Skip to main content
Lapinlahti On Kaikkien kuntalaisaloite logo

Lapinlahden tulevaisuudesta tehdään pian kauaskantoisia päätöksiä. Nykytoimintaa uhkaa Lapinlahden rakennusten myyminen yksityiselle taholle, jolle alue olisi ensisijaisesti kiinteistösijoitus. Yksityinen, voittoa tavoitteleva omistaja kaupallistaisi Lapinlahden, ja nykyistä toimintaa ohjaava yleishyödyllisyys katoaisi.

Allekirjoittamalla kuntalaisaloitteen vaadit, että Helsingin kaupunki jatkaa Lapinlahden entisen sairaala-alueen, puiston ja sen rakennusten pääomistajana ja turvaa Lapinlahden kaikille avoimen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden!

Katso lyhyt video siitä miten allekirjoitetaan kuntalaisaloite.

Lapinlahti ON…

Lapinlahden Lähde Infographic
Lapinlahti infographic

ja kaiken tämän voimme menettää…

Helsigin Päivä kasvomaalaus lapinlahden lahde kuva jennifer ramirez
Nukketeatteri Lapinlahden Lähde
sahansoito kurssi kuva
Meditating together miitti
Pyöräilyä Lapinlahden Lähteellä

Jaa tämä sivu

Näytä tukesi

Upota kanaviisi linkki, joka ohjaa tälle sivulle, tai lataa kuva ja liitä sähköpostin allekirjoitukseen.

lapinlahti kuntalaisaloite käsi
Allekirjoita kuntalaisaloite ja turvataan lapinlahti yhdessä

Voit myös kirjoittaa vapaamuotoisen tekstin ja liittää linkin tälle sivulle. Esimerkiksi näin:

Allekirjoita kuntalaisaloite Lapinlahden pelastamiseksi. Minä allekirjoitin. Allekirjoita sinäkin.

Usein kysytyt

MITEN VOIN ALLEKIRJOITTAA KUNTALAISALOITTEEN?

Osallistuaksesi aloitteeseen, sinun tulee

A) olla Helsingin asukas TAI

B) hallita tai omistaa Helsingissä sijaitsevaa kiinteää omaisuutta TAI

C) sinulla tulee olla  nimenkirjoitusoikeus yhteisössä, laitoksessa, säätiössä tai yrityksessä, jonka kotipaikka on Helsinki.

Voit allekirjoittaa aloitteen, vaikka olisit alle 18-vuotias.

 

Voit allekirjoittaa Lapinlahden kuntalaisaloitteen

a) sähköisesti osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/35731. Tarvitset joko toimivan sähköpostiosoitteen tai mahdollisuuden vahvaan tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Vieritä ensin sivun loppuun aloitetekstin ja sen käännösten alle. Paina sivun alalaidassa olevaa “Osallistu aloitteeseen” -painiketta. Valitse tunnistautumistavaksi joko vahva tunnistautuminen tai sähköpostilla tunnistautuminen.

  • Vahva tunnistautuminen verkkopankkitunnuksilla: Löydät ohjevideon ylempää tältä sivulta. Valitse oma pankkisi niin siirryt pankin palveluun. Kirjoita oma käyttäjätunnuksesi. Avaa pankin kirjautumissovellus ja kirjoita siihen salasanasi. Kun olet tunnistautunut, näkyvät tietosi näytöllä. Paina “Jatka palveluun” -painiketta. Kun olet palannut kuntalaisaloite.fi-palveluun, paina “Tallenna”, ja osallistumisesi on tallennettu. Jos epäröit, tallentuiko osallistumisesi, voit kokeilla kannattaa aloitetta uudelleen, jolloin kuntalaisaloite.fi-palvelu ilmoittaa sinun jo kannattaneen aloitetta aiemmin.
  • Tunnistautuminen sähköpostilla: Kirjoita etu- ja sukunimesi sekä sähköpostiosoitteesi niille merkittyihin kenttiin. Ellet ole Helsingin asukas, valitse aloiteoikeutesi peruste. Paina “Lähetä vahvistus” -painiketta. Mene sähköpostiisi ja avaa saamasi viesti. Jos et löydä viestiä, kannattaa sitä etsiä roskapostikansiosta. Paina viestissä olevaa “Vahvista osallistuminen” -nappia eli linkkiä, joka vie sinut kuntalaisaloite.fi-palveluun. Tämän jälkeen osallistumisesi on tallennettu.

TAI

b) käsin monessa eri pisteessä. Täytä lomakkeeseen tarvittavat tiedot, allekirjoita lomake ja pudota se punaiseen postilaatikkoon.

Päärakennuksen allekirjoituspiste on Kahvila Lähteen keittolinjastolta lähtevän käytävän päässä Galleriakäytävällä. Päärakennuksen ovet ovat auki arkisin toimistoaikaan ja viikonloppuisin Kahvilan aukioloaikoina.
Järjestämme myös kampanjatapahtumia ja jalkaudumme eri puolille kaupunkia keräämään allekirjoituksia. Saat tiedon tapahtumista seuraamalla SoMe-kanaviamme tai tilaamalla vaikuttamistyötämme seuraavan uutiskirjeen.

 

Voit osallistua aloitteeseen vain kerran.

Nimesi näkyy aloitteen vastuuhenkilölle ja se toimitetaan kaupungille aloitteen lähettämisen yhteydessä. Kaupunki voi julkaista kaikkien aloitteen vastuuhenkilöiden ja osallistujien nimet aloitetta käsitellessään.

HALUAN OSALLISTUA JA AUTTAA. MITÄ TEEN?

