Tiesitkö jo nämä asiat Lapinlahdesta?

Tiesitkö, että Lapinlahti on yhtä vanha kuin iso-iso-iso-iso-isoäitisi?

Seitsemälle sukupolvelle Lapinlahden ydin on ollut mielenterveystyössä. Psykiatrinen sairaala (sen aikaisin termein mielisairaala) perustettiin Lapinniemelle 185 vuotta sitten, jolloin se oli Euroopassakin yksi ensimmäisistä lajissaan.

Jo seitsemän sukupolvea tuntee Lapinlahden paikkana, jossa mielen sairauksia on hoidettu ja mielen hyvinvointia on tuettu edistyksellisillä tavoilla. Alusta asti ymmärrettiin, miten suuri merkitys ympäristöllä ja luonnolla on toipumiselle. Tänä päivänä työssä painottuu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja voimavarojen vahvistaminen erilaisen yhdessäolon ja yhteisen tekemisen kautta.

Lapinlahden aineeton mielenterveystyön kulttuuriperintö elää siten vahvana joka päivä.

Jos valtaosa alueesta vuokrattaisiin pääkonttoriksi, häviäisi alueen 185-vuotinen mielenterveystyön kulttuuriperintö.

Tiesitkö, että Lapinlahdessa käy ihan kaikenlaisia ihmisiä?

On muun muassa eläkeläisiä, päiväkotiryhmiä, yritysten tiimejä, saunojia, tutkijoita, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, kaupunkiviljelijöitä, muusikoita, pienyrittäjiä, konferensseja järjestäviä johtajia, Suomeen muuttaneita henkilöitä, yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita, sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, pitkäaikaistyöttömiä, äänikirjanäyttelijöitä, autismikirjolla olevia henkilöitä, muistotilaisuuksia ja nimiäisiä järjestäviä omaisia, erityistä tukea tarvitsevia nuoria, psykoterapia-asiakkaita, vanhempainvapaalla olevia henkilöitä ja ihan tavallisia helsinkiläisiä, jotka kaipaavat mielekästä tekemistä vapaa-ajalleen.

Olemme yhdessä luoneet ilmapiirin, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Erilaisissa elämäntilanteissa olevat ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat kohdata ja oppia toisiltaan. Kävijöiden moninaisuus on sekä inhimillinen rikkaus että tärkeä edellytys esimerkiksi taloudellisesti kestävälle yritystoiminnalle sekä innovatiiviselle kokeilukulttuurille. On vaikeaa nähdä, miten aluetta voisi kutsua kokoomuspoliitikon sanoin vain ”hippien hengailumestaksi.”

Tiesitkö, että Lapinlahteen tehdään 150 000* vierailua vuodessa?

Hufvudstadsbladet kertoi pääkirjoituksessaan 2.9. virheellisesti kävijämäärän olevan 50 000 ihmistä vuodessa. Samalla se vertasi lukua Seurasaaren 500 000 vierailijaan ja Suomenlinnan 1 miljoonaan vierailijaan. Vertailu on ontuva, sillä molemmilla kohteilla on pitkä historia vierailukohteina; Seurasaaren kansanpuisto perustettiin 1889, ja Suomenlinna avautui vierailijoille vuonna 1948 sekä nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1991. Seurasaaren ulkomuseo on osa Suomen kansallismuseota, ja Suomenlinnan matkailuneuvontaa tehdään Museoviraston alaisessa Suomenlinnan hoitokunnassa.

Lapinlahti on kasvanut kiinnostavaksi kaupunkikohteeksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työn ansiosta vain 12 vuodessa. Kasvuvauhti on ollut huima, ja alue voi kehittyä yhä useamman helsinkiläisen kohtaamispaikaksi, jos toiminnan annetaan jatkua.

*poislukien puiston käyttö

Tiesitkö, että Helsingin kaupunki on kerännyt kaupunkilaisten mielipiteitä Lapinlahden rakennuksia koskevista suunnielmista kolme kertaa?

