Skip to main content

Toimintaa Lähteellä: Mielenterveyden ammattilaiset rakentavat Lapinlahteen uutta yhteisöä

Joukko naisia ikkunan edustalla, taustalla vihreitä kasveja ja valoa.

Toimintaa Lähteellä -juttusarjassa tutustutaan Lapinlahden Lähteen terapeuttiyhteisöön. Tiloissa toimii monimuotoinen joukko terapia-alan ammattilaisia. Vanhan psykiatrisen sairaalan potilashuoneissa tarjotaan edelleen hoitoa ja tukea mielenterveyden ongelmiin ja haastaviin elämäntilanteisiin.

Lapinlahden mielisairaala – alunperin houruinhuone ja sittemmin psykiatrinen sairaala – oli Suomen ensimmäinen varta vasten mielisairaiden hoitoon rakennettu sairaala. Carl Ludwig Engelin piirtämä ja keisari Nikolai I:n rakennuttama jugendrakennus on vuodesta 1841 saanut olla todistamassa ihmismielen syvimpiä sävyjä ja hauraimpia kiemuroita.

Sairaalatoiminta päättyi 2000-luvun alkuvuosikymmenellä, mutta työ mielenterveyden hyväksi jatkuu. Lapinlahden ainutlaatuinen henki ja rauhoittava ympäristö ovat houkutelleet mielenterveyden ja hyvinvoinnin yrittäjiä perustamaan omia vastaanottojaan entisiin potilashuoneisiin. Nykyisin tiloja Lapinlahden Lähde Oy:lta vuokraa noin 30 psykoterapeuttia, lyhytterapeuttia tai muun suuntauksen koulutettua terapeuttia.

Rakenteilla on parhaillaan terapeuttiyhteisö, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle mielen hyvinvoinnin kanssa kamppailevalle sopivaa tukea ja nostaa yhteiskunnallisissa keskusteluissa esiin niin mielenterveyskuntoutujien ääntä kuin niitä tekijöitä, jotka johtavat pahoinvointiin.

Uusi terapeuttiyhteisö rakentuu alhaalta ylös

Lapinlahden terapeutteja yhdistävät asiakaslähtöisyys, syrjimättömyys ja osallisuuden ja toimijuuden kunnioittaminen ja ruokkiminen. Täällä kaikki ovat lapparilaisia ja kaikilla meillä on mielenterveys.

– Lapinlahden Lähteen terapeuttisessa ilmapiirissä ammattimainen psykoterapiatyö toimii käsi kädessä vapaaehtoistyön ja erilaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Pyrimme kaikki omalla erityisellä panoksellamme ja toimintatavallamme edistämään ihmisten psyykkistä hyvinvointia, kuvaa psykoterapeutti Annemarie Heselius.

Lapinlahden terapiatoimijat ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka noudattavat omien ammattikuntiensa ja suuntauksiensa periaatteita ja eettisiä ohjeistuksia. Psykoterapeutit toimivat Lupa- ja valvontaviraston (aiemmin Valvira) valvonnassa. Lyhytterapiaa ei Suomessa samalla tavoin säädellä, mutta Lapinlahden terapeuttiyhteisön terapeuteilla on esimerkiksi Suomen lyhytterapiayhdistyksen edellyttämä koulutus ja pätevyys.

Moni terapeuteista työskentelee Lapinlahden vastaanottonsa lisäksi myös muualla, esimerkiksi julkisissa sote-palveluissa, järjestöjen asiantuntijoina tai tutkimuksen parissa. Se tarkoittaa, että yhteisöön virtaa jatkuvasti tietoa niin uusimmasta tutkimustiedosta kuin palvelujärjestelmän muutoksistakin.

Lapinlahden luonne onkin kahtalainen: se on suojainen turvasatama syrjässä maailman melskeestä, mutta myös keskus, jossa monenlainen osaaminen kohtaa.

Kauneus inspiroi kohtaamisiin

Engelin suunnittelutyön kantavia periaatteista yleisellä tasolla oli, että rakennuksen ulkokuoren tuli olla sopusoinnussa sen käyttötarkoituksen kanssa, kirjoittaa Kalle Achte historiikissaan 150 vuotta psykiatriaa: Lapinlahden sairaalan historia 1841–1991.

Tämä pätee myös toisin päin: auringonkeltaisten ja lämpimän punatiilisten seinien suojissa tarjotaan hoitoa ja huolenpitoa vastuullisesti, tuomitsematta ja jaettua ihmisarvoa kunnioittaen. On hyvin vähän sellaista, mitä näiden seinien sisällä ei olisi nähty.

Terapiahuone, jossa nojatuoli, pöytä ja tauluja.
Lapinlahden terapeuttien toimitilat ovat tunnelmallisia.