Lämmin kiitos tuestasi! <3

Voit

  • allekirjoittaa kuntalaisaloitteen täällä tai paperilla Lapinlahdessa. Katso tarkemmat ohjeet ylempää.
    ellet voi itse allekirjoittaa aloitetta, koska esimerkiksi et asu Helsingissä, tule mukaan keräämään allekirjoituksia
  • tulla vapaaehtoiseksi keräämään paperiallekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen porukalla tulevissa kampanjatapahtumissa tai ystävän kanssa valitsemassanne paikassa.
    • Paperiallekirjoitusten kerääjien on vakuutussyistä tärkeää allekirjoittaa vapaaehtoistyösopimus Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n kanssa.
    • Saat tarkempia ohjeita ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi.
    • Kiitokseksi tarjoamme kahvin jokaisesta 10 allekirjoitetusta lomakkeesta ja pullakahvit jokaisesta 20 allekirjoitetusta lomakkeesta Kahvila Lähteellä.
  • kannustaa muita allekirjoittamaan kuntalaisaloitteen sähköisesti täällä
    • Välitä tieto kampanjastamme perheellesi, ystävillesi, tuttavillesi, harrastuskavereillesi, työkavereillesi, naapureillesi  ja oman yhteisösi jäsenille. Voit kertoa allekirjoitusmahdollisuudesta kasvotusten tai jakamalla tämän kampanjan nettisivumme tai sosiaalisen median postauksiamme (Facebook, Instagram, TikTok, X).
    • Voit hakea Lähde Oy:n toimistolta (ark 10-15) flyereita ja julisteita ja levittää niitä eri puolille kaupunkia. Pyrimme pitämään materiaaleja jatkuvasti saatavilla.
  • tuoda ihmisiä tutustumaan Lapinlahteen ja levittää sanaa kampanjasta
    • Ehdota, että työpaikkasi seuraava kokous tai työhyvinvointipäivä tai seuraava perhejuhla järjestetään Lapinlahden tapahtumatiloissa.
    • Kutsu ystäväsi kahville Kahvila Lähteelle, monipuolisiin tapahtumiin ja nauttimaan taidenäyttelyistä.
    • Voitte vierailun päätteeksi käydä yhdessä allekirjoittamassa kuntalaisaloitteen allekirjoituspisteellä päärakennuksessa.
  • ostaa Save Lapinlahti with a Poster –julistekilpailutöiden printtejä verkkokaupastamme
  • ostaa Kahvila Lähteeltä Save Lapinlahti -kahvia ja muita Lapinlahden tukituotteita
  • olla yhteydessä päättäjiimme kaupunkiympäristölautakunnassa koskien kaupungin ja NREP:in suunnitelmaa, kaupunginhallituksessa koskien rakennusten omistusta ja kaupunginvaltuustossa koskien suuria periaatteellisia kysymyksiä
  • kirjoittaa mielipidekirjoituksia lehtiin ja someen
  • lahjoittaa osaamistasi ja ammattitaitoasi kampanjamme tueksi. Ota meihin yhteyttä [email protected], niin voimme miettiä yhdessä parhaat tavat yhdistää voimamme
  • tilata vaikuttamistyötämme seuraavan uutiskirjeen
  • tilata Lapinlahden tapahtumista ja arjesta kertovan Pulputusta Lähteeltä -uutiskirjeen
  • seurata sosiaalisen median kanaviamme (Facebook, Instagram, TikTok, X) ja tykätä, kommentoida ja jakaa postauksiamme
  • liittyä Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n jäseneksi
  • tutustua Lapinlahden monipuoliseen toimintaan ja osallistua tapahtumiin. Läsnäolosi on arvokasta 🙂
Miksi Lapinlahden kuntalaisaloite on tehty?

Yli 180 vuoden ajan Lapinlahden toiminnan ytimenä on ollut helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin edistäminen ainutlaatuisessa ympäristössä. Kuntalaisaloitteen avulla pyrimme turvaamaan tämän kulttuurihistoriallisen jatkumon pitkälle tulevaisuuteen – vastakohtana alueen kaupallistamiselle ja voitontavoittelulle.

Lapinlahti-yhteisö on tuonut esiin virkavalmistelijoille kaupunkilaisten toiveita sekä avoimuuden ja yleishyödyllisyyden merkitystä toimintaa ohjaavina periaatteina. Koska kaupunkilaisten ja alueen nykyisten toimijoiden esittämät näkemykset ovat jääneet sivuun valmistelutyössä, ja asia on etenemässä poliitikkojen päätettäväksi, on nyt oikea hetki nostaa kaupunkilaisten mielipide vahvasti esiin päättäjien tiedoksi ja julkisuuteen kuntalaisaloitteen avulla.

Mitä useamman allekirjoituksen kuntalaisaloite saa, sitä painavampi on viesti ja sitä vaikeampi poliitikkojen on se sivuuttaa.

Mikä on kuntalaisaloitteen tavoite?

Kuntalaisaloitteen tavoitteena on

  1. JULKINEN OMISTUS: Lapinlahden entinen sairaala-alue, puisto ja sen rakennukset pysyvät Helsingin kaupungin ja siten helsinkiläisten yhteisessä omistuksessa JA
  2. TOIMINNAN JATKUMISEN TURVAAMINEN: Helsingin kaupunki turvaa Lapinlahden kaikille avoimen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden.

Esitämme, että Helsingin kaupunginvaltuusto tekee nämä asiat varmistavan  periaatepäätöksen.

Miksi julkinen omistus on tärkeä?

Julkinen omistus on ainoa tapa varmistaa, että helsinkiläisten hyvinvoinnin edistäminen on toiminnan ydintavoite myös tulevaisuudessa. Omistuksen päämääränä tulee olla yhteiskunnallinen ja sosiaalinen hyvinvointi – vastakohtana voitontavoittelulle. Vain julkisella voittoa tavoittelemattomalla omistuksella voidaan estää alueen kaupallistuminen, joka muuttaisi alueen saavuttamattomaksi monille kävijäryhmille.

Mielen hyvinvoinnin edistäminen on ollut toiminnan ydin yli 180 vuoden ajan. Tämän elävän kulttuuriperinnön tulevaisuus riippuu omistajan tavoitteista. Voitontavoittelu katkaisisi tämän elävän kulttuuriperinnön jatkumon peruuttamattomasti ja lopullisesti. Julkinen omistaja voi turvata Lapinlahden kulttuuriperinnön pitkälle tulevaisuuteen.

