Lapinlahden kehittäminen nykylähtökohdista sai poliittista tukea – kooste Kenen Lapinlahti? -paneelikeskustelusta 26.1.2023

Aktiivinen keskustelu Lapinlahden tulevaisuudesta jatkui jälleen torstaina 26.1., jolloin Lapinlahti-yhteisö järjesti Kenen Lapinlahti? -paneelikeskustelun, jonka pääaiheena olivat Helsingin kaupunkisuunnittelu ja Lapinlahden tulevaisuus. Panelisteiksi oli kutsuttu edustajia Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan puolueista, ja tilaisuuteen saapuivat Risto Rautava (kok.), Amanda Pasanen (vihr.), Olli-Pekka Koljonen (sd.), Mia Haglund (vas.) ja Björn Månsson (ruots.). Oli hienoa, että he saivat nähdä tupaten täynnä olevan auditorion.  

Keskustelutilaisuuden aluksi Lapinlahden Lähde Oy:n toimitusjohtaja Ville Pellinen esitteli Lapinlahden sairaala-aluetta, suunnitteilla olevaa Lapinlahti-säätiötä sekä ehdotti seuraavia Lapinlahden tulevaisuuden suunnittelun avainteesejä:

1. – Peräänkuulutamme Lapinlahden alueelle julkista enemmistöomistusta sekä kotimaista ja pitkäjänteistä omistusta ulkomaisen, lyhyellä tähtäimellä operoivan kiinteistösijoittajan sijaan.
2. – Vaadimme rakennusten peruskorjaukseen varovaista, säästävää ja vaiheittaista kunnostusmallia toiminnan kokonaan keskeyttävän kertakunnostuksen sijaan, jotta alueelle syntynyt kansalaislähtöinen kaupunkikulttuuri ei kuole.
3. – Odotamme, että kaikki Lapinlahden tulevaisuuden suunnitteluun osallistuvat tahot toimivat täysin läpinäkyvästi ja avoimesti, että myös mahdolliset muut tähän kokonaisuuteen liittyvät sopimukset ja kaupat tehdään näkyviksi.
4. – Edellytämme, että kaupunki esittelee avoimesti myös muut suunnittelu- ja kiinteistösijoittajavaihtoehdot Lapinlahden tulevaisuuden osalta eikä esittele NREP-mallia ainoana vaihtoehtona.
5. – Korostamme, että Lapinlahden tulevaisuuden suunnitteluun tulisi osallistaa kaupungin kaikkia toimialoja, ei typistää sitä vain kaupunkiympäristötoimialan kiinteistötekniseksi ja -taloudelliseksi asiaksi.
6. – Toivomme, että Lapinlahden jo pidemmän aikaa jatkunut suotuisa kehitys elävän kaupunkikulttuurin, mielenterveys- ja osallisuustyön sekä kukoistavan pienyritystoiminnan osalta ei nyt katkeaisi.
7. – Huomautamme, että vuoden 2019 Lapinlahden ideakilpailun prosessi on päättynyt ja sitä ei voi enää käyttää legitiiminä perusteena nyt tehtäville päätöksille.
8. – Muistutamme, että Lapinlahden tulevaisuus on meidän kaikkien asia, ei vain Lapinlahti-yhteisön, kiinteistösijoittajan tai kaupunkiorganisaation asia!

Lapinlahti-yhteisö ehdottaa Lapinlahden sairaala-alueen tulevaksi (osa)omistajaksi ja rahoittajaksi voittoa tavoittelemattomaa Lapinlahti-säätiötä. Toiveena on jatkossakin Lapinlahden vahva, ennustettava ja demokraattinen, julkinen enemmistöomistus. Lapinlahti-säätiö perustaisi yhdessä julkisten toimijoiden (Helsingin kaupunki, Suomen valtio ym.) kanssa Kiinteistö Oy Lapinlahden. Lapinlahti-säätiön perustajat ja rahoittajat ovat lähtökohtaisesti kotimaisia toimijoita ilman tuottotavoitteita.