Helsinkiläiset ovat jättäneet 1 592 vastausta kaupungin kyselyihin viime vuosina. KerroKantasi-kyselyissä kaupunkilaiset saivat kirjoittaa vapaasti mielipiteitään kyllä/ei-vastausten sijaan.

Analysoimme vuoden 2022 kyselyn vastauksia. Niissä toivottiin kaikkein eniten kansalais- ja kulttuuritoimintaa (40 % vastauksista), kahvila- ja ravintolatoiminnan sekä työhuonevuokrauksen ja majoitustoiminnan muodostamaa vastuullista kaupallista toimintaa (38 %) sekä mielenterveys- ja hyvinvointitoimintaa (29 %). Nykyisen kaltainen toiminta sai tukea kolmasosassa vastauksista (34 %) ja vastustusta 6 prosentissa vastauksista.

Inhimilliset arvot, kuten hyväksyvä ilmapiiri ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden huomioiminen, nousivat esiin melkein joka toisessa vastauksessa (42 %).

Vain muutamassa vastauksessa (0,01 %) toivottiin, että alueen omistus siirtyisi voittoa tavoittelevalle yritykselle.

Miksi kaupungin alustavassa suunnitelmassa ei anneta enempää painoarvoa näille tuloksille? Mitä tämä tarkoittaa helsinkiläisten vaikuttamismahdollisuuksille laajemmin tässä kaupungissa? Miksi Helsingin kaupunki on valmis vähentämään toiminnallaan asukkaidensa uskoa päätöksentekoon?

Kuntalain 22 §:n mukaan kuntalaisille tarjottujen osallistumismahdollisuuksien täytyy olla vaikuttavia. Näennäinen kuuleminen ei siis riitä. Kaupunkilaisia täytyy myös kuunnella.

Tiesitkö, että nykytoimijat ovat maksaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 10 miljoonaa euroa vuokraa Helsingin kaupungille?

Samalla, vuosina 2016–2023, Helsingin kaupunki on perustellusti kohdistanut tukea Maria 01 -startup-kampuksen kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja vuokriin noin 4,4 miljoonaa euroa. Startup Maria Oy on myös saanut kaupungin innovaatiorahastosta noin 1,8 miljoonaa euroa vuosina 2018–2024. Kaupunki on perustellut tukea työpaikoilla, kasvuyrityksillä ja kaupungin elinvoimalla. On mielestämme hienoa, että uusien ideoiden kehittelyyn kannustetaan ja Mariaan panostetaan. 

Lapinlahden kohdalla keskustelu kuulostaa usein aivan toisenlaiselta. Puhutaan matalista vuokrista ja kaupungin tuesta pienelle toimijajoukolle, vaikka vuokratasoa pitäisi verrata vastaavan kuntoisiin, suojeltuihin ja peruskorjaamattomiin tiloihin. Sosiaalisiin innovaatioihin ja kokeilukulttuuriin ei vastaavalla tavalla kannusteta, koska niistä saatava hyöty ei ole helposti mitattavissa rahassa.  

Lapinlahden toimijat ovat kuitenkin maksaneet noin 10 miljoonaa euroa vuokraa ja pitäneet tilat elävinä sekä käyttökelpoisina. Alueen moninaisuus on ruokkinut innovaatioita ja siellä on toiminut satamäärin pienyrityksiä. 

Samalla Lapinlahdessa on syntynyt yhteiskunnallista arvoa, jota ei voi mitata vain työpaikkoina tai yritysten määränä: 

• mielen hyvinvointia 
• maksutonta kulttuuria, taidetta ja tapahtumia
• kaikille avoimen kaupunkitilan mahdollistamaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
• kuntoutumista takaisin työelämään
• työtiloja hyvinvointi- ja kulttuurialan toimijoille
• kulttuuriperinnön jatkuvuutta
• kansainvälistä arvostusta nauttiva kaupunkikulttuurin keskus

Helsingin kaupunki näkee Maria 01 -yhteisön luoman arvon. Myös Lapinlahden tuottama arvo ansaitsee tulla nähdyksi. 

Molemmat ovat kaupungille arvokkaita.