Lapinlahti säilyy tosiasiallisesti avoimena kaikille kävijöille vain julkisessa omistuksessa, sillä esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamien tilojen tuottotavoite on kohtuullinen. Alueen avoimuus vaatii avointen ovien ja esteettömyyden lisäksi runsaasti kävijöille maksutonta toimintaa ja maksullisten palveluiden kohtuuhintaisuutta, joiden edistäminen ei ole voittoa tavoittelevan omistajan intresseissä. Myös ennakkoluuloton ja inhimillinen ilmapiiri ovat keskeinen osa tilojen avoimuutta. Julkinen omistus takaa, että Lapinlahden ovet ovat auki esimerkiksi maahanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille, työttömille, kulttuurialan toimijoille, pienyrittäjille ja kansalaisjärjestöille, jotka niin usein siirretään sivuun paremmassa asemassa olevien ryhmien tieltä.

Kaupungin jatkaminen omistajana tarkoittaisi kaupunkilaisten tarpeiden ja hyvinvoinnin asettamista etusijalle. Se viestittäisi, että Helsinki on olemassa asukkaitaan varten. Jatkamalla Lapinlahden omistajana kaupunki sekä vähentää mielenterveyden haasteista johtuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia että kantaa vastuunsa ainutlaatuisen kulttuuriperinnön vaalimisesta.

Miksi voittoa tavoitteleva enemmistöomistus on uhka?

Yksityinen, voittoa tavoitteleva omistaja kaupallistaisi Lapinlahden, ja nykytoimintaa ohjaava yleishyödyllisyys häviäisi. Alueen henki sekä elävä ja toiminnallinen mielen hyvinvoinnin kulttuuriperintö menetettäisiin peruuttamattomasti, koska toiminnan perimmäisenä tavoitteena ei enää olisi hyvinvoinnin ja sosiaalisten arvojen edistäminen.

Nykyistä korkeampi hintataso ja laajempi kaupallinen toiminta sulkisivat ulos useita kävijäryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujia, pienituloisia, työttömiä, osatyökykyisiä, maahanmuuttajia, kulttuurialan toimijoita, pienyrittäjiä, kansalaisjärjestöjä ja alueen aineetonta kulttuuriperintöä ja avoimuutta arvostavia helsinkiläisiä.

Vaikka yksityinen omistaja pyrkisi sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sitoutuisi säilyttämään mielenterveystyön osana aluetta, olisi hyvinvointitoiminnalle varattu tila todennäköisesti merkittävästi pienempi kuin kaupalliselle toiminnalle varattu tila. Olisi suuri riski, että se pienenisi entisestään ajan myötä. Ei ole takeita siitä, että omistus säilyisi Lapinlahden hyvinvointi-, kulttuuri tai taidetoimintaa kunnioittavalla taholla tulevaisuudessa. Myynti yksityiselle taholle käynnistäisi prosessin, jonka suuntaa olisi hyvin vaikea muuttaa myöhemmin.

Rakennusten päätyminen voittoa tavoittelevaan omistukseen muuttaisi myös puiston ilmapiiriä vähemmän kutsuvaksi. Laajamittainen hostellitoiminta lisäisi ajoneuvoliikennettä puistossa, ja harva helsinkiläinen haluaisi tulla rauhoittumaan ja virkistäytymään hostellin vilkkaaseen kaupalliseen pihapiiriin.

Näistä syistä Lapinlahdesta ei saa edes välillisesti tulla yksityisen, lyhyen tähtäimen voiton maksimoinnin välinettä.

Miksi allekirjoitustani tarvitaan vielä kerran? Eikö asia ole jo päätetty?

Lapinlahden sairaala-alueen tulevaisuudesta ei ole vielä tehty lopullisia poliittisia päätöksiä. Vuosien  työ Lapinlahden  suojelemiseksi kulminoituu tähän vuoteen, jolloin alueen tulevaisuutta määrittelevä päätös tehdään.

Vuosien 2014–2018 adressi, joka keräsi 30 000 nimeä, vaati Lapinlahden Lähteen nykytoiminnan säilyttämistä. Huhti–toukokuussa 2020 noin 5 600 henkilöä allekirjoitti adressin, jolla vastustettiin rakennusten myyntiä kansainväliselle kiinteistösijoittajalle ja puiston tontittamista.

Tämän kuntalaisaloitteen tavoitteena on turvata kiinteistön julkinen omistus ja sen myötä mielenterveyttä tukevan toiminnan jatkuminen.

Mitä on Lapinlahden aineeton kulttuuriperintö?

Lapinlahti on Suomen vanhin ja yksi Euroopan vanhimmista psykiatrisista sairaaloista ja siten osa erittäin arvokasta yhteistä kulttuuriperintöämme. Lapinlahden kulttuuriperinnön suojelu ja tulevaisuuden varmistaminen ei kata ainoastaan sen rakennettua kulttuuriperintöä, vaan myös alueen toiminnallisen, elävän ja aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen.

Mielenterveyden hoito ja Lapinlahti ovat olleet helsinkiläisille yhtä jo 183 vuotta. Lapinlahden aineeton kulttuuriperintö muodostuu alueen mielenterveys-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnasta sekä puiston virkistys- ja maisemallisista arvoista. Kulttuuriperintö pitää sisällään myös toimijat, toimintakulttuurin ja Lapinlahden hengen.

Lapinlahden merkitys rakentuu nimenomaan sairaalan historiallisen toiminnan kautta.  Lapinlahti on olemassaolonsa aikana nähnyt psykiatristen hoitojen koko kirjon ja muutokset mielenterveyden ongelmista kärsiviin suhtautumisessa.

Lapinlahti perustettiin, kun ymmärrettiin etteivät mielenterveyden ongelmat johdu pahoista hengistä tai jumalan rangaistuksesta vaan hoidettavissa olevista sairauksista. Lääketieteellisten hoitojen rinnalla puiston ja puutarhan hoito tukivat toipumista. Maailmansotien jälkeen kehittyivät vuorovaikutukselliset terapiahoidot ja sosiaalinen kuntoutus. 2000-luvulta lähtien mielenterveystyö on keskittynyt sairauden hoidon ohella ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden suojatekijöihin.

Lapinlahdessa toteutettava nykytoiminta on osa tätä 180-vuotista mielenterveystyön jatkumoa. Kaupunkilaisten hyvinvointia edistetään kulttuurin ja kansalaistoiminnan keinoin, ja toiminnalla pyritään lisäämään osallisuutta, hallinnantunnetta, resilienssiä ja yhteenkuuluvuutta.