Lapinlahti-säätiön perustehtäviä ovat mielenterveyden edistäminen tutkimuksen, tieteen, taiteen, kulttuurin, opetuksen ja mielenterveystyön sekä -palveluiden tukemisen avulla, Helsingin Lapinlahden alueen rakennus- ja kulttuurihistorian sekä puiston luontoarvojen vaaliminen, alueen vuokrien ja palvelujen kohtuullisen hintatason varmistaminen sekä Lapinlahden saavutettavuuden kehittäminen. Säätiöllä on mahdollisuus tukea edellä mainittua toimintaa ja arvoja myös muualla Suomessa. Lapinlahti-säätiö on ennen kaikkea varainkeruu- ja omistustoimintaa harjoittava säätiö, mutta se voi myös harjoittaa suoraan perustehtäviään edistävää toimintaa sekä jakaa apurahoja ja avustuksia.

Helsingin kaupunkisuunnittelu

Pellisen alustuksen jälkeen alkoi hänen moderoimansa kaksiosainen paneelikeskustelu, jonka ensimmäisenä aiheena oli kaupunkisuunnittelu Helsingissä. Keskustelu rakentui Pellisen esittämien – välillä hiukan provosoivienkin – väitteiden ympärille. Helsingin kaupunkisuunnittelusta esitettiin seuraavat väitteet:

1. – Helsingin kaupunkisuunnittelu on jo liian sijoittajavetoista.
2. – Helsingin kaupungilla ei ole riittävästi omaa visiointi-, suunnittelu- ja toteutuskykyä hyvän kaupunkiympäristön kehittämiseen ja vaalimiseen.
3. – Helsingin kaupungin on perusteltua omistaa ja kehittää myös sellaisia kiinteistöjä, joissa ei ole suoraan kaupunkiorganisaation omaa toimintaa.
4. –Helsingissä ei anneta riittävästi arvoa olemassa olevan kaupunkirakenteen ja infrastruktuurin kunnostukselle ja vaalimiselle, vaan päähuomio on uudisrakennushankkeissa.
5. – Aito moniääninen osallisuus ja paikallisdemokratia eivät toteudu riittävällä tavalla Helsingin kaupunkisuunnittelussa.
6. – Helsingin ilmaston-, ympäristön- ja luonnonsuojelutavoitteet eivät vaikuta riittävästi Helsingin kaupunkisuunnitteluun.

Klikkaamalla väitteitä pääset katsomaan ja kuulemaan panelistien vastaukset Lapinlahden Lähteen YouTube-kanavalta löytyvästä tallenteesta. Yleisölle ja panelisteille oli jaettu vihreät kyllä-laput ja punaiset ei-laput, joiden avulla he ilmaisivat mielipiteensä. Valtaosa yleisöstä oli samaa mieltä väitteiden kanssa, ja auditoriossa velloikin usein vihreiden lappujen ”meri”. Panelistien keskuudessa mielipiteet poikkesivat toisistaan usein, mikä sai aikaan mielenkiintoista keskustelua. Esimerkiksi ensimmäisestä väitteestä olivat samaa mieltä Mia Haglund ja Björn Månsson, kun taas eri mieltä olivat Olli-Pekka Koljonen ja Risto Rautava. Koljonen kertoi, että hänen lautakuntakokemuksensa perusteella Helsinki pitää Suomen kaupungeista parhaiten huolta siitä, että kaupunkitilaan ja kaavoitukseen liittyvä päätöksen teko on demokraattista. Haglundin mielestä on ongelmallista, että suuria, merkityksellisiä alueita annetaan sijoitusvetoiseen suunnitteluun. Hänestä kaupungilla pitäisi olla enemmän resursseja omaan suunnitteluun.

Lapinlahden tulevaisuus

Keskustelun toisessa vaiheessa syvennyttiin Lapinlahden tulevaisuuteen seuraavien väitteiden avulla:

