Ihmisiä Lähteellä – Katja Liuksiala ja Lapinlahden Lähteen syntytarina

Lähde 10 vuotta -erikoishaastattelussa on Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n toimintakoordinaattori Katja Liuksiala, joka kertoo Lapinlahden Lähteen syntyhistoriasta.

Katja Liuksiala on ollut keskeisellä tavalla mukana Lapinlahden Lähteen vaiheissa. Hän on siis oikea henkilö kertomaan paikan kymmenvuotisesta historiasta. Katja tuli Lapinlahden sairaalaan töihin toimintaterapeutiksi syyskuussa 1997 ja oli siellä aina vuoteen 2006 saakka. Hän tutustui jo varhaisessa vaiheessa Pro Lapinlahti -yhdistyksen toimintaan ja oli mukana järjestämässä ensimmäistä Muuri-mielenilmausta toukokuussa 2000.  Lapinlahden sairaalatoiminta päättyi mielenosoituksista huolimatta vuonna 2008, ja paikka oli tyhjillään vuosia.

Syksyllä 2013 Helsingin kaupunki vetäytyi yllättäen suunnitelmasta, jossa Lapinlahteen olisi peruskorjauksen jälkeen sijoitettu kehitysvammaisten ja nuorten mielenterveyskuntoutujien palveluja sekä taiteilijoiden työtiloja. Pitkään valmistellun suunnitelman kaatuminen tuli monelle tyrmistyksenä ja pettymyksenä. Se laittoi myös Pro Lapinlahti yhdistyksen tavoitteet uusiksi. Marraskuussa 2013 Pron hallituksen kokouksessa puheenjohtaja vaihtui ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Katja Liuksiala. Puheenjohtajapestin avautuminen oli Katjalle odottamaton käänne, mutta hän oli tehtävästä hyvin innostunut. Hänellä riitti visioita Lapinlahden tulevaisuutta ajatellen.

Kehitysvammayksikön tulon kariuduttua Lapinlahdessa oltiin hetken aikaa tilanteessa, ettei tulevaisuuden varalle ollut mitään suunnitelmaa. Pro Lapinlahti -liikkeessä oli kuitenkin toiveita, että mielenterveys- ja kulttuurityö voisivat jossain muodossa jatkaa alueella. “Terveyttä kulttuurista” -ajatus oli ollut jo Lapinlahden sairaalassa vahva. Sairaalassa oli usein käynyt laulajia ja näyttelijöitä esiintymässä potilaille, ja kulttuuri oli ollut läsnä sairaalan arjessa. 

Mistä Lapinlahden Lähde sai nimensä?

Kun idea uudenlaisesta toiminnasta Lapinlahdessa alkoi viriämään, tarvittiin paikalle myös uusi ja kuvaava nimi. Aamuyön tunteina Katjan mielessä kirkastui sanapari “Lapinlahden Lähde”, joka kuulosti raikkaalta ja viittasi alueen historiaan. Viljelypalstojen lähellä sijaitsevasta lähteestä kaupunkilaiset olivat aikanaan hakeneet juomavettä, ja lähteen olemassaolo oli ollut tärkeä tekijä myös sairaalaa perustettaessa. Nimiehdotus sai kannatusta ja Lapinlahden Lähteen tunnuslause kuuluikin: “Nyt saamme juomavettä hanasta, mutta uusi Lapinlahden Lähde virkistää kaupunkilaisia yhdessä tekemisen, osallisuuden, kulttuurin ja luonnon keinoin.”

Pro Lapinlahti päätti keskittää kaikki voimansa Lapinlahden Lähteen toiminnan tueksi. Helsingin kaupungin tilakeskuksen kanssa käydyt tilaneuvottelut olivat tässä vaiheessa ratkaisevan tärkeitä.

– Sairaalan päärakennus oli tuolloin hylätty, ja siellä oli ilkivaltaa ja luvattomia asukkaita. Aluksi Lapinlahden Lähde vuokrasi Auditoriota muutamiksi tunneiksi omia tapahtumiaan varten. Vuoden 2015 aikana kahvilasta muodostui Lapinlahden Lähteen hermokeskus. Kahvilan keittiön pienestä takahuoneesta tuli toimisto, joka oli todellinen “hot spot”, sillä siellä saattoi samanaikaisesti istua 10–12 ihmistä pöydän ääressä pohtimassa Lähteen asioita. Muita tiloja sen ja Auditorion lisäksi Lapinlahden Lähteen toimijoilla ei vielä silloin ollut käytössään.

Tilaneuvottelujen lisäksi keskusteluja käytiin Lapinlahden Lähteen toiminnan rahoituksesta. Lapinlahden Lähde -hanke oli käynnistynyt ELY-keskuksen pilottirahoituksella Suomen Mielenterveysseuran nimissä. Hankkeeseen haettiin työntekijöitä, ja Katja sai suunnittelijan tehtävän elokuun 2014 alusta alkaen. Jatkorahoituksen varmistuminen puolestaan mahdollisti Lähteen toiminnan kehittämisen ja vakiinnuttamisen.

Vapaaehtoiset kaiken toiminnan taustalla

Vapaaehtoisten rooli Lapinlahden Lähteen toiminnassa on ollut alusta lähtien merkittävä. Heti kesällä 2015 Lapinlahdessa oli paljon energiaa ja paikka veti puoleensa runsaasti vapaaehtoisia. Jonkinlaisessa luovuudenvirrassa suunniteltiin innokkaasti tulevia tapahtumia, tiloja ja yhteistyökuvioita. Aktiivisten vapaaehtoisten voimin kahvilaa pidettiin kesällä auki ilta seitsemään. Katja panosti erityisesti siihen, että Pro Lapinlahti -liikkeen “veteraanit” pysyivät kartalla Lapinlahden Lähteen nopeissa käänteissä ja mukana toiminnassa. Pohjautuihan uusi toiminta nimenomaan Pro Lapinlahden lukuisten vapaaehtoisten vuosikymmenten aikana tekemälle työlle.

Lapinlahden Lähteen taipaleen alussa järjestettiin useita yleisötilaisuuksia, joilla osaltaan pyrittiin keventämään kolkkoa mielikuvaa entisestä mielisairaalasta ja esittelemään aiemmin suljettua sairaala-aluetta helsinkiläisille. Muun muassa syyskuun alussa 2014 Auditoriossa oli “Huumori ja mielen hyvinvointi” -ilta, jossa esiintyi improvisaatioteatteri Stella Polaris. Helsinki-päivänä 2015 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa järjestetyssä avoimien ovien tapahtumassa Lapinlahdessa vieraili yli 3000 ihmistä. Samanlainen yleisömenestys oli Taiteiden yö vuonna 2016, jolloin Lapinlahden sairaalarakennuksessa esitettiin Svenska Ylen tuottama ääni-installaatio “Ääniä sielujen huoneista”.

– Lapinlahti selvästi herätti uteliaisuutta ja kiehtoi kaupunkilaisia. Toiminnasta saatiin positiivista palautetta, ja se motivoi jatkamaan työtä. Jo sairaala-ajalta periytyneiden traditioiden, kuten sadonkorjuunjuhlan, kukkasipulien istutuksen ja Aleksis Kiven päivän juhlan lisäksi, ideoitiin mm. Taiteiden yön, pyhäinpäivän Elävien ääniä ja Helsinki-päivän tapahtumia, joita vietetään yhä vuosittain. 

Katja muistelee, että Lapinlahden Lähteen alkuvuosiin liittyi valtavasti tekemisen iloa mutta myös paljon paineita.

– Koin, että Lapinlahden Lähde -aloitteessa kiteytyi kaikki Pro Lapinlahti -liikkeessä vuosikymmenten aikana tehty työ. Nyt meillä oli kapula viedä sanomaa eteenpäin ja tavoitella yhdessä muiden kanssa kestävää ratkaisua Lapinlahteen. Tehtävä vaati jatkuvaa puhumista, kontaktoimista, ideoimista, innostamista ja venymistä. Tavoitteena oli saada kaupunkilaiset löytämään tämä ihmeellinen suljettu paikka. Onneksi toiminnassa oli ja on edelleen mainiota, luovaa ja sitkeää porukkaa työtä tekemässä.

Helsingissä tullaan lähivuosina tekemään tärkeitä Lapinlahtea koskevia päätöksiä.

– Uskon, että kansalaistoiminta, mielenterveystyö ja avoin kulttuuritoiminta säilyvät tulevaisuudessakin Lapinlahdessa. Ihmiset ovat kymmenen toimintavuoden jälkeen löytäneet Lapinlahden hyvin ja ovat tietoisia paikan kansainvälisestikin ainutlaatuisesta kulttuuriperinnöstä. He haluavat vaalia sitä.

Teksti: Juhana Heikkilä
Pääkuva: Matti Koskinen, alakuva: Risto Rooth