Lapinlahden aineeton kulttuuriperintö voi tällä hetkellä hyvin. Asiantuntijoiden mukaan Lapinlahdessa vuonna 2014 alkanut toiminta on ollut ideaalista paikan kulttuuriperintöarvojen säilymiselle. Kulttuuriperintöä vaalitaan esimerkiksi kasvattamalla tietoisuutta Lapinlahdesta, lisäämällä toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja edistämällä Lapinlahtea koskevaa tutkimusta, koulutusta ja dokumentointia. Mielenterveystyö on vahvasti sidoksissa puistoon, puutarhaan ja alueen rakennuksiin, eikä aineetonta kulttuuriperintöä voi siirtää muualle.

Nykytoiminnan myötä toteutuvat historiallisen luontoympäristön vaaliminen nykyiseen asemakaavaan nojaten, rakennetun kulttuuriperinnön lainmukaisen suojelun tavoitteet sekä Suomen vuonna 2017 ratifioiman Euroopan neuvoston Faron yleissopimuksen määrittämä kansalaisoikeus olla mukana päättämässä tavoista, joilla kulttuuriperintöä tulkitaan ja esitetään.

Miksi Lapinlahti on kaupungille strategisesti merkittävä?

Lapinlahti on keskeinen osa Helsingin mielenterveys-, taide- ja kulttuurityön ekosysteemiä. Lapinlahdessa tehtävä ennaltaehkäisevä hyvinvointityö linkittyy vahvasti kaupungin omaan palvelutuotantoon.

Mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa tarvitaan yhä enemmän, sillä erityisesti ahdistuneisuuhäiriöiden määrä on Suomessa kasvussa. Psyykkinen kuormittuneisuus on helsinkiläisten aikuisväestön parissa yleisempää kuin koko maassa keskimäärin, ja helsinkiläiset tuntevat aiempaa enemmän yksinäisyyttä. Mahdollistamalla nykyisenkaltaisen toiminnan jatkumisen kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja  osallisuutta, vähentää syrjäytymistä ja säästää  tulevaisuuden hoitokustannuksissa.

Lapinlahden toiminta edistää merkittävästi lukuisia Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa 2022-2025 esitettyjä tavoitteita, muun muassa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia, osatyökykyisten työllisyyttä, merkityksellistä tekemistä, kulttuuripalvelujen saatavuutta, vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä taiteen ja kulttuurin huomioimista hyvinvointia lisäävänä tekijänä.

Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 Kasvun paikka mukaan ainutlaatuinen kaupunkikulttuuri rakentaa Helsingin omaleimaisuutta, houkuttelee matkailijoita, lisää osallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurista ymmärrystä sekä vähentää segregaatiota. Kaupunkistrategia kannustaa vapaaehtois- ja vertaistoimintaan, ja julkisten rakennusten investoinneilla lisätään hyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta. Lapinlahden julkinen omistus sopii tähän kokonaisuuteen erinomaisesti.

Helsingin kaupungin kulttuuriympäristöohjelman 2023–2028 mukaan kulttuuriympäristöillä ja niiden vaalimisella on kaupungille taloudellista hyötyä ja arvoa, vaikka tuottavuuden ja julkisen hyvinvoinnin mittaaminen ja osoittaminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Ohjelman lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Helsingin voimavarana. Ohjelman mukaan kokemus jatkuvuudesta luo paikoille lisäarvoa ja aineeton kulttuuriperintö nivoutuu kulttuuriympäristöihin osana niiden historiaa ja käyttöä.

Mielenterveysmonumenttina Lapinlahden rakennusten, puiston ja paikkaan sidotun mielenterveystyön kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton. Huolehtimalla valtakunnallisesti merkittävästä kulttuuriperintökohteesta kaupunki osoittaa olevansa vastuullinen omistaja. Liian monta suomalaista kulttuurikohdetta on menetetty lopullisesti.

Toiminnan ja rakennusten merkittävät kulttuurihistorialliset ja yhteiskunnalliset arvot huomioiden Lapinlahtea voidaan perustellusti pitää poikkeuksellisena, strategisesti merkittävänä omistuksena.

Ovatko rakennukset terveydelle vaarallisessa kunnossa?

Eivät ole.

Väitteet siitä, että tilat olisivat terveydelle vaarallisia, eivät pidä paikkaansa. AFRY toteutti vuonna 2023 kuntotutkimukset huolellisesti, ja tutkimusten perusteella Lapinlahden rakennuksissa on terveellistä ja turvallista oleskella ja työskennellä ainakin niiden vaiheittaisiin ja säästäviin korjauksiin asti. Mitään nyt käytössä olevia tiloja ei ole suositeltu suljettaviksi esimerkiksi romahdusvaaran takia.

On jo pitkään ollut selvää, että Lapinlahden suojeltujen arvorakennusten peruskorjaus on välttämätön. Tilanne oli pitkälti tämä jo sairaalatoimintojen loppuessa viisitoista vuotta sitten. Rakennusten vaurioitumista on hidastanut tilojen nykyisten käyttäjien tekemä ylläpitotoiminta. AFRY suosittelee tilojen vaiheittaista kunnostusta, ei kiireellistä kertaurakkaa. Rakennukset ovat kunnostettavissa pitkälti alkuperäiseen loistoonsa, ja AFRY onkin todennut, että ”Lapinlahden arvokkaimmat, alkuperäiset rakenteet ovat vielä laajalti säilytettävissä”.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja AFRY ovat viestineet kuntotutkimuksista avoimesti ja hyvin koko prosessin ajan ja sen jälkeen. Tuloksista on kerrottu yksityiskohtaisesti kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa lokakuussa 2023, avainsidosryhmiä on tiedotettu niistä aktiivisesti ja kooste kuntotutkimusraporteista on vapaasti saatavilla Helsingin kaupungin Lapinlahden sairaalan aluetta käsittelevällä verkkosivustolla.

Miten rakennusten säilyttävä korjaus rahoitetaan?

Lapinlahti 360 -hankesuunnitelman kunnostusurakan kustannusarvio on oleellisesti pienempi kuin julkisuudessa esitetyt rakennusliikkeiden kustannusarviot. Tähän on useita syitä, joista tulee mainita erityisesti korjausaste, säilyttävä kunnostus, kunnostustyön jaksotus ja perustettavan kiinteistöyhtiön voittoa tavoittelemattomuus.

