Lapinlahden Lähde

LAPINLAHDEN LÄHDE OY:N JA OSUUSKUNTA LAPINLAHDEN TILAJAKAMON LAUSUNTO LÄNSISATAMAN KAPASITEETIN NOSTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN 15.11.2022

UUDELY/13199/2022

Tämä on Lapinlahden Lähde Oy:n ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon lausunto Länsisataman kapasiteetin nostamisen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Lapinlahden Lähde Oy ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo ovat Lapinlahden entisessä psykiatrisessa sairaalassa sijaitsevan taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen vuokraus- ja ylläpitotoiminnasta vastaavat pääoperaattorit.

Kriittinen suhtautuminen hankkeeseen


Suhtaudumme lähtökohtaisesti myönteisesti Helsingin Eteläsataman alueen ja ydinkeskustan muiden ranta-alueiden kehittämiseen nykyistä viihtyisämmiksi. Tunnistamme etenkin Etelärannan, Katajanokan ja Pohjoisrannan ranta- alueissa paljon kehittämispotentiaalia. Kaiken kaikkiaan Helsingin merellinen strategia on hyvä. Sen sijaan suhtaudumme hyvin kielteisesti suunnitelmiin laajentaa jo valmiiksi hyvin ruuhkaista ja ahdasta Länsisatamaa sekä rakentaa Satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle. Pidämmekin tämän kehitysohjelman pohjalla olevaa poliittista päätöstä Helsinki-Tallinna-satamatoimintojen keskittämisestä Länsisatamaan erittäin epäonnistuneena. Siksi esitämme, että Länsisataman laajennuksen ja Satamatunnelin rakentamisen hankkeet jätetään toteuttamatta ja sen sijaan Helsingin satamien uudelleenjärjestely toteutetaan keskittämällä liikennettä Vuosaaren satamaan.


Ympäristökriisien pahentuessa ja sodan riehuessa Euroopassa on paikallaan ja tervettä ylipäätään kyseenalaistaa tämän koko hankkeen lähtökohdat. Ovatko esimerkiksi hankkeen yhteydessä esitetyt arviot tulevista Länsisataman matkustajamääristä vielä realistisia, vaikka ajautuisimme pidempiaikaiseen talousmyllerrykseen ja vaikka joutuisimme radikaalistikin muokkaamaan Helsingin liikennejärjestelmää osana ympäristökriisien mitigointi- ja adaptaatiotoimia? YVA-ohjelmaselostuksen sivuilla 48-49 todetaan, että ”hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä hankesuunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä”. Toivommekin, että tämä YVA-prosessi onnistutaan viemään läpi mahdollisimman objektiivisesti ja riippumattomasti sekä vailla poliittista, taloudellista tai kohtuutonta aikataulullista painostusta. Tämän hankkeen lopputulema ei siis saa olla ennalta päätetty, vaan YVA-prosessin lopputuloksen pitää pystyä perustelluista syistä vaikuttamaan siihen – jopa estämällä koko hankkeen.

Hankkeen etenemisen aikataulu ja suhde muihin hankkeisiin


Kaiken kaikkiaan on hyvin ongelmallista, miten nopeasti tätä Länsisataman laajennusta ja Satamatunnelin rakentamista ajetaan esimerkiksi suhteessa Länsiväylän ympäristön osayleiskaavatyöhön. Meille on jopa vahvistettu, että näitä hankkeita ajetaan eritahtisesti. Kuitenkin tämän YVA-ohjelman selostuksen sivulla 8 todetaan seuraavaa:

”Länsiväylän ympäristön osayleiskaava tulee selkeyttämään ja ajantasaistamaan alueen yleiskaavatilanteen. Osayleiskaavatyön yleisenä tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia asutukselle sekä tutkia Länsiväylän varren kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Lauttasaaressa ja Salmisaaressa”. Lisäksi samalla sivulla 8 todetaan, että ”Helsingin Sataman toimesta rakennettavan satamatunnelin suunnitteluratkaisut ovat keskeisiä Salmisaaren maankäytön kehittämismahdollisuuksien kannalta”.

Näin kauaskantoiset ja kaupunkikuvaan, kaupunkiympäristöön, kaupunkikulttuuriin, liikennejärjestelmään ja alueiden viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveyteen vuosikymmeniksi, ellei vuosisadoiksi, vaikuttavat ja toisiinsa limittyvät hankkeet tulisi luonnollisesti suunnitella osana samaa kokonaisuutta ja samanaikaisesti.

