Skip to main content
Kaupunginhallitus linjaa Lapinlahdesta 17.9.2026 15 päivää aikaa Toimi nyt
Miksi taas?

Lapinlahti kuuluu kaikille – kerro se päättäjille nyt!

Lapinlahden kaikille avoin mielen hyvinvointia edistävä kansalaistoiminta on taas vaarassa joutua sivuun yritystoiminnan tieltä.

Arvokasta kulttuuriperintökohdetta ei saa kohdella pelkkänä kiinteistösijoituksena. Autetaan päättäjiä välttämään tämä virhe ja rakentamaan Helsinkiä, josta voimme olla ylpeitä!

Lapinlahden sisäpiha täynnä kaupunkilaisia

Kun Lapinlahti on uhattuna, saavumme paikalle!

Mini versio miksi taas kampanja grafiikasta

7

sukupolvea, joille Lapinlahden ydin on mielenterveystyössä

185

vuotta mielenterveystyötä samalla paikalla

1 592

vastausta kaupungin KerroKantasi-kyselyihin

10 682

helsinkiläistä tuki nykytoimintaa kuntalaisaloitteella vuonna 2024

30 000

ihmistä tuki nykytoimintaa adressilla vuonna 2018
Alustava suunnitelma

85 % päärakennuksesta saatetaan sulkea kaupunkilaisilta

Virkahenkilöiden tekemässä suunnitelmassa kaupunkilaisille avoimet mielenterveyspalvelut ja kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoiminta puristetaan pieneen osaan päärakennuksen pohjakerrosta sekä Omenapuutaloon ja Terapiataloon.

Kaikki muu vuokrataan yrityksen pääkonttoriksi. Yrityksen nimeä ei ole julkaistu.

85 %
15 %
Yrityksille
5 470 m²

Päärakennuksen 2. ja 3. kerros kokonaan, tavoitteena yhden nimettömän yrityksen pääkonttori. Vuokraus markkinaehtoisesti.

Kaupunkilaisille
935 m²

Pohjakerros: 690 m² hyvinvointia ja tapahtumia, 245 m² ravintolaa. Lisäksi Omenapuutalo 75 m² ja Terapiatalo 185 m².

Myyntiin
875 m²

Venetsia-talo 710 m² leipomo ja kahvila. Sauna 165 m² Helsingin vanhin yhä käytössä oleva yleinen sauna.

”Venetsia-talo ja sauna voidaan tarvittaessa irrottaa hankkeesta ja myydä, mikä vähentäisi hankkeen kustannuksia noin 2 miljoonaa euroa.”

Kaupunkiympäristön toimiala, tarveselvityksen esittely valtuustoryhmille 26.8.2026

Mitä menettäisimme

Päättäjät näkevät Lapinlahden hinnan – mutta näkevätkö he sen arvon?

Päärakennus on yksi parhaiten säilyneistä Carl Ludvig Engelin suunnittelemista rakennuksista. Kaikille avoin ja maksuton toiminta on suoraa jatkumoa alueen 185-vuotiselle mielenterveystyölle, joka vähentää Helsingin kaupungin sote-kustannuksia. Epävakaassa maailmantilanteessa Lapinlahden kaltaiset paikat, joilla on poikkeuksellisen pitkä jatkumo, vahvistavat ihmisten välistä yhteyttä, hyvinvointia ja kriisinsietokykyä.

Toivon Lahde olohuone

Kriisikoti ja ryhmätoiminta

Toivon Lähde -olouoneessa elämänkriisin kohdannut ihminen voi kohdata toisen ihmisen ilman jonotusnumeroa. Ohjattu ryhmätoiminta auttaa löytämään ystäviä ja antaa rutiinia arkeen.

Tapahtumat Lapinlahden lähteellä

Ilmaistapahtumat ja -näyttelyt

Konsertteja, taidenäyttelyitä, luentoja, luontotoimintaa, liikuntaa, yleisötapahtumia. Ne vähentävät helsinkiläisten yksinäisyyttä, lisäävät osallisuutta ja edistävät maahan muuttaneiden kotoutumista.

Kahvila Lähteen vaihteleva porukka

Kahvilat ja leipomo

Kahvilat ja leipomo muodostavat alueen arkisen olohuoneen, ilman ostopakkoa. Kahvila Lähde tarjoaa lukuisille täsmätyökykyisille väylän työelämään.

Työhuone Lapinlahdessa

Terapiavastaanotot, työhuoneet ja tapahtumatilat

Rakennuksissa työskentelee satoja taiteilijoita, tutkijoita ja pienyrittäjiä. Tiloja vuokrataan myös lukuisiin perhejuhliin ja työhyvinvointipäiviin.

Kaupunkilaiset istuttavat kukkasipuleita talkoissa

Maksuton museo

Suomalaisten yhteinen kultturiperintökohde, C. L. Engelin vuonna 1841 valmistunut päärakennus, on jokaisen koettavissa. Museossa voi tutustua sairaalan historiaan.