Säilyttävien vaiheittaisten kunnostusten rahoittamiseksi Helsingin kaupungilta toivotaan perustettavaan kiinteistöyhtiöön apporttina Lapinlahden kiinteistöjä ja rakennuksia sekä 10 miljoonan euron pääomitusta kattamaan vuosikymmenten kuluessa syntynyttä korjausvelkaa ja varmistamaan kiinteistöyhtiön lainansaanti edullisin ehdoin. Kiinteistöyhtiö hakisi lainaa pääsääntöisesti julkisluontoisilta rahoituslaitoksilta, kuten Pohjoismaiden investointipankilta (NIB). Kiinteistöyhtiö kunnostaisi Lapinlahden arvorakennukset oman pääomansa ja lainarahan turvin. Lainoja lyhennettäisiin pitkällä laina-ajalla kiinteistöyhtiön vastike- ja vuokratuottojen turvin.

Kuka maksaa rakennusten säilyttävän korjauksen?

Vaikka rakennussuojelulailla suojellun kiinteistön kunnossapito on omistajan lainmukainen velvollisuus, on kaupunki lykännyt Lapinlahden rakennusten peruskorjauksia ja sen myötä korjauskustannukset ovat kasvaneet. On kohtuutonta maksattaa laiminlyödyn korjauksen kustannukset hyvinvointitoimijoilla, kansalaisjärjestöillä, kulttuurialan toimijoilla ja pienyrittäjillä korkeina vuokrina, sillä nämä toimijat eivät ole olleet synnyttämässä korjausvelkaa, vaan ovat päinvastoin olleet omalla ylläpitotoiminnallaan pitämässä korjausvelan kasvun aisoissa. Yhteisen kansallisen kulttuuriperinnön kunnostamisen tulee olla yhteisistä varoista kustannettua toimintaa.

Lapinlahden rakennusten säästävät korjaukset tulevat todennäköisesti maksamaan yhteensä useita kymmeniä miljoonia euroja tulevina vuosina. Tarkat summat eivät vielä ole tiedossa, vaan Helsingin kaupunki pyytää korjausrakentamisen ammattilaisilta arvioita korjauksen kustannustasoista kevään 2024 aikana. Koko säästävää korjausta ei kuitenkaan pidä tai edes välttämättä kannata rahoittaa omistajien omalla pääomalla. Sen sijaan omistajien varallisuuden turvin tähän korjaushankkeeseen kannattaa hakea sen eri vaiheissa aktivoituvia lainoja monen kymmenen vuoden juoksuajalla. Näin ollen esimerkiksi Helsingin kaupungin tarvitsisi pääomittaa Lapinlahden taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskusta huomattavasti pienemmillä summilla kuin vaikka arkkitehtuuri- ja designmuseota, jota kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa pääomittaa 60 miljoonalla eurolla.

On epärealistista odottaa, että voittoa tavoittelevan tahon omistuksessakaan alueen pitkään laiminlyötyjä peruskorjauksia saataisiin täysimääräisesti maksatettua tulevilla vuokralaisilla kaiken tulevan toiminnan ja rakennusten ylläpidon rahoittamisen päälle. Vaikka tilat siis vuokrattaisiin pelkästään eniten tarjoaville, ei ole mitenkään sanottua, että nämä niin sanotut “markkinavuokrat” pitäisivät sisällään kaikki korjauskustannukset. Markkinavuokrat kun määräytyvät sen mukaan, millä hinnalla vuokranantaja on valmis antamaan tilat vuokralle ja vuokralainen ottamaan ne vuokralle – riippumatta uponneista kustannuksista.

Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2020 tekemän, Lapinlahtea koskevan periaatepäätöksen mukaisesti “alueen tulevien toimijoiden ja mahdollisten vuokralaisten tulee sitoutua tasapuoliseen ja avoimeen taloudelliseen malliin, jossa kiinteistöjen korjauskustannukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan”. Tähän malliin Lapinlahti-yhteisö on sitoutunut.

Kuka maksaa rakennusten ylläpidon ja tulevan toiminnan?

Lapinlahti-yhteisö on sitoutunut hankkimaan itse rahoituksen omaan toimintaansa

Monissa keskusteluissa heitellään kevyesti väitettä, että Lapinlahti-yhteisö haluaisi maksattaa toimintansa verovaroin. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaikka Lapinlahden säästävä korjaus tulisikin toteuttaa julkisena hankkeena, ei tämä tarkoita, että tulevaa toimintaa ja ylläpitoa pitäisi kustantaa julkisin varoin. Lapinlahti-yhteisö on päinvastoin halukas ja valmis sitoutumaan Lapinlahden monikymmenvuotiseksi ankkurivuokralaiseksi, joka maksaa reilua vuokraa rahoittaen alueen tulevan toiminnan ja ylläpidon sekä edistää alueella kaikille avointa taiteen, kulttuurin, mielen hyvinvoinnin ja pienyrittäjyyden toimintaa sosiaalisesti vastuullisesti ja ekologisesti kestävästi. Vuokrien tulee olla porrastettuja niin, että niissä otetaan huomioon eri tyyppisten toimijoiden maksukyky sekä Lapinlahden toimintojen taloudellinen kantokyky ja itsenäisyys. Lapinlahti-yhteisö ei siis odota, että Helsingin kaupunki tai Suomen valtio ylläpitäisivät toimintaa tai maksaisivat vuokria, vaan että ne tarjoaisivat kaikille avoimelle taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukselle hyvät puitteet – puitteet, joissa mielenterveystyötä on tehty jo lähes 200 vuoden ajan.

Jo tällä hetkellä iso osa Lapinlahden vuokralaisista maksaa vuokratasoa, joka on lähellä niin sanottuja markkinavuokria, sillä Lapinlahden rakennusten ylläpito on Lapinlahti-yhteisölle kallista jo nykyisin. On siis harhakuvitelma, että vain kiinteistösijoittaja voisi tuoda alueelle vuokranmaksukykyisiä toimijoita. Lapinlahden kaikki käyttökelpoiset tilat ovat jo nykyisin käytössä kokonaistaloudellisesti kannattavalla tavalla.

