Kaikuja sairaalasta: Ainutlaatuinen sairaalapuisto

”Kaikuja sairaalasta” on Mental Museum Lapinlahden Lähteen blogisarja, jossa tutustutaan entisen sairaalan lähes 200-vuotiseen historiaan.
Tiesitkö, että monet Lapinlahden puistossa kasvavista puista ja muista kasveista ovat potilaiden istuttamia? Entä tiesitkö, että ylilääkäreillä oli puistossa oma puutarha?
Sairaalan ensimmäiset ylilääkärit Leonard Fahlander (1841–1868) ja Anders Saelan (1868–1904) kehittivät Lapinlahden puistoaluetta. Kehitykseen vaikutti erityisesti Saelan, joka oli intohimoinen kasvitieteilijä. Hän piti tärkeänä luonnon tervehdyttävää vaikutusta ja ajatteli potilaiden hyötyvän terapeuttisesti ulkotöiden tekemisestä. Koko Lapinlahden sairaalan puutarha rakennettiinkin lähes kokonaan potilasvoimin. Christian Sibeliuksen ylilääkäriaikana (1904–1922) puutarhaa laajennettiin ja potilaiden työtä johtamaan palkattiin päätoiminen puutarhuri. Puistossa on edelleen jäljellä useita jo Fahlanderin ja Saelanin aikana istutettuja puita ja pienempiä kasveja.
Puistossa sijaitsi ennen myös erillinen ylilääkärin puutarha. Etenkin Saelanin aikaan puutarha oli kasvitieteellinen nähtävyys, sillä hän oli kerännyt sinne vaikuttavan määrän erilaisia kasvilajeja. Ylilääkärin puutarhan alue ei kuulu enää Lapinlahden puistoon, ja puutarhan paikalla on nykyään toimistorakennus. Osa puutarhan liepeille istutetuista kasveista on kuitenkin yhä jäljellä.

Lapinlahden puiston kasvillisuus on edelleen poikkeuksellisen rikasta – kasvilajien kokonaismäärä on yli 400, joista ruohovartisia on noin 300. Puiston etelärajalla on erityisen runsaslajista kalliokasvillisuutta, ja siellä sijaitsevat myös ylilääkärin puutarhan liepeille istutetut kasvit. Joukossa on esimerkiksi Saelanin tuomaa valkomaksaruohoa ja pystykiurunkaulusta. Lisäksi siellä esiintyy Helsingissä harvinaista nurmilaukkaa ja erittäin uhanalaista mukulakirveliä.
Juuri tätä puiston runsaslajista eteläreunamaa uhkaa tällä hetkellä satamatunnelin rakentaminen. Kasvillisuuden lisäksi tunneli on uhka myös uhanalaisille eliölajeille, sillä esimerkiksi puistossa elävä kirvelilattakoi tarvitsee selviytyäkseen mukulakirvelikasvustoa. Myös liito-oravat ja arvokkaaksi luokiteltu linnusto kärsisivät tunnelin rakentamisesta.
Lapinlahden puisto on ainutlaatuinen alue lähes 200-vuotisine historioineen, harvinaisine kasveineen ja uhanalaisine lajeineen. Entisestä sairaalasta puhuttaessa korostetaan usein vanhan sairaalarakennuksen arvoa, mutta ei tule unohtaa, että myös puisto on historiallisesti arvokas kohde. Lapinlahden puisto on suojeltu asemakaavalla ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).
Lue lisää Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallisesta selvityksestä.
Pääkuva: Kasvien kastelua Lapinlahden sairaalan puutarhassa 1905, Tiedemuseo Liekki, Lääketieteen historian museo, CC BY-NC-ND 4.0
Lähteet:
- Heiskanen, T., Vallisaari M., & Liuksiala, K. (2021). Väkevät sielut: Tarinoita Lapinlahden sairaalasta. Helsinki: Into Kustannus Oy.
- Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet Lapinlahden sairaalapuiston etelälaita liepeineen (K14/15). Helsingin luonto – Arvokkaat kasvikohteet, kohderaportti, Helsingin kaupunki, Luontotietojärjestelmä. https://kartta.hel.fi/…/report/ltj/feature-report/182589/
Viitattu: 23.10.2025 - Hemgård, G., Schalin, M., & Weckman, E. (2002). Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7.
Teksti: Hilla Vehkaoja
Tutustu tarkemmin Mental Museum Lapinlahden Lähteeseen verkkosivuillamme ja lue lisää tarinoita sairaalan historiasta Mental Museumin Facebook-sivuilta! Mental Museum on avoinna joka päivä ympäri vuoden. Tervetuloa vierailulle!