Kristian Wahlbeck: Miten ehkäistä itsemurhia tehokkaasti?

Emeritusprofessori Kristian Wahlbeck luennoi syyskuun 29. päivä Lapinlahden Tiistai-meetingissä aiheesta ”Miten ehkäistä itsemurhia tehokkaasti?”

Esityksessään Wahlbeck kumosi itsemurhiin liittyviä myyttejä. Suomi oli pitkään itsemurhatilastoissa johtavia maita, mutta viimeisen 30 vuoden ajan itsemurhakuolleisuus on kuitenkin selkeästi vähentynyt. Tämän taustalla ovat mm. itsemurhien ehkäisyohjelma sekä Käypä hoito -niminen valtakunnallinen suositus itsemurhien ehkäisemiseksi.

Väestössä on kuitenkin ryhmiä, joissa riski itsemurhaan on korkeampi. Selkeästi sosioekonominen huono-osaisuus ja esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys lisäävät itsemurhariskiä. Alkoholihäiriöisillä riski on kymmenkertainen, ja noin puolet itsemurhista tehdäänkin humalassa. Vaikka seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla riski on laskenut, on se kuitenkin edelleen kaksinkertainen. Myös alkuperäiskansoilla, kuten saamelaisilla, on kohonnut riski.

Miehillä riski on kolminkertainen, mutta myönteistä kehitystä on tapahtunut. Huolestuttavasti nuorilla naisilla riski on hitaasti kasvanut.

Myytti on myös se, että itsemurha olisi aina yksilön päätös. Siihen vaikuttavat eri tasot: yksilötaso, vuorovaikutustaso sekä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät.

Suojaavat tekijät ja riskit

Yksilötaso

Yksilötasolla suojaavia tekijöitä ovat hyvät selviytymismekanismit (joita voi vahvistaa esimerkiksi psykoterapiassa), syy elää (merkityksellisyyden tunne) ja vahva kulttuurinen identiteetti (myönteinen tietoisuus omasta kulttuurista ja joukkoon kuulumisen tunne).

Riskitekijöitä yksilötasolla ovat mielenterveyden häiriöt, päihteiden tai digitaalisten ympäristöjen haitallinen käyttö, sosioekonominen huono-osaisuus, kipu ja somaattinen sairaus.

Vuorovaikutustaso

Vuorovaikutustasolla suojaavia tekijöitä ovat koettu sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Riskitekijöitä ovat koettu yksinäisyys, pari- ja lähisuhdeongelmat sekä hyväksikäyttö ja vertaispaine.

Yhteisölliset tekijät

Yhteisöllisellä tasolla suojaavia tekijöitä ovat tunne kuulumisesta yhteisöön ja vaikuttavan tuen ja hoidon saatavuus. Riski puolestaan on kuuluminen syrjittyyn vähemmistöön.

Yhteiskunnalliset tekijät

Suojaavia yhteiskunnallisia tekijöitä ovat itsemurhavälineiden saatavuuden rajoitukset sekä uskonnollisuus. Riskejä puolestaan ovat terveysero ja väkivallan kulttuurinen hyväksyntä ongelmien ratkaisijana.

Myytti on myös, että yhden itsemurhakeinon saatavuuden vaikeuttaminen johtaisi muilla keinoin tehtyjen itsemurhien kasvuun. Näin ei ole, muun muassa koska monet itsemurhat ovat impulsiivisia tai humalassa tehtyjä. On tärkeää, että lainsäädännöllä ja hyvällä suunnittelulla luodaan turvallisempia olosuhteita. Wahlbeck kertoi myös mielenkiintoisen tiedon Japanista, jossa on todettu, että junaraiteiden valaiseminen sinisillä LED-valoilla on merkittävästi vähentänyt itsemurhayrityksiä.

Wahlbeck kertoi myös, että itsemurha-ajatuksista saa ja pitää uskaltaa kysyä ja puhua.

Keskustelua auttaa, kun kuuntelee tuomitsematta ja pysyy tyynenä. On hyvä tuoda esille huoli henkilön hyvinvoinnista ja kysyä, voiko auttaa. Vakavassa tilanteessa henkilö tulee ohjata hoidon piiriin.

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli itsemurhien ehkäisyssä. Myös Lapinlahdessa kohdataan ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa. Lapinlahden kriisikoti Toivon Lähde tarjoaa yhteisöllistä tukea elämänkriisissä oleville aikuisille ammatillisesti tuetun vapaaehtoistyön kautta.

Suuret kiitokset Kristian Wahlbeckille luennosta! Tiistai-meetingit jatkuvat lokakuun 27. päivä klo 12, jolloin Pasi Mäenpää luennoi neljännestä sektorista ja siitä, kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa.

Tervetuloa! Tiistai-meetingit ovat maksuttomia, ja ne pidetään Lapinlahden Lähteen auditoriossa.