Nyt herää suuri huoli, että suurella kiireellä ja kovan poliittisen ja taloudellisen paineen alla ajettavat Länsisataman laajennus ja Satamatunnelin rakentaminen uhkaavat lukita merkittävän osan eteläisen ja läntisen Helsingin kaupunkirakennetta ja liikenneratkaisuja haitalliseen ja epäsuotuisaan polkuriippuvuuteen. Tässä polkuriippuvuudessa keskeisintä roolia näyttelee Länsiväylän säilyminen suuren este-, ilmansaaste- ja meluvaikutuksen moottoritienä, joka estää Länsiväylän ympäristön kehittämisen viihtyisämmäksi Ruoholahden, Salmisaaren, Lapinlahden ja Lauttasaaren alueilla. Tämän ei voi nähdä palvelevan Helsingin eikä helsinkiläisten, saati Helsingin lähiluonnon etuja. Toivomme teidän tutustuvan myös Lapinlahti-yhteisön kannanottoon Länsiväylän ympäristön skenaarioesityksiin 17.10.2022: https://lapinlahdenlahde.fi/2022/10/lapinlahti- yhteison-kannanotto-lansivaylan-ympariston-skenaarioesityksiin-17-10-2022/

Aikajänteitä tarkasteltaessa on syytä säilyttää maltti tämän kokoluokan hankkeita, kuten Helsingin Eteläsataman ja ydinkeskustan elävöittämistä, satamatoimintojen uudelleenjärjestelyä ja Länsiväylän ympäristöä sekä Helsingin koko liikennejärjestelmää, kehitettäessä. Vaikka poliittisella johdolla olisikin kiire saada Eteläsatama vapaaksi satamatoiminnoista vuoteen 2030 mennessä ja vaikka laivanvarustamoiden taloudelliset intressit ajaisivatkin Länsisataman voimakasta laajennusta ja Satamatunnelin rakentamista, tulee kaikessa suunnittelutyössä huomioida, että lopulta eniten nämä vaikuttavat Helsingin nykyisiin ja tuleviin asukkaisiin ja luontoon ja nämä vaikutukset kohdistuvat vähintään vuosikymmenten mittaisille ajanjaksoille. Siksi holistisempi systeeminen lähestyminen on ainoa moraalisesti perusteltu etenemistapa, ei hankkeiden eritahtinen osaoptimointi. Ja koska Helsingin tavaraliikenteen satamien laajennustoimet palvelevat ennen kaikkea kansainvälisen kaupankäynnin ja Suomen kansantalouden etuja, olisi vain oikein ja kohtuullista, että Euroopan Unioni ja Suomen valtio kantaisivat valtaosan tällaisten hankkeiden
kustannuksista.

Osallisuus


Toivomme, että YVA-prosessi etenee jatkossa osallistavammassa hengessä. Lapinlahti-yhteisö ei ole ollut millään tavalla edustettuna 26.9.2022 järjestetyssä keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa sidosryhmille tai hankkeen seurantaryhmässä, vaikka Helsingin Sataman suunnalta meille oli lupailtu osallistavaa otetta jo keväällä 2022. Hankkeen osallisuuspuolta tulee siis kehittää jatkossa niin, että kaikki hankkeen kannalta olennaiset sidosryhmät – myös mahdollisesti epämieluisina pidetyt – osallistetaan prosessiin aidosti eikä vain näennäisesti. Tähän voi hakea positiivista esimerkkiä esimerkiksi siitä osallistamistyöstä, jota Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala on tehnyt Länsiväylän osayleiskaavan suunnittelutyöhön liittyen.

Satamatoimintojen keskittäminen Vuosaareen Länsisataman sijaan


Mitä tulee tähän YVA-ohjelmaan, kannatamme esitetyistä vaihtoehdoista vaihtoehtoa 0 (VE 0), sillä muutoksella, että Länsisataman sijaan tavara- ja jopa matkustajaliikennettä keskitettäisiin Vuosaaren satamaan. Vuosaaren satama on jo valmiiksi rakennettu palvelemaan nykyaikaisen kauppamerenkulun tarpeita, aivan sen kupeessa ei ole merkittävissä määrin häiriintyvää asutusta tai kaupunkikulttuuria ja sinne on erinomaiset raskaan liikenteen kulkuyhteydet Kehä III:n muodossa. Jos samassa yhteydessä, kun satamatoimintoja keskitettäisiin Vuosaareen, satama-alueelle jatkettaisiin raide- ja linja-autoyhteyksiä muualta Itä-Helsingistä, olisi tämä omiaan merkittävästi lisäämään itäisen Helsingin elinvoimaa, mikä lienee linjassa myös Helsingin yleisten kaupunkikehitystavoitteiden kanssa. Vuosaari-skenaarion tapauksessa tulisi toki estää haittavaikutukset Uutelan ja läheisten merialueiden luonnolle.


