Skip to main content

Lapinlahti-aktivistit riski koko Suomelle? – vastine Helsingin Uutisten päätoimittajan kirjoitukseen 18.12.2023

Julkaistu Kirjoitettu Artikkelit, Uutiset

Vastine Helsingin Uutisten päätoimittajan kirjoitukseen 18.12.2023 kuva

Helsingin Uutisten päätoimittajan väite, että Lapinlahti-aktivistit olisivat riski koko Suomelle, on epäasiallinen ja täysin virheellinen. Lapinlahti-yhteisön harjoittamalla yhteisöllisellä mielenterveys-, osallisuus-, taide-, kulttuuri-, pienyrittäjyys- ja kulttuurihistoriatyöllä päinvastoin tuetaan Suomen kokonaisturvallisuuden ekosysteemiä. Lapinlahti-yhteisö myös pitää kiistanalaisia Helsingin Eteläsataman ja Makasiinirannan kehityssuunnitelmia, Länsisataman laajennusta ja Satamatunnelin rakentamista näiden saamasta kritiikistä huolimatta hyväksyttävinä, mikäli hankkeilla ei heikennetä helsinkiläistä lähiluontoa, kulttuuri-, virkistys- ja terveysarvoja tai paikallisyhteisöjä. Koko Satamatunneli-hankkeesta luopumista ei kuitenkaan voida poissulkea – niin paljon negatiivisia kerrannaisvaikutuksia sillä todennäköisesti olisi. Helsingin ja Suomen kukoistus tai edes Helsingin Sataman ja laivanvarustamoiden menestys eivät joka tapauksessa edellytä Lapinlahden luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvoihin kajoamista, ja asiasta käytävä keskustelu tulisi pitää asiallisena, avoimena, läpinäkyvänä ja moniäänisenä.

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala kirjoitti 18.12.2023 harvinaisen polarisoivan ja kärjistetyn tekstin otsikolla “Lapinlahti-​aktivistit ovat riski koko Suomelle“. Tarkoitushakuisen vastakkainasettelun lisäksi kirjoitus on niin täynnä virhekäsityksiä, että ne on syytä oikaista saman tien, jotta Satamatunnelia koskevaa kansalaiskeskustelua voidaan käydä ja päätöksiä tehdä oikean tiedon pohjalta.

Lapinlahti-yhteisö etsii hyväksyttäviä kompromisseja ja edistää Suomen kokonaisturvallisuutta

Aloitetaan vastaamalla kysymykseen: ”Haluatteko te merkittävästi vaarantaa ja heikentää koko Suomen vienti- ja tuontiliikennettä, huoltovarmuutta ja Helsingin sataman yhteiskunnalle generoimia muita mittavia ja mitattuja hyötyjä vain siksi, että rakennusvaiheen jälkeen puistoalue kaventuisi reilulla metrillä?”. Vastauksemme on yksiselitteisesti ”Ei, emme halua”.

Helsingin Lapinlahden alueella operoivista toimijoista ja asukkaista verkostoineen ja tukijoineen koostuva Lapinlahti-yhteisö on pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja kompromissihakuisesti tuonut esiin, että pidämme Helsingin Eteläsataman ja Makasiinirannan kehityssuunnitelmia lähtökohtaisesti hyväksyttävinä, että emme kategorisesti vastusta Länsisataman laajennusta tai Satamatunnelin rakentamista ja että voimme antaa tukemme tunnelin linjausvaihtoehdolle D, koska se ei vaarantaisi Lapinlahden puistoa. Tämän kirjoituksen lopussa on linkkejä aihepiiriä koskeviin aiempiin kannanottoihimme ja kirjoituksiimme sekä asiaa käsitteleviin uutisiin.

Olemme Lapinlahti-yhteisössä omalla yhteisöllisellä mielenterveys-, osallisuus-, taide-, kulttuuri-, pienyrittäjyys- ja kulttuurihistoriatyöllämme mitä suurimmissa määrin osa Suomen kokonaisturvallisuuden ekosysteemiä ja kannamme syvää huolta yhteiskuntamme fyysisestä ja psyykkisestä huoltovarmuudesta, elinkelpoisuudesta ja elinvoimasta. Siksi päätoimittajan väite siitä, että olisimme riski koko Suomelle, on epäasiallinen ja vaarallisella tavalla maalittava ottaen huomioon yhteiskuntamme kovenevat asenteet ja kiristyvän keskusteluilmapiirin.