Onko kuntalaisaloite ristiriidassa poliittisten päätösten kanssa?

Ei ole. Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2020 tekemät linjaukset, kaupunginhallituksen asettaman selvitystyöryhmän vuonna 2021 julkaistu raportti ja kaupunginhallituksen vuonna 2023 tekemät omistajapoliittiset linjaukset mahdollistavat kaupungin säilymisen rakennusten omistajana.

Kaupunginhallituksen 22.6.2020 päättämien linjausten mukaan alueen tulee säilyä “riittävissä määrin luonteeltaan kaupunkilaisille avoimena rakennusten osalta ja koko laajuudeltaan puiston osalta.” Lisäksi linjattiin, että esimerkiksi “kokonaisuuden tulee mahdollistaa, että alueen historiaan nivoutuva mielenterveystyö sekä kaupunkilaisille avoin kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoiminta säilyvät osana aluetta.” Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupunkikonserni voi jäädä alueen rakennusten omistajaksi “esimerkiksi oman kiinteistöyhtiön toimesta.”​​​​​​​​​​​​​​

Myös samassa kaupunginhallituksen päätöksessä asetetun selvitystyöryhmän raportti tammikuulta 2021 esittää kaupungin omistamaa kiinteistöosakeyhtiötä yhtenä vaihtoehtona rakennusten tulevaksi omistusmalliksi. Tämän mallin todetaan olevan kaupungin näkökulmasta nettonykyarvoltaan suotuisin. Raportin mukaan koko alueen kulttuurihistoriallisen suojelun perusta säilyy mikäli vaalitaan alueen mielen hyvinvoinnin kulttuuriperinnettä ja ohjataan koko toiminta sen mukaiseksi. Tällaiselle toiminnalle on myös kysyntää ja tarvetta, kuten raportista ilmenee.

Kaupunginhallituksen 11.12.2023 päättämien tiloja ja rakennuksia koskevien omistajapoliittisten linjausten mukaan “[p]ääsääntönä on, että kaupunki luopuu sellaisista omistamistaan ja vuokraamistaan tiloista, joille ei ole olemassa kaupungin omaa käyttöä tai joiden omistamiseen tai vuokraamiseen ei ole olemassa strategista tai muuta perusteltua ja päätettyä tavoitetta” (Liite 1, kohta 6).  Lapinlahden sairaala-alueen omistukselle on vahvat strategiset perusteet, eikä kaupungin omistukselle ei ole siten hyväksyttäviä esteitä.

Mikä on Lapinlahti-yhteisön oma suunnitelma alueen tulevaisuudesta?

Lapinlahti-yhteisö haluaa alueen vaalimisen lisäksi kehittää sitä. Yhteisön Lapinlahti 360 -suunnitelma jätettiin kaupungille maaliskuun 2024 lopussa. Suunnitelman lyhyempi esittely löytyy blogista, ja koko suunnitelmaan pääset tutustumaan täällä.

Lapinlahti 360 -suunnitelman tavoitteena on turvata Lapinlahti kaikille kaupunkilaisille avoimena tilana ja säilyttää alueen suojeluarvot sekä vahvistaa niitä. Suunnitelma painottaa alueen historiaan nivoutuvaa mielenterveystyötä ja kaupunkilaisille avointa kansalaisjärjestö-, kulttuuri- ja pienyritystoimintaa. Sairaalapuisto säilyy kokonaisuudessaan avoimena ja sen luontoarvot turvataan.

Lapinlahden rakennukset kunnostetaan perinpohjaisesti mutta säästävästi niin, että ylikorjausta vältetään, vanhaa arkkitehtuuria, suunnittelua ja käsityötä palautetaan paremmin esille ja eri aikakausien synnyttämää rosoa saa jäädä näkyviin. Säilyttävän kunnostusprojektin kesto on seitsemän vuotta ajoittuen alustavasti vuosille 2025–2032. Vaiheistettu kunnostusprosessi olisi järkevää riskienhallintaa ja mahdollistaisi toiminnan jatkumisen alueella myös kunnostusten ajan ja näin jatkuvien vuokratuottojen generoimisen.

Keskeistä on, että yhteinen kansallinen kulttuuriperintömme säilyy julkisessa määräysvallassa ja demokraattisen, avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon alaisena. Tavoitteena on – hyvin yhteneväisesti Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa – perustaa Lapinlahden kiinteistöjen ja rakennusten omistamiseen, hallinnointiin, kunnostuksiin ja vuokraustoimintaan Kiinteistö Oy Lapinlahden Lähde. Tämä kiinteistöosakeyhtiö olisi enemmistöomistukseltaan (51–100 %) Helsingin kaupungin ja mahdollisten muiden julkisten omistajien, kuten Suomen valtion, omistuksessa. Mahdollisina vähemmistöosakkaina voisi olla toimijoita, jotka ovat julkisen omistajan tavoin sitoutuneita alueen luonnollisen, rakennetun, henkisen ja toiminnallisen kulttuuriperinnön suojelemiseen ja vaalimiseen.

Lapinlahti 360 -hankesuunnitelman kunnostusurakan kustannusarvio on oleellisesti pienempi kuin julkisuudessa esitetyt rakennusliikkeiden kustannusarviot. Tähän on useita syitä, joista tulee mainita erityisesti korjausaste, säilyttävä kunnostus, kunnostustyön jaksotus ja perustettavan kiinteistöyhtiön voittoa tavoittelemattomuus. Kunnostusurakan rahoituksesta voit lukea ylempänä kohdasta “Kuka maksaa rakennusten säilyttävän korjauksen?”

Mikä oli kaupungin ja NREP:in yhteinen suunnitelma alueen tulevaisuudesta?

Helsingin kaupunki valmisteli vuosina 2022-2024 toimintakonseptia yhteistyössä NREP Oy:n kanssa. Suunnitteilla oli, että alueen tilojen kunnostuksesta, omistamisesta ja vuokraamisesta olisi tulevaisuudessa vastannut kaupungin ja NREP Oy:n yhdessä perustama uusi kiinteistökehitysyhtiö. Yhtenä vaihtoehtona oli, että Kiinteistö Oy Kaapelitalo tulisi yhtiön omistajaksi kaupungin puolesta.