Lapinlahden sauna

Sauna

Huoltorakennuksessa sijaitseva sauna on Helsingin vanhin edelleen käytössä oleva yleinen sauna. Kaupunki saattaa myydä sen.

Aikajana

Miksi taas?

Lapinlahden rakennusten korjausten laajuus riippuu siitä, millaista toimintaa alueella on tulevaisuudessa. Helsingin poliittiset päättäjät ovat vuosien ajan yrittäneet päästä yhteisymmärrykseen alueen tulevasta käytöstä, tuloksetta.

Kaupunki on selvittänyt helsinkiläisten mielipiteitä kolmella kyselyllä ja työpajalla vuosina 2019–2023. Kaupunkilaiset ovat ottaneet asiaan kantaa myös kuntalaisaloitteella ja useilla adresseilla. Viesti on selvä: Lapinlahden pitää pysyä kaikille avoimena mielen hyvinvoinnin keskuksena.

Kaupungin virkahenkilöt ovat kuitenkin esittäneet alueen yksityistämistä kerta toisensa jälkeen.

Miksi taas kampanjagrafiikka

2018

Kaupunki suunnittelee vuokrien korottamista 370 %:lla

Korjauskustannukset maksatettaisiin siten vuokralaisilla. Helsinkiläiset puolustavat nykytoimintaa Muuri-mielenosoituksella ja yli 30 000 allekirjoitusta keränneellä adressilla

2019–2020

Kaupunki järjestää ideakilpailun

Kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n suunnitelmassa, joka oli kilpailusääntöjen ja lain vastainen ja joka voitti ideakilpailun sen ainoana osallistujana, esitetään hotellin rakentamista puistoon.

2020

Poliittiset päättäjät hylkäävät esityksen myydä rakennukset NREP:lle

Hylkäämisen yhteydessä kaupunginhallitus linjaa, että rakennusten tulee säilyä riittävissä määrin avoimina kaupunkilaisille ja että mielenterveystyön sekä avoimen kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoiminnan pitää voida jatkua.

2022

Kaupunki ja NREP suunnittelevat yhdessä alueen tulevaisuutta

2024

Julkinen paine ja kustannukset saavat NREP:n vetäytymään

10 682 helsinkiläistä allekirjoittaa kuntalaisaloitteen, jolla vaaditaan, että kaupunki jatkaa alueen pääomistajana ja turvaa kaikille avoimen mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden.

2025

Poliittiset päättäjät linjaavat alueen tulevaisuudesta

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kuntalaisaloitetta ja linjaa: ”Tuleva toimintakonsepti perustuu muiden mahdollisten toimintojen rinnalla alueen mielenterveystyön kulttuuriperinnön ja kansalaistoiminnan turvaamiseen. Kokonaisuudessaan tavoitellaan kävijämäärän nousua.”

2026

Kaupungin korkein virkahenkilö ottaa hankkeen ohjaukseensa

26.8.2026

Alustava hankesuunnitelma paljastuu

Suunnitelmassa yrityksen pääkonttorille varattaisiin 85 % päärakennuksesta, Venetsia-talo ja sauna. Kaupunkilaisille jäisi 15 % päärakennuksesta, Omenapuutalo ja Terapiatalo.

17.9.2026

Kaupunginhallitus ottaa kantaa suunnitelmaan

Poliittiset päättäjät ottavat kaupunginhallituksen aamukoulussa ensimmäistä kertaa kantaa virkahenkilöiden valmistelemaan suunnitelmaan. Kaupunginhallitus voi palauttaa asian ja vaatia virkahenkilöitä muuttamaan suunnitelmaa.

Myöhemmin

Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman

Alustavan hankesuunnitelman hyväksymisestä päättää tietojemme mukaan ensin kaupunkiympäristölautakunnan alainen rakennusten ja yleisten alueiden jaosto. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Kun virkahenkilöt ovat valmistelleet tarkemman hankesuunnitelman, päättävät jaosto ja valtuusto aikanaan myös sen hyväksymisestä.

Aikaisintaan elokuu 2028

Korjaukset voisivat alkaa
Rahan logiikka

Kyse on arvovalinnasta

Kenen kuuluu maksaa kansallisen kulttuuriperintökohteen korjausvelka, joka on kertynyt sadan vuoden aikana? Saako vanhojen rakennusten historia ja roso jäädä näkyviin, vai halutaanko kaikki paitsi julkisivu modernisoida?

Miljoonien eurojen korjausten maksattaminen alueen tulevilla käyttäjillä ei ole välttämätöntä. Kaupungilla on toinen mahdollisuus: se voi kunnostaa rakennukset itse ja siirtää ne sitten omistamalleen kiinteistöyhtiölle. Helsingin kaupunki teki näin, kun se perusti Kaapelitehtaan.