Olemme päinvastoin pyrkineet auttamaan Helsingin Satamaa löytämään keinoja, joilla eri intressit olisivat sovitettavissa yhteen mahdollisimman hyvin. Helsingin ja Suomen kukoistus tai edes Helsingin Sataman ja laivanvarustamoiden menestys eivät edellytä Lapinlahden luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvoihin kajoamista.

Tallinnan laivaliikenne tulisi keskittää Vuosaareen

Pidämme toki epäonnistuneena päätöksenä, että Tallinnan laivaliikennettä ei aikoinaan päätetty keskittää Vuosaaren satamaan, vaan jo valmiiksi ahtaaseen ja ruuhkaiseen Jätkäsaareen. Tämän päätöksen voisi tosin edelleen muuttaa. Vuosaari hyvine maantie- ja raideliikenneyhteyksineen olisi ollut päätoimittajankin peräänkuuluttaman Suomen vienti- ja tuontiliikenteen kannalta loogisempi valinta. Helsingin ja Tallinnan satamien yhteisen TWIN-PORT-hankkeen sekä yhdistettyä matkustaja- ja rahtiliikennettä operoivien laivanvarustamoiden taloudelliset intressit tuntuivat kuitenkin ajaneen helsinkiläisten ja suomalaisten kokonaisedun edelle.

Jos Helsingin poliittiset päättäjät osoittaisivat Tallinnan laivaliikenteen pääasialliseksi satamaksi Vuosaaren, innovatiiviset markkinatoimijat kyllä sopeutuisivat tähän ja pärjäisivät myös jatkossa. Vai uskooko joku, että kahden lähellä toisiaan sijaitsevan metropolin välinen matkustaja- ja tavaraliikenne voisi tällaisten päätösten seurauksena tyrehtyä kokonaan?

Lapinlahden puistoalueen vaarantava Satamatunneli on ideologinen ja poliittinen arvovalinta

Päätoimittaja Kannalan lause ”Helsingin satamaa ei ole vara politisoida minkään ideologian kannalta, sen mittaluokka ja merkitys on niin valtava” on oppikirjaesimerkki näennäisen epäideologisesta kannanotosta, jolla pyritään tyrehdyttämään kriittistä ja demokraattista kansalaiskeskustelua. Todellisuudessa Kannalan omasta kannanotosta paistaa läpi syvä ideologia, jossa kulutuskeskeinen pro business & pro yksityisautoilu -ajattelu ajaa yli luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvojen sekä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen mielipiteiden.

Toivottavasti valtaa käyttävät tahot eivät haksahda tämänkaltaiseen vaikuttamiseen – varsinkin, kun juuri tällaiset kauaskantoiset päätökset ovat mitä suurimmissa määrin poliittisia arvovalintoja ja täten jo lähtökohdiltaan politisoituneita.

Myös lause ”Helsingin Sataman mukaan varsinaista puistoaluetta valmis tunneli veisi vain 1–1,5 metrin kaistaleen” on harhaanjohtava. On totta, että valmistuessaan tunnelilinjaus A veisi leveyssuunnassa minimissään tuon pari metriä kaavassa Lapinlahden sairaalapuistoksi merkittyä aluetta. Tunnelin rakentamisaikana vaikutukset olisivat kuitenkin suurella varmuudella laajemmat, minkä lisäksi tunneli jättäisi alleen joka tapauksessa merkittävän kevyen liikenteen väylän ja vilkkaasti käytetyn koirapuiston, sekä näitä reunustavat puu- ja niittyalueet.

Myös lähialueiden, kuten hautausmaa- ja puistoalueiden rauha kärsisi. Vaikka nämä eivät kaavassa olekaan Lapinlahden puistoa, mieltävät ihmiset niiden kuuluvan olennaisesti Lapinlahden puistoon.

Havainnekuva, joka osoittaa, ettei tunnelihanke koske “vain metriä” puistoalueesta, vaan todelliset vaikutukset ovat paljon laajemmat.

