Puheenvuoro: Kaupunkilaisten Lapinlahdestako yksityiskartano?

Puheenvuoro-sarjassa arkkitehti Erkki Mäkiö kirjoittaa teemalla ”Kaupunkilaisten Lapinlahdestako yksityiskartano?” Mäkiö puhuu muun muassa siitä uhasta, että Lapinlahden sairaalasta olisi tulossa kiinteistösijoituskohde. Remontin hinta-arvion tulisi olla nykyistä paljon pienempi ja korjaus tulisi suorittaa vaiheittain – lue, miksi!

Puheenvuoro-juttusarjassa vierailevat kirjoittajat kertovat näkemyksiään Lapinlahden alueen merkitykseen, arvoon ja tulevaisuuteen liittyen.

Lapinlahden sairaalan korjausta koskevassa lausunnossa (28.1.2025) kaupunkiympäristölautakunta toteaa: ”Helsingin kaupunki jatkaa Lapinlahden entisen sairaala-alueen, puiston ja sen rakennusten pääomistajana ja turvaa Lapinlahden kaikille avoimen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden”. Kaupunginhallitus on aiemmin linjannut (22.6.2020) asiasta samansuuntaisesti.

Turhia linjauksia? Turhia lausuntoja? Kaupungin kanslia on valmistelemassa Lapinlahden päärakennuksen muuttamista lähes kokonaan jonkin yrityksen pääkonttoriksi (HS 1.9.2026). Haetaan maksukykyistä vuokralaista, jonka tarpeisiin vanha sairaala räätälöitäisiin. Korjaus- ja muutostyön kustannuksiksi arvioidaan 48 miljoonaa euroa aiemman esitetyn 9 miljoonan sijaan.

Lapinlahden sairaalasta olisi siis tulossa kiinteistösijoituskohde. Kristian Wahlbeck paheksui kirjoituksessaan tätä Lapinlahdelle kohtalokasta linjanmuutosta (HS, Mielipide 8.9.2026).

Uusi kustannusarvio viittaa ”pääkonttoritasoisiin” muutoksiin. Tämä tietäisi laajoja purkutöitä: väliseiniä, välipohjia ja ullakkohuoneita. Tilalle ”arvokkaita” pintamateriaaleja, tilajaon muutoksia ja raskasta koneellista ilmanvaihtoa. Ehkä vähän entistämistä mukaan syötiksi suojelulle?

Nykykäytön jatkuessa voitaisiin keskittyä korjaamiseen kevyellä otteella. Se merkitsisi vähemmän purkujätettä, vähemmän uuden rakentamista ja vähemmän ilmastovaikutuksia. Säästettäisiin rahaa ja rakennuksia.

Päärakennuksen pitkät, matalat siivet ja erilliset rakennukset antavat hyvät edellytykset korjauksen toteuttamiselle vaiheittain. Se säästäisi myös ainutlaatuista puistoa ja tarkoittaisi helposti valvottavaa työmaata. Urakoitsija voitaisiin valita kokeneiden pienurakoitsijoiden joukosta. Vaiheittainen korjaustapa toisi työhön joustavuutta ja mahdollisuuden pitää suurin osa rakennuksista käytössä asuinkerrostalon linjasaneerauksen tapaan. Yhden portaan asunnot kerrallaan, muiden asuntojen ollessa käytössä.

”Mente et malleo”, järjellä ja vasaralla. Geologien tunnuslause, jota kivitohtori Martti Lehtinen tarkensi aikoinaan: ”Mitä vähemmän järkeä sitä suurempi vasara”. Tämä sopii hyvin myös talonkorjauksen tunnuslauseeksi. Mitä raskaampi on korjaajan ”vasara”, sitä suuremmat ovat menetykset, kustannukset ja hiilijalanjälki.

Lapinlahti on säilytettävä kaupunkilaisten monipuolisena ja poikkeuksellisena toimintakeskuksena. Siitä ei saa tehdä suljettua edustuskartanoa suuryritykselle. Tämä muuttaisi ratkaisevasti myös puiston luonteen. Rakennukset ja puisto ovat kokonaisuus.

Jos kaupunginkanslian kaavailu toteutuisi syntyisi merkillinen ”kokonaisuus”. Keskellä Helsinkiä suljettu yksityiskartano, jonka puistoon pääsisimme sentään käyskentelemään.

Järjellä ja pienellä vasaralla nykykäyttö kaupunkilaisille säilyttäen.

Erkki Mäkiö
arkkitehti, Helsinki