Kaupunki julkaisi alustavan konseptisuunnitelman maaliskuussa 2023. Päärakennuksen osalta huomattavaa oli kolmikerroksinen hostelli, joka olisi vienyt kolmasosan koko päärakennuksen pinta-alasta. Mielenterveys- ja hyvinvointitoimijoille olisi varattu 12 prosenttia päärakennuksen pinta-alasta. Työ- ja harrastetoimintaa olisi ollut pinta-alasta  27 prosenttia, josta noin puolet eli rakennuksen eteläisen osan koko kolmas kerros olisi ollut yksittäisen toimijan toimistotilaa.

Venetsia-talosta olisivat poistuneet työhuoneet ja luova toiminta, sillä koko rakennus olisi varattu kaupallisiksi kahvila-, ravintola- ja tapahtumatiloiksi.

Puistoon oli suunnitteilla esimerkiksi reittiliikennelaituri ja viljelypalstojen viereen tanssilava. Herkkää nurmialuetta lipputangon ympärillä olisi käytetty ulkotapahtuma-alueena.

Päärakennuksen asemakaava on ollut tarkoitus muuttaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YS/s) yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y/s), joka sallii rakennuksissa kaupungin ja NREP:in suunnitelman mukaista toimintaa.

Viimeisimmät tiedot alueen kehittämisestä esiteltiin kaupunkilaisille lokakuussa 2023. Esityksen materiaali käsittelee hankkeen etenemistä, kaupunkilaisten huolia, asemakaavoitusprosessia ja kuntotutkimusten tuloksia.

Kaupungin Lapinlahden sairaala-aluetta koskeva verkkosivu löytyy täältä.

Suunnitelmassa nykyisenkaltaisten luovien alojen, hyvinvointialojen ja järjestöalan pienten toimijoiden mahdollisuudet toimia alueella olisivat heikentyneet merkittävästi jo tilakonseptin takia, puhumattakaan alueen hengen muuttumisen ja kaupallisuuden vaikutuksista hintatasoon, yhteisöllisyyteen ja paikan tunnelmaan.

Miten sairaala muuttui taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukseksi?

Lapinlahden alue oli psykiatrisessa sairaalakäytössä vuoteen 2008 saakka. Yksi alueen operaattorista, Lapinlahden Lähde, syntyi vuonna 2013 Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n ja MIELI Suomen mielenterveys ry:n aloitteesta. Tarkoituksena oli luoda Lapinlahden alueesta kulttuurin ja mielenterveyden keskus, jossa mielenterveys- ja kulttuurialan toimijat edistäisivät yhdessä kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurin ja kansalaistoiminnan keinoin. Toisella alueen pääoperaattoreista, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolla, on myös tärkeä rooli kulttuurin näkymisessä alueella.

Kymmenien vuosien kansalaisaktivismin tuloksena alueelle on kehittynyt orgaanisesti avoin ja osallistava taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin elävä keskus, joka jatkaa Lapinlahden yli 180-vuotista mielenterveyden edistämistyötä.

Ketä varten Lapinlahti on olemassa?

Lapinlahti ON meidän kaikkien!

Toimintaan ovat tervetulleita kaikki varallisuuteen, ulkoisiin ja sisäisiin ominaisuuksiin tai taustaan katsomatta. Osallistumista estäviä kynnyksiä pyritään jatkuvasti madaltamaan.

Erityisesti yksinäiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat sekä ikäihmiset ovat toiminnan keskiössä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös maahanmuuttajien ja kantaväestön saattaminen yhteen. Eriarvoisuuden kasvaessa on tärkeää, että tarjolla on paikkoja, joissa kaikki voivat tulla kohdatuksi yhdenvertaisesti.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Millaista toimintaa Lapinlahdessa on nykyään?

Lapinlahden nykytoiminnoista annetaan julkisessa keskustelussa yleensä aivan liian suppea kuva. Monesti annetaan ymmärtää, että Lapinlahti olisi avoinna vain muutamana päivänä viikossa. Todellisuudessa Lapinlahdessa on kaikille avointa toimintaa vuoden jokaisena päivänä. Kahvila-, museo-, puoti- ja saunatoiminnan lisäksi alueella on muun muassa jatkuvasti useita kaikille avoimia ja maksuttomia taidenäyttelyitä, kymmeniä työhuoneita, joissa palvellaan asiakkaita esimerkiksi erilaisten terapioiden muodossa, ja tuhansia isompia sekä pienempiä tapahtumia vuosittain.

Lapinlahti onkin nykyään täynnä toimintaa, joka jatkaa alueen yli 180-vuotista mielenterveystyön perinnettä. Lapinlahdessa tehdään paljon kuntouttavaa ja työllistävää osallisuustyötä ja tarjotaan ihmisille erilaisia työskentelymahdollisuuksia, jotka auttavat heitä urillaan ja elämissään eteenpäin. Lapinlahdessa tehdään myös paljon yksinäisyyttä torjuvaa, integraatiota edistävää ja mielen hyvinvointia lisäävää toimintaa muun muassa erilaisten ryhmien, hankkeiden ja tapahtumien muodossa. Lapinlahdessa on joka päivä tarjolla jotain kaikille avointa ja maksutonta taide- ja kulttuuritoimintaa. Ja kaikki tämä alueen luonnollista, rakennettua ja elävää kulttuuriperintöä kunnioittaen ja vaalien. Jos nyt aloitetaan Lapinlahden yksityistämis- ja kaupallistamiskierre, on riskinä, että muutamien vuosien päästä alueelle eivät ole enää tervetulleita monet niistä ihmisryhmistä, joille se on nykyään niin tärkeä, vaan lähinnä jo valmiiksi hyvässä asemassa olevat ihmiset, joille kyllä on jo riittävästi hyviä paikkoja ja osallistumismahdollisuuksia tässä rikkaassa kaupungissa.