1. – Helsingin kaupungin tai muiden julkisten toimijoiden tulee pysyä Lapinlahden enemmistöomistajina myös jatkossa.
2. – Lapinlahti on arvokasta kansallista kulttuuriperintöämme, jonka vaalimisen ja kehittämisen tulee tapahtua kokonaistaloudellisesti järkevästi, mutta voittoa tavoittelemattomasti.
3. – Lapinlahden rakennukset tulee peruskorjata varovaisesti ja vaiheittain, ylikorjaamista välttäen.
4. – Lapinlahden peruskorjaus saa tarvittaessa maksaa enemmänkin, jos sillä varmistetaan, että alueelle kehittynyt kaupunkikulttuuri ei pysähdy ja lakkaa missään vaiheessa kokonaan.
5. – Lapinlahden tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksenteko tulee toteuttaa maksimaalista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tavoitellen.
6. – Lapinlahti tulee säilyttää taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksena ja keitaana myös jatkossa.
7. – Kaupunginhallitus linjasi 22.6.2020, että “voittaneen ehdotuksen toimijat ja suunnitelma [NREP] pidetään mukana kokonaisuuden selvittämisessä”. Tämä ei tarkoita, että Lapinlahden tulevaisuuden suunnitelmat tulisi tehdä pääasiassa NREPin kanssa tai että NREPin täytyy olla lopullisessa toteutuksessa mukana, vaan mahdolliset muut vaihtoehdot pitää arvioida ja huomioida tasapuolisesti.

Panelistit saivat kertoa omat visionsa Lapinlahden tulevaisuudesta ennen väitteisiin syventymistä. Niissä mainittiin muun muassa matalan kynnyksen mielenterveystyön jatkuminen ja turvaaminen, kulttuurihistorian huomiointi ja puiston säilyttäminen avoimessa käytössä. Keskustelun Lapinlahti-osion ensimmäisestä väitteestä samaa mieltä olivat Mia Haglund ja Björn Månsson – muut paneelin jäsenet nostivat molemmat vastaukset. On hienoa, että tukea löytyy Lapinlahden säilyttämiseen julkisessa omistuksessa. Månsson vastusti enemmistöosuuden luovuttamista kansainväliselle kiinteistösijoittajalle, mikä sai aplodit yleisöltä. Lisäksi kuudennen väitteen kohdalla paneeli oli melkein yksimielinen siitä, että Lapinlahti on säilytettävä taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksena. On myös merkittävää, että kaupungin poliitikot ovat avoimia uusillekin Lapinlahden tulevaisuuden vaihtoehdoille kiinteistösijoitusyhtiö NREPin lisäksi: kaikki panelistit nostivat vihreän lapun seitsemännelle vaihtoehdolle.

Keskustelussa esitettiin myös kriittisempiä näkökulmia Lapinlahden tilanteeseen: Olli-Pekka Koljonen ja Mia Haglund kertoivat, että Helsingin kaupungilla on korjausvelkaa mm. kouluissa ja terveyspalveluiden rakennuksissa, joten Lapinlahden sairaala ei ole välttämättä päättäjille kiireisin kohde. Epäilyä herätti myös ajatus Lapinlahden vaiheittaisesta kunnostuksesta ja sen toteuttamisesta. Harmittavasti panelisteilla oli välillä virheellistä tietoa Lapinlahden tilanteesta, eivätkä he Lapinlahti-yhteisön mielestä olleet täysin perillä Lapinlahden nykytilanteesta. Lapinlahden rakennusten kunto ei esimerkiksi ole niin huono kuin keskustelussa esitettiin. Lapinlahden peruskorjauksen vaatimia pääomia ei myöskään tarvitse “kaataa” hankkeeseen saman tien, vaan luonnollisesti tällainen kulttuurihistoriallisesti tärkeä restaurointiprojekti rahoitettaisiin monikymmenvuotisella lainarahalla, joka maksettaisiin pitkän ajan kuluessa takaisin rahoittajille vuokratuotoilla ja omistajien rahoituksella. Vaiheittainen peruskorjaus tehtäisiin yhteistyössä Museoviraston kanssa.   

Suuret kiitokset Risto Rautavalle, Amanda Pasaselle, Olli-Pekka Koljoselle, Mia Haglundille, Björn Månssonille ja yleisölle osallistumisesta ja mielenkiintoisesta keskustelusta! Muistakaa myös osallistua Helsingin kaupungin järjestämiin Lapinlahti-teemaisiin työpajoihin lähitulevaisuudessa (ensimmäinen 2.2., seuraava alustavasti maaliskuun alkupuolella ja kolmas alustavasti kesäkuussa), jotta ääntänne kuullaan suunnitelmissa.