Ihmisiä Lähteellä: Amjad Sher

Tapaamme kiireisen, mutta hyväntuulisen Amjadin kanssa Aleksis Kiven juhlatilassa. Hän on yksi Miitti-projektin kantavia voimia, jossa hän on ollut mukana vuodesta 2017 – ensin projektipäällikkönä ja nykyisin toiminnanohjaajana.

Amjad saapui Suomeen turvapaikanhakijana Pakistanista vuonna 2016. Hän oli hyvin aktiivinen vastaanottokeskuksessa, jossa hän aluksi asui. Amjadille oli jo silloin tärkeää, että hän löytäisi keinon, kuinka turvapaikanhakijat voisivat kommunikoida suomalaisen yhteiskunnan kanssa ja ymmärtää toinen toisiaan. Hän alkoi kirjoittaa vastaanottokeskuksesta blogia yhdessä muiden asukkaiden kanssa.

Vastaanottokeskuksessa työskenteli henkilö, jolla oli tietoa Lapinlahden Miitti-projektista, ja hän kyseli Amjadin halukkuutta osallistua siihen. Amjad ilmaisi kiinnostuksensa, mutta kului jonkin aikaa ennen kuin projektista otettiin yhteyttä. Hänelle annettiin ohjeet saapua Lapinlahden vanhaan psykiatriseen sairaalaan, jossa toimi Lapinlahden Lähteen kahvila. Sairaalarakennus ei ollut silloin vielä nykyisenkaltainen eläväinen toimintakeskus vuokralaisineen ja Venetsia-talokin oli täysin autio. Ainoastaan kahvila oli toiminnassa.

Aluksi Amjad epäröi, halusiko hän osallistua projektin kehittämiseen, mutta päätti antaa sille mahdollisuuden. Hyvin pian tunne yhteenkuuluvuudesta tempaisi mukaansa ja Lapinlahdesta tuli hänelle kuin koti. Toiminnalle tarvittiin paikka, joten Miitti-projektin jäsenet remontoivat Venetsia-talosta sopivan tilan käyttöönsä. Amjad oli mukana kehittämässä projektia alusta asti ja koki sen omakseen. Mitä paremmin hän tutustui muihin Lapinlahden yhteisön ihmisiin, sitä enemmän hän mieltyi yhteisöön ja Lapinlahden alueeseen. ”Lapinlahti on kaikkeni. Se on turvasatamani ja pakopaikkani”, hän toteaa. Lapinlahdessa Amjad kokee syntyneensä uudelleen. Lapinlahti on antanut hänelle paljon, mistä hän on kiitollinen, ja hän haluaa antaa oman panoksensa sille takaisin.

Lapinlahden yllä on häilynyt epätietoisuus toiminnan jatkumisen suhteen. Amjad toivoo hartaasti, että paikka saisi jatkaa juuri sellaisena kuin se nyt on: taiteiden, kulttuurin, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen keskuksena. Toiminta on lisääntynyt ja kasvanut juuri sopivasti, enempään ei Amjadin mielestä olisi tarvetta, jotta Lapinlahti pysyisi houkuttelevana keitaana taiteilijoille ja muille yhteisön jäsenille. Lapinlahdessa on yhteisönsä näköinen sielu, joka menetettäisiin kaupallisten toimintatavoitteiden myötä, mikäli se luovutettaisiin vain tuloja ja voittoa havittelevien suuryritysten haltuun. Yhteisö on täysin luonnollisesti luonut niin ainutlaatuisen, avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin kaikille, että olisi sääli menettää se.

Kiitos haastattelusta, Amjad!

Teksti: Taika Korpinsola.