YVA-ohjelmaselostuksen sivulla 66 listatut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuisivat nähdäksemme Vuosaaren-ratkaisussa huomattavasti Länsisataman-ratkaisua paremmin. Lisäksi, kuten samaisella sivulla 66 on kuvattu, osana Uudenmaan maakuntakaavaa tavoitellaan Länsiväylän muuttamista nykyistä kaupunkimaisemmaksi liikenneympäristöksi. Vuosaaren-ratkaisu mahdollistaisi tämän, mutta jos Länsiväylä lukitaan huomattavan vilkkaaksi raskaan liikenteen moottoritieksi, näyttää tämä hyvin vaikealta, ellei mahdottomalta.väylän osayleiskaavan suunnittelutyöhön liittyen.

Hankkeen suhde Helsingin ilmastotavoitteisiin


Jotta Helsinki saavuttaisi ilmastotavoitteensa, on yksi merkittävistä vaadittavista toimista liikennejärjestelmämme muuttaminen huomattavasti nykyistä kestävämmäksi. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea yksityisautoilun huomattavaa vähentämistä. Siksi onkin mielestämme käsittämätöntä, että tässä vaiheessa YVA-prosessia tehdyt liikennemääräprojektiot perustuvat Helsingin nykyisiin kulkutapaosuuksiin. Näin ollen Länsisataman kehittämisen yhteydessä autoliikenteen voimakas kasvu otetaan ikään kuin annettuna. Jos Suomessa ollaan kansallisella ja paikallisella tasolla tosissaan ilmasto-, ympäristö- ja luontotavoitteiden kanssa, tulisi myös tässä YVA-menettelyssä olla ainakin yhtenä liikenneskenaariona autoliikenteen voimakas väheneminen. Tällöin myös Satamatunnelin oletettu tarve voi asettua uuteen valoon.

Satamatunnelin linjaukset


YVA-ohjelman yhteydessä esitetyistä Satamatunnelin linjausvaihtoehdoista tulemme tiukasti vastustamaan vähintäänkin niitä linjauksia, joissa tunnelin kaukalo- tai betonitunnelirakenteita tulee aivan Lapinlahden sairaalapuiston viereen niin, että Satamatunnelin rakentamisen ja käytön aikaisilta häiriöiltä ja vaurioilta alueen luonnolle ja virkistysarvoille ei voida välttyä. Lapinlahden sairaalapuiston eteläreunan arvokas kasvikohde ei todennäköisesti kestä vieressään kulkevia tunnelirakenteita. Kaikkein herkimpiä ja vaarantuneimpia luontoarvoja Lapinlahdessa ovat mukulakirvelin, kirvelilattakoin, liito-oravien, lepakkojen, meriharakoiden ja laguuniluontotyyppien esiintymät.

Erityisen huolestuttavalta kuulostaa tämä ote YVA-ohjelmaselostuksen sivulta 4:

”Kalliotunneliin menevä ja tunnelista tuleva liikenne kulkee betonisessa ylhäältä kattamattomassa kaukalossa, jonka pituus vaihtelee Länsiväylän päässä välillä 110–213 metriä vaihtoehdosta riippuen. Alustavien suunnitelmien mukaan Satamatunnelin liittyminen Länsiväylään vaatii osassa vaihtoehtoja Lapinlahden rannassa kulkevan virkistysreitin vähäistä siirtoa. Siirto saattaa edellyttää vähäistä ruoppausta ja louhetäyttöä ranta-alueella”.

Lisäksi sivulla 41 todetaan, että: ”kaikki avokaukalo- ja betonitunneliosuudet on suunniteltu rakennettavaksi päältä avattavina”. Tällaiset rakenneratkaisut eivät voi olla vaikuttamatta maanpäällisten alueiden luonto- ja virkistysarvoihin.