Rakennuksia ympäröivällä puutarhallakin on omat tarinansa. Moni puista on potilaiden istuttama, ja rantakallioita kirjovat lukuisat kaiverrukset kertovat siitä, miten ihmismieli on aina etsinyt omaa uomaansa maailman myllerryksessä.

Historiasta voimaa muuttuviin haasteisiin

Mielen hyvinvoinnin kanssa kamppailevat ovat kautta aikojen kokeneet ulkopuolisuutta ja torjuntaa. Yhteiskunnan kipupisteet kuitenkin elävät. Nykypäivän Suomessa monet joutuvat kokemaan syrjintää ja väkivaltaa oman taustansa, sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia. Lapinlahdessa toimiminen tarkoittaa väkevää sitoutumista yhdenvertaisuuteen.

– Voimme psykoterapiatyössämme ottaa kivun kokemukset vastaan: kokemukset rasismista, väkivallasta, kontrolloinnista, vihasta – tiedostaen, ettei psyykkistä kipua tuottavan syrjinnän poistaminen yhteiskunnasta ole yhden terapeutin tai psykoterapiasuhteen mahdollisuuksien rajoissa. Jotain meistä jokainen voi kuitenkin tehdä, toteaa psykoterapeutti Pia Puu Oksanen.

– Lapinlahdessa ajattelemme, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvostavalla tavalla. Näiden seinien sisällä se on mahdollista, ja se on meidän yhteinen tavoitteemme.

– Lapinlahdessa ajattelemme, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvostavalla tavalla. Näiden seinien sisällä se on mahdollista, ja se on meidän yhteinen tavoitteemme.

Ihmisen kokoisia kohtaamisia

Lapinlahden terapeutteja yhdistää halu toimia arvostavasti ja asiakaslähtöisesti ilman tiukkoja organisaatiorakenteita. Asiakkaan ei tarvitse sopia johonkin ylhäältä määriteltyyn lokeroon, vaan hän voi löytää itselleen sopivan terapeutin lukuisista vaihtoehdoista.

Täällä ei syrjitä tai vähätellä kenenkään haasteita tai voimavaroja. Jokaisen toimijuutta kunnioitetaan ja kaikissa nähdään potentiaalia. Jokainen on arvokas ja tervetullut sellaisena kuin on, sillä Lapinlahteen mahtuu kaikki se, mikä elämäänkin.

Lapparissa voi käydä tanssitunnilla tai tanssiterapiassa, tai maalata ammatikseen tai itseensä tutustumisen ilosta. Ihmisyyden eri puolet ovat täällä yhtä arvokkaita, eikä terapiankaan tarvitse rajoittua pelkästään keskusteluun.

Tanssi-liiketerapeutti Katri Heiskala painottaa holistisuutta:

– Tanssin ja liikkeen kieli taipuu itseyden eri puolien tutkimiseen ja kommunikointiin. Syvätkin tunteet ja muistot usein löytävät liikkeessä ja taiteessa muodon jo ennen kuin niille löytyy sanoja. Taiteellisen ilmaisun sekä sen herättämien kokemusten ja merkitysten sanoittamisen kautta kehon ja mielen välinen yhteys vähitellen vahvistuu ja eheytyy – ihmisestä tulee kokonaisempi.

Myös esimerkiksi kirjallisuus- ja kuvataideterapialla tavoitetaan usein kokemuksia, joita sanat yksin eivät tavoita.

Löydät meidät Lapparista

Jos kaipaat psykoterapeutin hoitoa tai tukea mielenterveyden haasteisiin, tutustu terapiapalveluihin Lapinlahden Lähteen palveluluettelossa.

Ota yhteyttä, ja vastaamme sinulle niin pian kuin pystymme. Terapeuttiyhteisöllä ei ole keskitettyä ajanvarausta tai toimistopalveluita, mutta meillä on aito halu auttaa sinua. Älä siis anna periksi, jos vastausta ei heti kuulu!

Joukko naisia seisoo puutarhassa ja etualalla myös tumma koira.
Lapinlahden terapeutteja – kuvassa vas. Petra Wikström, Annakaisa Kaunisto, Satu Härkönen, Annemarie Heselius, Arja Lintula ja Nox-koira, Päivi Laaksovirta ja Niina Into.

Teksti: Niina Into
Kuvat: Vadelma Valtakari


Lapinlahden Lähde

Kulttuurin, mielen hyvinvoinnin ja pienyrittäjyyden keskus Lapinlahden entisessä psykiatrisessa sairaalassa Helsingissä. Olemme turvallisempi, yhdenvertainen tila ja tuomitsemme kaiken syrjinnän.