanvaihto pääosin painovoimaisena. Korjaukset toteutetaan rakennusajalle ominaisin materiaalein, sillä nämä takaavat rakenteille pitkän käyttöiän ja parhaan rakennusfysikaalisen käyttäytymisen.

Alkuperäisiä rakennusosia ja -materiaaleja vaalitaan kauttaaltaan. Rakennusosat tutkitaan ja arvioidaan yksitellen ja niiden käyttökelpoisuus todetaan tapauskohtaisesti, ei teknisen käyttöiän yleismääritelmän mukaan. Purkutyöt suunnitellaan siten että historiallisesti arvokkaat ja käyttökelpoiset osat voidaan säästää mikäli niiden kunto sen suinkin sallii. Monissa kohdin kunnostusta on mahdollista tehdä kevein säästävin käsittelyin, saaden kuitenkin aikaan huoliteltu lopputulos.

Korjaaminen on itsessään taitoja ja tietoja säilyttävää kulttuurityötä, jossa opiskelijat voivat kouluttautua korjausrakentamisen ammattilaisiksi mestareiden opissa.

Miten kunnostusprojekti vaiheistetaan?

Säilyttävän kunnostusprojektin kesto on seitsemän vuotta ajoittuen alustavasti vuosille 2025–2032. Vaiheistettu kunnostusprosessi olisi järkevää riskienhallintaa ja mahdollistaisi toiminnan jatkumisen alueella myös kunnostusten ajan ja näin jatkuvien vuokratuottojen generoimisen. Myös AFRY suosittelee tilojen vaiheittaista kunnostusta, ei kiireellistä kertaurakkaa.

Lapinlahti 360 -hankesuunnitelmassa ehdotetaan korjausten jakamista viiteen vaiheeseen. Kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja korjataan vuoden 2023 kuntotutkimuksissa havaitut pakottavaa korjausta edellyttävät kohdat alueen kaikista rakennuksista. Tällaisia kiireellisyysasteeltaan korkeimpia kohtia ovat esimerkiksi kattovuodot, putkivuodot ja käyttöturvallisuutta vaarantavat seikat, kuten alustastaan irronneet sisäkattorakenteet. Pakottavien korjausten jälkeen peruskunnostetaan päärakennuksen osat sekä alueen muut rakennukset kukin omana työvaiheenaan.

Yksityiskohtaiseen korjaussuunnitelmaan ja korjausten vaiheistukseen voit tutustua Lapinlahti 360 -hankesuunnitelman sivuilla 18–48.

Eivät ole. 

AFRY toteutti vuonna 2023 kuntotutkimukset huolellisesti, ja tutkimusten perusteella Lapinlahden rakennuksissa on terveellistä ja turvallista oleskella ja työskennellä ainakin niiden korjauksiin asti. Muutama pieni tila on suljettu varmuuden vuoksi, mutta mitään nyt käytössä olevia tiloja ei ole laitettu käyttökieltoon esimerkiksi romahdusvaaran takia.

On jo pitkään ollut selvää, että Lapinlahden suojeltujen arvorakennusten säästävä korjaus on välttämätön. Tilanne oli pitkälti tämä jo sairaalatoimintojen loppuessa viisitoista vuotta sitten. Rakennusten vaurioitumista on hidastanut tilojen nykyisten käyttäjien tekemä ylläpitotoiminta.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja AFRY ovat viestineet kuntotutkimuksista avoimesti ja hyvin koko prosessin ajan ja sen jälkeen. Tuloksista on kerrottu yksityiskohtaisesti kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa lokakuussa 2023, avainsidosryhmiä on tiedotettu niistä aktiivisesti ja kooste kuntotutkimusraporteista on vapaasti saatavilla Helsingin kaupungin Lapinlahti-hanketta käsittelevällä verkkosivustolla.

Lapinlahti-yhteisö on sitoutunut hankkimaan itse rahoituksen omaan toimintaansa.