29 M€

arvio historian kerrostumia säästävän korjauksen kustannuksista (Lapinlahti 360 -suunnitelma, rakennuskustannusindeksin mukaisilla nykyhinnoilla)

48 M€

kaupungin arvio modernin pääkonttorin vaatimista korjauskustannuksista

0 €

yleisötapahtuman, taide-elämyksen, kriisikotivierailun ja muun Lapinlahden Lähteen toiminnan hinta kaupunkilaiselle. 

Tämä kaikki on vaarassa.

”Apulaispormestari Paavo Arhinmäen kanssa toimme esiin, että alustava suunnitelma on meidän mielestämme ongelmallinen … Koska kyseessä on iso ja tärkeä päätös, ei ole tarvetta kiireelle, vaan asia valmistellaan huolella.”

Johanna Laisaari, Helsingin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari (sd.)

”Tämä esitys perustuu täysin rahaan, ei mihinkään muihin arvoihin.”

Pirjo Lonka, kaupunginvaltuutettu (vas.)

”Vihreille on selvää, että Lapinlahdella kaupungin ei tarvitse tehdä voittoa, vaan alueella on tulevaisuudessakin mahdollistettava omaehtoista kulttuuritoimintaa ja mielenterveystyötä.”

Amanda Pasanen, valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.)

”Jos kaupungilla on varaa maksaa 400 miljoonaa euroa satamatunnelista, miksi ei ole varaa maksaa rakennusten korjaamisesta?”

Tuomas Rantanen, kaupunginhallituksen varajäsen (vihr.)

”Kolmen miljoonan euron bruttovuokrataso päärakennuksesta on epärealistinen. Yrittämällä maksattaa koko korjausvelan alueen tulevilla käyttäjillä vaarannetaan perustettavan kiinteistöyhtiön talous, minkä seurauksena Lapinlahtea uhkaa täysi yksityistäminen.”

Ville Pellinen, toimitusjohtaja, Lapinlahden Lähde Oy

”Tällainen muutos olisi todella kova isku alueen mielenterveystyölle. Täydennämme Helsingin sote-palveluita, joista ohjataan jatkuvasti potilaita muun muassa ryhmätoimintaamme ja kriisikotiimme.”

Nonni Mäkikärki, toiminnanjohtaja, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry
Toimi nyt ja lähetä ennen 17.9.2026

Kerro päättäjille, mitä Lapinlahti merkitsee sinulle!

Päättäjä laskee saapuneet viestit. Yksi henkilökohtainen, omalla nimellä lähetetty sähköposti painaa enemmän kuin tuhat jaettua julkaisua.

Tehokkain teko Aikaa noin 3 minuuttia

Lähetä viesti päättäjille

Miksi Lapinlahti on sinulle tärkeä? Tukeeko paikka arkista hyvinvointiasi tai onko paikka tuonut sinulle lohtua vaikeassa elämäntilanteessa?

Muokkaa valmista pohjaa. Lyhyt, muutaman lauseen viesti on vaikuttavin. Jos kirjoittaminen tuntuu hankalalta, voit käyttää viestipohjassa olevaa listaa apunasi. Kirjoita kohteliaasti ja allekirjoita viesti omalla nimelläsi.

Viesti lähetetään kaupunginhallituksen jäsenille ja varajäsenille, jotka käsittelevät asiaa 17.9.2026.

Lapinlahti 360 -konsepti

Mitä ehdotamme

Vuonna 2024 kaupungille tarjoamamme Lapinlahti 360 -konsepti on edelleen toteutettavissa. Suunnitelman tavoitteena on turvata Lapinlahti kaikille kaupunkilaisille avoimena tilana ja vahvistaa alueen suojeluarvoja.

  • Alueen historiaan nivoutuva mielenterveystyö sekä kaupunkilaisille avoin kansalaisjärjestö-, kulttuuri- ja pienyritystoiminta säilyvät toiminnan ytimessä.
  • Rakennukset kunnostetaan perinpohjaisesti mutta säästävästi niin, että ylikorjausta vältetään ja eri aikakausien synnyttämää rosoa jää näkyviin.
  • Vaiheittainen korjaus mahdollistaa toiminnan jatkumisen katkeamattomasti.

Ehdotamme, että kaupunki kunnostaisi rakennukset ja siirtäisi ne sitten omistamalleen kiinteistöyhtiölle. Uusi yhtiö pääsisi aloittamaan Lapinlahden ylläpidon ja kehittämisen puhtaalta pöydältä ilman sadan vuoden korjausvelasta koituvaa raskasta taloudellista taakkaa. Näin varmistettaisiin tulevan kiinteistöyhtiön taloudellinen kantokyky ja kestävyys. Hieman tähän tapaan toimittiin aikoinaan Kaapelitehdasta perustettaessa.

Tunnustuksia toiminnalle

2024 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kansalaisyhteiskuntapalkinto · 2019 Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon ehdokkuus · 2018 Uudenmaan liiton Uusimaa-palkinto · Helsingin kaupungin vuoden 2016 kulttuuriteko · 2016 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinto