Lapinlahti-yhteisön vastine HS-kirjoitukseen 19.3.

(Lapinlahti-yhteisö lähetti Helsingin Sanomille vastineen lehdessä 19.3. julkaistuun Lapinlahden alueelle kaavaillaan hostellia, palstaviljelyaluetta ja laituria -artikkeliin. Vastinetta ei kuitenkaan julkaistu Helsingin Sanomissa, joten olemme julkaisseet sen verkkosivuillamme 28.3.2023.)

Helsingin sijoittajavetoinen suunnitelma Lapinlahdesta ei perustu kaupunkilaisten toiveisiin

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin Lapinlahden entisen mielisairaalaan tulevaisuuden suunnitelmista sunnuntaina 19.3.2023 (Lapinlahden alueelle kaavaillaan hostellia, palstaviljelyaluetta ja laituria). Valitettavasti tästä kirjoituksesta sai väärän kuvan suunnittelun nykytilasta ja kaupunkilaisten tuesta sille.

Ensinnäkin on liioiteltua väittää, että ”aiempaa kyselyä käytettiin hyödyksi alueen tulevaa käyttöä esittelevässä luonnoksessa.” Helsingin kaupungin järjestämissä kyselyissä ja työpajoissa esitettyjen kaupunkilaisten kantojen ja tunnelmien yleistä linjaa ei ole onnistuttu kunnioittamaan, vaan kaupungin nyt esittelemä konsepti pohjaa pitkälti suunnitelmiin, jotka on tehty jo ennen osallisuusvaiheen alkua. Esimerkiksi alueelle esitetyn hostellin ja muiden kaupallisten toimintojen mittakaavaa on alustavista suunnitelmista vain kasvatettu, vaikka suuren mittakaavan kaupallista toimintaa on kaupunkilaispalautteissa nimenomaan vastustettu.

On myös syytä huomioida, että vaikka Helsingin kaupungin suunnitelmat koskien Lapinlahden puistoa ovat oikein hyviä ja kannatettavia, ei puistoalueiden kehittämisestä päätetä osana nyt käynnissä olevaa Lapinlahti-prosessia, joten kaupunkilaisia ei myöskään tule pyrkiä harhauttamaan niillä. Kaupungin ja NREP:n fokus on tässä vaiheessa vain Lapinlahden kaupallisesti kiinnostavimmissa kohteissa eli entisen mielisairaalan päärakennuksessa, rannan Venetsia-rakennuksessa ja näiden väliin asettuvassa sauna- ja huoltorakennuksessa, vaikka aluetta toki tulisi kehittää ja vaalia kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena.

Kaikki jutussa esitellyt kaupunkilaisten Lapinlahteen toivomat toiminnot löytyvät jo alueelta. Näitä ovat muiden muassa kahvila- ja ravintolatoiminnot, galleria- ja esiintymistilat, sairaalan menneisyydestä kertova museo, mielen ja kehon hyvinvointiin liittyvät toiminnot, kaupunkiluontokeskus, piknikpaikat, alueet pienimuotoisten konserttien järjestämiseen, uimalaituri sekä yhteisöviljelypalsta. Kaupunkilaisten toiveissa onkin jatkaa Lapinlahden kehittämistä alueelle vuosien saatossa syntyneen kaupunkikulttuurin ja mielenterveystoiminnan pohjalta. Sen sijaan Helsingin kaupungin ja NREP:n suunnitelmaa vaivaa pyrkimys kehittää alueelle väkisin jotain uutta, ulkoa tuotua ja kaupallista.

Lapinlahden alueen nykytoimijoista kumppaneineen ja tukijoineen koostuva Lapinlahti-yhteisö tarjoaa Lapinlahden tulevaksi toimintakonseptiksi omaa Lapinlahti 360 -suunnitelmaansa ja Lapinlahti-säätiötä. Kyseinen suunnitelma perustuu Lapinlahden yli 180-vuotiseen mielenterveystyön perinteeseen sekä alueelle syntyneeseen, kansalaislähtöiseen taide-, kulttuuri-, järjestö-, pienyrittäjyys- ja hyvinvointitoimintaan. Helsingin kaupungin tulee taata avoin ja tasapuolinen kohtelu kaikille eri suunnitelmille ja kehittää Lapinlahtea ennen kaikkea helsinkiläisille ja helsinkiläisten lähtökohdista.

Ville Pellinen
Toimitusjohtaja
Lapinlahden Lähde Oy

Nonni Mäkikärki
Toiminnanjohtaja
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry

Kimmo Lehtonen
Hallituksen puheenjohtaja
Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo

Markku Kärmeniemi
Toimitusjohtaja
Kakspy Palvelut Oy

Kirjoittajat edustavat Lapinlahti-yhteisöä