Lapinlahden kaikki käyttökelpoiset tilat ovat jo nykyisin käytössä kokonaistaloudellisesti kannattavalla tavalla. Jo tällä hetkellä iso osa Lapinlahden vuokralaisista maksaa vuokratasoa, joka on lähellä niin sanottuja markkinavuokria, sillä Lapinlahden rakennusten ylläpito on Lapinlahti-yhteisölle kallista. On harhakuvitelma, että vain kiinteistösijoittaja voisi tuoda alueelle vuokranmaksukykyisiä toimijoita.

Lapinlahti-yhteisö on halukas sitoutumaan Lapinlahden monikymmenvuotiseksi ankkurivuokralaiseksi, joka maksaa reilua vuokraa rahoittaen alueen tulevan toiminnan ja ylläpidon sekä edistää alueella kaikille avointa taiteen, kulttuurin, mielen hyvinvoinnin ja pienyrittäjyyden toimintaa sosiaalisesti vastuullisesti ja ekologisesti kestävästi.

Vuokrien tulee olla porrastettuja niin, että niissä otetaan huomioon eri tyyppisten toimijoiden maksukyky sekä Lapinlahden toimintojen taloudellinen kantokyky ja itsenäisyys. Lapinlahti-yhteisö ei odota, että Helsingin kaupunki tai Suomen valtio subventoisivat vuokria, vaan että ne tarjoaisivat kaikille avoimelle taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukselle hyvät puitteet – puitteet, joissa mielenterveystyötä on tehty jo lähes 200 vuoden ajan.

Lapinlahti-yhteisö haluaa alueen vaalimisen lisäksi kehittää sitä. Yhteisön Lapinlahti 360 -suunnitelma jätettiin kaupungille maaliskuun 2024 lopussa. Suunnitelman lyhyempi esittely löytyy blogista, ja koko suunnitelman voit lukea täällä (pdf avautuu uuteen välilehteen).

Lapinlahti 360 -suunnitelman tavoitteena on turvata Lapinlahti kaikille kaupunkilaisille avoimena tilana ja säilyttää alueen suojeluarvot sekä vahvistaa niitä. Suunnitelma painottaa alueen historiaan nivoutuvaa mielenterveystyötä ja kaupunkilaisille avointa kansalaisjärjestö-, kulttuuri- ja pienyritystoimintaa. Sairaalapuisto säilyy kokonaisuudessaan avoimena ja sen luontoarvot turvataan.

Lapinlahden rakennukset kunnostetaan perinpohjaisesti mutta säästävästi niin, että ylikorjausta vältetään, vanhaa arkkitehtuuria, suunnittelua ja käsityötä palautetaan paremmin esille ja eri aikakausien synnyttämää rosoa saa jäädä näkyviin. Säilyttävän kunnostusprojektin kesto on seitsemän vuotta ajoittuen alustavasti vuosille 2025–2032. Vaiheistettu kunnostusprosessi olisi järkevää riskienhallintaa ja mahdollistaisi toiminnan jatkumisen alueella myös kunnostusten ajan ja näin jatkuvien vuokratuottojen generoimisen.

Keskeistä on, että yhteinen kansallinen kulttuuriperintömme säilyy julkisessa määräysvallassa sekä demokraattisen ja läpinäkyvän päätöksenteon alaisena. Tavoitteena on – hyvin yhteneväisesti Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa – perustaa Lapinlahden kiinteistöjen ja rakennusten omistamiseen, hallinnointiin, kunnostuksiin ja vuokraustoimintaan Kiinteistö Oy Lapinlahden Lähde. Tämä kiinteistöosakeyhtiö olisi enemmistöomistukseltaan (51–100 %) Helsingin kaupungin ja mahdollisten muiden julkisten toimijoiden, kuten Suomen valtion, omistuksessa. Mahdollisina vähemmistöomistajina voisi olla toimijoita, jotka ovat julkisen omistajan tavoin sitoutuneita alueen rakennetun ja aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Helsingin kaupunki valmisteli vuosina 2022–2024 toimintakonseptia yhteistyössä kansainvälisen kiinteistösijoitusyhtiö NREP Oy:n kanssa.

Alustava konseptisuunnitelma (pdf avautuu uuteen välilehteen) julkaistiin maaliskuussa 2023. Päärakennuksen osalta huomattavaa oli kolmikerroksinen hostelli, joka olisi vienyt kolmasosan koko päärakennuksen pinta-alasta. Mielenterveys- ja hyvinvointitoimijoille olisi varattu 12 prosenttia päärakennuksen pinta-alasta. Työ- ja harrastetoimintaa olisi ollut pinta-alasta  27 prosenttia, josta noin puolet eli rakennuksen eteläisen osan koko kolmas kerros olisi ollut yksittäisen toimijan toimistotilaa.

Venetsia-talosta olisivat poistuneet työhuoneet ja luova toiminta, sillä koko rakennus olisi varattu kaupallisiksi kahvila-, ravintola- ja tapahtumatiloiksi.

Puistoon oli suunnitteilla esimerkiksi reittiliikennelaituri ja viljelypalstojen viereen tanssilava. Herkkää nurmialuetta lipputangon ympärillä olisi käytetty ulkotapahtuma-alueena.

Kaupungin ja NREP Oy:n oli tarkoitus perustaa yhdessä kiinteistökehitysyhtiö, joka olisi vastannut jatkossa tilojen kunnostuksesta, omistamisesta ja vuokraamisesta. Yhtenä vaihtoehtona oli, että Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo olisi tullut yhtiön omistajaksi kaupungin puolesta.

Viimeisimmät tiedot alueen kehittämisestä esiteltiin kaupunkilaisille infotilaisuudessa lokakuussa 2023. Tilaisuuden esitysmateriaali (pdf avautuu uuteen välilehteen) käsittelee hankkeen etenemistä, kaupunkilaisten huolia, asemakaavoitusprosessia ja kuntotutkimusten tuloksia.

Suunnitelmassa nykyisenkaltaisten luovien alojen, hyvinvointialojen ja järjestöalan pienten toimijoiden mahdollisuudet toimia alueella olisivat heikentyneet merkittävästi jo tilakonseptin takia. Lisäksi kaupallisuus olisi vaikuttanut alueen palveluiden hintatasoon, yhteisöllisyyteen ja tunnelmaan.

Lapinlahden Lähde on auki vuoden jokaisena päivänä.

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry järjestää Lapinlahden Lähteellä kaikille avointa, maksutonta toimintaa, joka edistää mielen hyvinvointia ja osallisuutta taiteen, kulttuurin, liikunnan ja luontotoiminnan avulla. Yhdistys järjestää muun muassa ryhmätoimintaa, taidenäyttelyitä, suuria yleisötapahtumia, keskustelutilaisuuksia sekä luontoretkiä ja ylläpitää sairaalan historiasta kertovaa museota, Mental Museumia, yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa. Löydät tiedot tulevista tapahtumista verkkosivujen kalenterista.

Lapinlahdessa on useita kahviloita, Lähteen Sauna, Kirpputori Patina ja käsityömyymälä Puoti. Useat psykoterapeutit ja muut hyvinvointialan toimijat tapaavat asiakkaitaan työhuoneissaan alueella. Lapinlahden Lähde Oy:n vuokraamissa työhuoneissa työskentelee myös muun muassa kirjailijoita, tutkijoita, taiteilijoita ja pienyrittäjiä. Alueella tarjottavat palvelut löytyvät verkkosivujen palveluluettelosta.

Lapinlahden Lähde Oy vuokraa lisäksi tapahtumatiloja erilaisiin tilaisuuksiin organisaatioille ja yksityishenkilöille. Vuokrattavissa olevat tilat löytyvät verkkosivuilta.

Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo vuokraa työhuoneita pääosin taiteilijoille ja järjestää taidenäyttelyitä muun muassa maanalaisessa Kammio-galleriassa puiston eteläosassa.

Lapinlahden Lähteellä tehdään paljon kuntouttavaa ja työllistävää osallisuustyötä ja tarjotaan ihmisille erilaisia työskentelymahdollisuuksia, jotka auttavat heitä elämässään eteenpäin.

Lapinlahti lukuina:

• maksuttomia taidenäyttelyitä vuosittain yli 60, maksuttomia taide- ja kulttuuritapahtumia vuosittain yli 400 ja noin 20 suurta vuosittain toistuvaa tapahtumaa
• noin 40 yhteisöviljelypalstaa.
• kävijöitä tapahtumissa, toiminnoissa ja palveluissa vuosittain yli 130 000
• yli 400 ihmisen työpaikka
• työhuonevuokralaisia yli 200
• tapahtumatilavuokrauksia vuosittain yli 4 000 kpl / yli 10 000 tuntia
• Lapinlahti-yhteisö panostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten vuokriin ja ylläpitoon noin 1 000 000 euroa vuodessa

Lapinlahden Lähteen mielen hyvinvointia vahvistava työ on tunnustettu useilla palkinnoilla:

• 2024 Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinnon toinen sija, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry ja Lapinlahden Lähde -konsepti)
• 2018 Uusimaa-palkinto, Uudenmaan liitto
• 2017 Rakentamisen Ruusu -kunniamaininta (Lapinlahden Lähde ja Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo)
• 2017 Helsingin kaupungin vuoden 2016 kulttuuriteko (Lapinlahden Lähde ja Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo)
• 2016 Duodecimin kulttuuripalkinto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
• 2016 Helsingin vapaaehtoistoiminnan neuvottelukunnan tunnustus (Lapinlahden Lähteen ja Pro Lapinlahden vapaaehtoiset)

Lapinlahden alue oli psykiatrisessa sairaalakäytössä vuoteen 2008 saakka.

Lapinlahden Lähde syntyi vuonna 2013 Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n ja MIELI Suomen mielenterveys ry:n aloitteesta. Tarkoituksena oli luoda Lapinlahden alueesta kulttuurin ja mielenterveyden keskus, jossa mielenterveys- ja kulttuurialan toimijat edistäisivät yhdessä kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurin ja kansalaistoiminnan keinoin. Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolla, on myös tärkeä rooli kulttuurin näkymisessä alueella.

Kymmenien vuosien kansalaistoiminnan tuloksena alueelle on kehittynyt orgaanisesti avoin ja osallistava taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus, joka jatkaa Lapinlahden yli 180-vuotista mielenterveyden edistämistyötä.

Helsingin kaupunki on vuokrannut rakennukset toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella toimijoille, jotka ovat toimineet Lapinlahdessa jo vuodesta 1897 lähtien.

Voimassa olevan vuokrasopimuksen turvin Lapinlahteen on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt elävä ja kukoistava taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus, joka on saattanut kaikki alueen käyttökelpoiset tilat niiden arvon mukaiseen käyttöön.

Kuntalaisaloitteella ei otettu kantaa satamatunnelihankkeeseen. Sen sijaan vaadimme tällä aloitteella, että Helsingin kaupunki jatkaa Lapinlahden entisen sairaala-alueen, puiston ja sen rakennusten pääomistajana ja turvaa Lapinlahden kaikille avoimen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden.

Löydät tietoa satamatunnelista verkkosivultamme.

Kuntalaiset saavat kuntalain 23 §:n mukaan tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloite on suoran poliittisen vaikuttamisen väline, jossa esitetään yleensä parannusta johonkin asiantilaan.

Kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet käsitellään toimivaltaisessa kunnan viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.