Etenkin Ilmarisen-talon taakse vedetyt tunnelilinjaukset vaikuttavat täysin toteuttamiskelvottomilta ottaen huomioon vaikutusalueen huomattavat kulttuurihistorialliset, luonto- ja virkistysarvot. Tällainen tunnelilinjaus saattaisi myös synnyttää vähintään rakentamisajaksi huomattavan estevaikutuksen liikkumiselle Ruoholahdesta Lapinlahden suuntaan. Tämä niin sanottu Itämerensolan kulkureitti on erityisen tärkeä lukuisille alueen työssäkäyville, virkistäytyjille ja erilaisiin terapia-, ryhmä- ja tapahtumatoimintoihin Lapinlahdessa osallistuville marginalisoiduille tai marginalisoitumisen riskissä oleville ihmisryhmille. Tätä tunnelin suuaukkolinjausta ei pitäisi mielestämme siis edes käyttää vertailussa suhteessa muihin suuaukkolinjauksiin vain siksi, että ne saataisiin näyttämään arvioinnissa paremmilta (niin sanottu ankkuriefekti). Esitetyistä suuaukkovaihtoehdoista vain VE D vaikuttaakin edes pitkin hampain hyväksyttävältä. Siinä olisi myös vähiten louhintatarvetta. Satamatunnelin suuaukon osalta vaihtoehdot C ja D ovat hyväksyttävissä, jos tunnelirakenteet eivät vaaranna Lapinlahden puistoa tai Lapinlahtea ympäröiviä ranta- alueita. YVA-ohjelmaselostuksen sivulla 151 esitetyt Lapinlahden sairaalapuiston hoitamisen ja suojelun periaatteet eivät nähdäksemme edes mahdollista Satamatunnelin linjauksia VE A ja VE C ainakaan nyt esitetyissä muodoissa. Parasta olisi, että tunneli vietäisiin pitkälle länteen, jopa Espooseen asti, jos se on ylipäätään pakollista rakentaa. Lapinlahden sairaalapuisto on jo nykyiselläänkin vain noin kolmasosa alkuperäisestä eikä sille näin ollen saisi asettaa enää lainkaan lisäpainetta, ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset, luonnolliset ja virkistykselliset arvot.

Huomiot YVA-prosessiin


Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisessa ja tässä apuna käytettävissä aineistoissa kiinnittäisimme edellä kuvatun lisäksi huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Myös Lapinlahden alueelta löytyy suosittu, joskin epävirallinen, uimaranta Lapinlahden sairaalapuiston länsireunasta.
  • YVA-ohjelmaselostuksen sivun 113 lintuhavaintoihin on tärkeää lisätä silmälläpidettävä meriharakka, jota myös esiintyy Lapinlahden sairaalapuistossa.
  • Kulttuurihistoriallisesti Länsisataman laajennus ja Satamatunneli uhkaavat nimenomaan Lapinlahden sairaalapuistoa, eivät esimerkiksi Suomenlinnan kansallismaisemaa, ja siksi Lapinlahdelle tulisikin antaa erityinen painoarvo YVA-ohjelmassa.
  • Länsisataman laajennuksen ja Satamatunnelin rakentamisen vaikutuksia kasvillisuuteen ja eläimistöön tulisi arvioida myös hankealueen ulkopuolella ainakin niillä alueilla, joissa hankealueen läheisyydessä on merkittäviä kasvillisuuden tai eläimistön esiintymiä. Esimerkiksi Lapinlahden sairaalapuisto on tällainen alue.
  • Länsisataman laajennuksen ja Satamatunnelin rakentamisen vaikutuksia linja-autoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin tulisi tarkastella paikallisesti Ruoholahden-Jätkäsaaren alueen lisäksi myös Salmisaaren-Lapinlahden alueella, sillä Satamatunneli vaikuttaa erityisesti täällä.
  • Satamatunnelin rakentamisen vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön tulee arvioida tarkasti tunnelin kaukalorakenteiden ja betonitunneliosuuksien osalta tunnelin molemmissa päissä koko näiden rakenteiden ja niiden vaikutusalueiden matkalta, sekä rakentamisen että käytön aikana.
  • Arvioitaessa hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä elinkeinoihin ja aineelliseen omaisuuteen ehdotamme, että samalla arvioidaan myös hankkeen mielenterveysvaikutuksia.
  • Tässä on yksi katsaus tähän soveltuviin työkaluihin: https://www.mdpi.com/1660-4601/19/21/13985
  • Hankkeen riskejä arvioitaessa olisi syytä selvittää ainakin se, miten Lapinlahden suojeltujen sairaalarakennusten herkkä ja huonokuntoinen talotekniikka – erityisesti vesi-, lämpö- ja viemäriputket –kestävät mahdolliset Satamatunnelin louhinnan aiheuttamat tärinävaikutukset.

Lisätiedot


Lisätietoja antaa Lapinlahden Lähde Oy:n toimitusjohtaja Ville Pellinen (ville.pellinen@lapinlahdenlahde.fi, 0406656605).

Helsingissä 15.11.2022,

Ville Pellinen, toimitusjohtaja, Lapinlahden Lähde Oy
Kimmo Lehtonen, puheenjohtaja, Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo


Kommentit on suljettu.