Lapinlahden toimintaa ja tarjontaa voi ja kannattaa vallan hyvin kehittää nykytoimintojen pohjalta. Lapinlahti-yhteisön Lapinlahti 360 -kehitysehdotuksessa onkin myös lukuisia uusia toimintoja, kuten mielenterveyskriisikoti, terapiahotelli, ulkoliikuntakeskus ja taiteilijaresidenssejä. Lisäksi tavoitteena on saada alueen kahvila-, ravintola- ja saunatoiminnoille vieläkin laajemmat aukioloajat. Tämän kaiken voi toteuttaa vastuullisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden periaattein. Kaikkien Lapinlahteen ei sovi voiton maksimointi osakkeenomistajille ja sijoittajille, vaan kaiken tekemisen ytimessä tulee olla maksimaalisen yhteiskunnallisen arvon tuottaminen ja laaja osallisuus.

Onko nykytoiminta pientä puuhastelua?

Ei ole. Lapinlahti ei ole “pienen piirin temmellyskenttä”, vaan alueella tehdään paljon arvokasta mielenterveys-, taide-, kulttuuri-, osallisuus-, tutkimus-, järjestö- ja pienyrittäjyystyötä.

  • Järjestämme maksuttomia taidenäyttelyitä vuosittain yli 60, maksuttomia taide- ja kulttuuritapahtumia vuosittain yli 400 ja noin 20 suurta vuosittain toistuvaa tapahtumaa.
  • Lapinlahden puistossa on noin 40 yhteisöviljelypalstaa.
  • Tapahtumissamme, palveluissamme ja toiminnoissamme on kävijöitä vuosittain yli 130 000.
  • Lapinlahti-yhteisö on yli 400 ihmisen työpaikka.
  • Alueella on työhuonevuokralaisia yli 200 ja tapahtumatilavuokrauksia vuosittain yli 4000 kpl / yli 10 000 tuntia.
  • Lapinlahti-yhteisö panostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten vuokriin ja ylläpitoon noin 1 000 000 euroa vuodessa.
  • Alue on auki 365 päivää vuodessa.
Onko nykytoiminta väliaikaista?

Lapinlahden nykytoimijoiden tapauksessa kyseessä ei ole mikään väliaikaisvuokraus, vaikka näin usein väitetään, vaan toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat toimineet Lapinlahdessa jo vuodesta 1897 lähtien. Nyt voimassa olevan vuokrasopimuksen turvin Lapinlahteen on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt elävä ja kukoistava taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus, joka on saattanut kaikki alueen käyttökelpoiset tilat niiden arvon mukaiseen käyttöön.

Toiminta jatkaa alueen yli 180-vuotista mielenterveystyön perinnettä, mikä tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja turvaa alueen aineettoman kulttuuriperinnön.

Onko nykytoiminta voittanut palkintoja?

Kyllä on. Aivan viimeaikaisena osoituksena Lapinlahdessa tehtävästä hyvin vaikuttavasta ihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävästä työstä on muun muassa Pro Lapinlahti mielenterveysseuran ja Lapinlahden Lähteen maaliskuussa 2024 saavuttama Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinnon toinen sija. Lapinlahden Lähteen toiminta on palkittu useasti aiemminkin, muun muassa Helsingin vapaaehtoistoiminnan neuvottelukunnan myöntämällä tunnustuksella vuonna 2016, samana vuonna Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinnolla sekä vuonna 2018 Uudenmaan liiton myöntämällä Uusimaa-palkinnolla. Lisäksi Lapinlahden Lähde ja Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo saivat vuonna 2017 yhdessä Rakentamisen Ruusu -kunniamaininnan sekä Helsingin kaupungin kulttuuriteko 2016 -palkinnon.

Liittyykö kuntalaisaloite Satamatunneliin?

Kuntalaisaloite ei ota kantaa Länsisataman laajennukseen liittyvään satamatunnelihankkeeseen. Sen sijaan vaadimme tällä aloitteella, että Helsingin kaupunki jatkaa Lapinlahden entisen sairaala-alueen, puiston ja sen rakennusten pääomistajana ja turvaa Lapinlahden kaikille avoimen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden.

Satamatunneli on kuitenkin merkittävä hanke, joka vaikuttaa alueen tulevaisuuteen ja  puiston virkistys- ja luontoarvoihin. Uudenmaan ELY-keskuksen 11.3.2024 julkistettuun päätelmään perustuen Lapinlahti-yhteisö pitää koko hanketta kokonaistaloudellisesti kannattamattomana.

Lapinlahti-yhteisön aiempia kannanottoja, kirjoituksia ja uutisia Satamatunnelia ja Länsiväylän ympäristön kehitystä koskien (kronologisesti uusimmasta vanhimpaan):

Mikä on kuntalaisaloite?

Kuntalaki takaa kuntalaisille oikeuden tehdä kunnalle aloite sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloite on suoran poliittisen vaikuttamisen väline, jossa esitetään yleensä parannusta johonkin asiantilaan, ja aloitteella pyritään usein edistämään jonkin laajemman ryhmän etua. Kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet käsitellään toimivaltaisessa kunnan viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Miten henkilötietojani käsitellään?

Paperisten kannatusilmoitusten koko rekisteriseloste löytyy täältä.

Paperisten kannatusilmoitusten kerääjät toimivat henkilötietojen käsittelijöinä. He toimittavat saamansa kannatusilmoitukset aloitteen vastuuhenkilöille (Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Lapinlahden Lähde Oy, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo, Alvi ry ja Lapinlahti-säätiö sr).  Aloitteen osallistujien henkilötietoja sisältävät kannatusilmoituslomakkeet  säilytetään lukitussa tilassa yhden vastuuhenkilön, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n, hallinnon tiloissa. Vain vastuuhenkilöiden valtuuttamilla henkilöillä on pääsy tietoihin.

Kannatusilmoitusten tiedot toimitetaan oikeusministeriön ylläpitämään kuntalaisaloite.fi-palveluun. Rekisterin tietoja ei luovuteta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Sähköisten kannatusilmoitusten rekisteristä ja tietoturvasta vastaa oikeusministeriö. Voit lukea lisää täältä.

Kannatusilmoitusten tiedot toimitetaan aloitteen toimittamisen yhteydessä Helsingin kaupungille. Helsingin kaupunki  noudattaa sille toimitettujen tietojen käsittelyssä julkisuuslakia.

Rekisteriaineisto hävitetään, kun sen säilyttäminen ei kuntalaisaloitteen kannalta ole enää tarpeellista.