Koko Satamatunneli-hanke on kyseenalainen

Vaikka Lapinlahti-yhteisö hyväksyykin Satamatunnelin linjauksen D, ei voida poissulkea sitä vaihtoehtoa, että koko Satamatunneli-hankkeesta täytyy luopua. Länsisataman, Jätkäsaaren ja Länsiväylän liikennemääriä voi nimittäin kontrolloida myös Satamatunnelia paremmilla ja Helsingin ja Suomen ilmastonsuojelun ja terveyden edistämisen tavoitteisiin paremmin yhteensovitettavilla tavoilla. Lisäksi useita satoja miljoonia euroja maksavaa autotunnelia ei nykyaikana voi automaattisesti pitää kokonaistaloudellisesti järkevänä investointina.

Riskinä on muun muassa, että toteutuessaan Satamatunneli estäisi Länsiväylän osayleiskaavatyön mukaiset suunnitelmat Salmisaaren alueen kehittämisestä viihtyisäksi, merelliseksi asumis- ja työssäkäyntialueeksi. Satamatunneli nimittäin lukitsisi Länsiväylän moottoritieliikennekeskeiseen polkuriippuvuuteen, jonka kanssa bulevardimainen kaupunkiympäristö on hyvin vaikeasti yhteensovitettavissa. Tämänkin mahdollisuuden menettämisen laskennalliset taloudelliset vaikutukset olisivat mittavat.

Vaikuttaa myös yhä todennäköisemmältä, ettei tunnelille välttämättä löydy sopivaa linjausta, kun yhtäällä vastaan tulee ihmisten ja muiden eliöiden rakastama Lapinlahden puisto ja toisaalla Helenin öljyluolat. Tosin on täysin mahdollista, että nämä kallioon herkän merenlahden äärelle louhitut öljyluolat, joiden kuntoa ei ole kokonaisvaltaisesti tutkittu vuoden 1987 jälkeen, pitäisi ennen pitkää poistaa käytöstä joka tapauksessa. Tällöin tämä hidaste tunnelilinjaukselle D poistuisi. Vaikka Satamatunneli joutuisikin kokonaisuudessaan vastatuuleen, ei se romuttaisi automaattisesti ketjureaktiona Eteläsataman ja Katajanokan kehityssuunnitelmia, vaikka päätoimittaja näin pelottelee.

Ylipäätään tuki Satamatunnelille tuntuu alati vähenevän, mistä kielivät osaltaan Helsingin Uutisten päätoimittajan ulostulon kaltaiset epätoivoiset hyökkäykset demokraattista kansalaiskeskustelua ja kritiikkiä vastaan. Helsingin Eteläsataman, Makasiinirannan ja satamatoimintojen sekä liikennejärjestelmien kehittämiseen on löydettävissä myös toimivia ja laajasti kannatettavia kokonaisratkaisuja. Niiden löytäminen vaatii avointa, läpinäkyvää ja moniäänistä kansalais-, asiantuntija- ja päättäjävuoropuhelua.

Me Lapinlahti-yhteisössä haluamme jatkossakin jatkaa siltoja rakentavalla linjalla ja toivomme, että kohtuuttoman polarisoivat ja virheelliset kärjistykset jäisivät vähemmälle.

Koko Lapinlahti-yhteisön puolesta,

Ville Pellinen
Toimitusjohtaja
Lapinlahden Lähde Oy

Nonni Mäkikärki
Toiminnanjohtaja
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry

Kimmo Lehtonen
Hallituksen puheenjohtaja
Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo

Markku Kärmeniemi
Toimitusjohtaja
Kakspy Palvelut Oy

Lapinlahti-yhteisön aiempia kannanottoja, kirjoituksia ja uutisia Satamatunnelia ja Länsiväylän ympäristön kehitystä koskien (kronologisesti uusimmasta vanhimpaan):

Lapinlahden Lähde

Kulttuurin, mielen hyvinvoinnin ja pienyrittäjyyden keskus Lapinlahden entisessä psykiatrisessa sairaalassa Helsingissä. Olemme turvallisempi, yhdenvertainen tila ja tuomitsemme kaiken syrjinnän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *