Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tilannekatsaus 5.10.2023 – Lapinlahden tiloja on turvallista käyttää peruskorjauksiin asti

Tiedote 13.10.2023

”Lapinlahden arvokkaimmat, alkuperäiset rakenteet ovat vielä laajalti säilytettävissä.”

Muun muassa näin todettiin torstaina 5.10.2023, kun Lapinlahden Lähteen auditoriossa järjestettiin Helsingin kaupunkiympäristön toimialan (Kymp) toimesta infotilaisuus koskien Lapinlahden kehittämishanketta, kaavoitusta ja kuntotutkimuksia.

Tilaisuudessa käsiteltiin Lapinlahden kehittämishanketta yleisellä tasolla sekä käytiin läpi tulevaa asemakaavamuutosta ja hiljattain valmistuneiden kuntotutkimusten tuloksia. Varsinaista keskustelutilaisuutta illasta ei muodostunut, sillä kysymyksille varattu lyhyt aika loppui kesken.

NREP edelleen mukana vahvasti

Tilaisuudessa oli vahvasti esillä se näkökulma, että Kymp pitää valmistelujen lähtökohtana yhteisyritystä NREP:n kanssa sen sijaan, että lähtökohtana olisi ilmeisin vaihtoehto: kaupunki peruskorjaisi itse omistamansa kansallisen kulttuuriperinnön.

Kympin kanssa käytävissä keskusteluissa eniten kysymyksiä ovat tähän saakka herättäneet suunnitelmat hostellista Lapinlahden päärakennukseen ja etenkin tällaisten majoitustoimintojen kokoluokka.

Lapinlahti-yhteisön näkemys Kympin ja NREP:n alun perin esittämästä hostellin laajuudesta – koko päärakennuksen pohjoissiipi eli nykyinen Tilajakamon puoli – on ollut, että se on liian massiivinen.

Lapinlahden asemakaavoitus

Kaavoittajan mukaan Lapinlahden päärakennuksen kaavasta tulee ottaa sairaalamerkintä pois, sillä
alueen nykyinen ja suunniteltu tuleva toiminta eivät enää täysin vastaa nykyistä kaavaa. Ehdotetun
kaavamuutoksen mukaisesti kaavamerkinnäksi tulisi Y/s eli yleisten rakennusten korttelialue.

Kaavoittaja totesi, että tällä ”sementoidaan nykyiset toiminnat ja mahdollistetaan
uudet toiminnot”. Kaavasta halutaan sellainen, että rakennusvalvonta hyväksyy remonttisuunnitelmat.

Lapinlahti-yhteisön mielestä kaupungin tulisi vielä tutkia myös se mahdollisuus, että Lapinlahden mielenterveys-, kansalais-, taide-, kulttuuri- ja pienyrittäjyystoiminta voisivatkin jatkua nykyistä kaavaa laajentamalla, ilman tarvetta muuttaa kaavaa. Näin voitaisiin paremmin välttää riski alueen luonteen epätoivottavasta muuttumisesta.

Lapinlahden kuntotutkimusten tulokset

Lapinlahden päärakennuksen, sauna- ja huoltorakennuksen sekä Venetsia-rakennusten kuntotutkimusten perusteella kaikki kohteet ovat mittavan peruskorjauksen tarpeessa, mikä Lapinlahti-yhteisössä on tiedetty jo ennen tutkimusten alkamista.

Sekä kuntotutkimuksista vastanneen Afryn että Kympin edustajat vahvistivat, että Lapinlahden tiloja on turvallista käyttää peruskorjauksiin asti. Muutamia huoneita, joissa esiintyy hajuhaittoja, on poistettu käytöstä jo aiemmin. Kuntotutkimuksissa löydetyt haitta-aineet eivät nyt aiheuta haittaa tilojen käytölle, mutta ne pitää ottaa huomioon purku- ja korjaustöitä tehtäessä.

Kaiken kaikkiaan todettiin muun muassa lahovaurioita, mahdollisia ilmavuotoja, käyttöikänsä ylittäneitä rakenteita ja se fakta, että ilman kattavaa peruskorjausta vaurioituminen etenee ja korjauskulut kasvavat.

Positiivinen havainto oli, että Lapinlahden arvokkaimmat alkuperäiset rakenteet ovat vielä laajalti säilytettävissä. Peruskorjaus onkin potentiaalisesti hyvä mahdollisuus rakennussuojelun kannalta, kun vanhoja rakenteita päästään huoltamaan ja palauttamaan esiin uudempien kerrosten alta.

Peruskorjaukset eivät saisi enää tarpeettomasti viivästyä, mutta niiden kiireellisyyden varjolla Lapinlahteen ei näkemyksemme mukaan saa runnoa epäedullista tila- ja toimintakonseptia tai omistusmallia. Lapinlahden rakennusten kunto ei ole yllätys, vaan Kympin edustaja vahvisti, että tilanne oli tämä jo sairaalatoimintojen loppuessa viisitoista vuotta sitten.

Kokonaisvaltainen peruskorjaus on odottanut sata vuotta

Yllätys sen sijaan oli, että 1920-luvun jälkeen, eli sataan vuoteen, ei Lapinlahden päärakennuksessa ole tehty kokonaisvaltaista peruskorjausta, vaikka suurempia ylläpitokorjauksia lähinnä julkisivuihin ja pintoihin tehtiinkin vajaat kymmenen vuotta sitten (lue lisää: rakennustaito.fi/lapinlahden-sairaalassa-alkaa-mittava-peruskorjaus).

Venetsia-rakennuksessa ei peruskorjausta ole tehty koskaan. Sauna- ja huoltorakennuksessa peruskorjaus on tehty vuonna 1989. Helsingin kaupunki ja sitä edeltävät rakennusten omistajat ovat siis laiminlyöneet peruskorjausvelvoitteitaan jo vuosikymmeniä, päästäen korjausvelan näin kasvamaan hyvin suureksi.

Lapinlahden rakennusten peruskorjausten aikataulu

Kymp kertoi pyytävänsä tarjoukset urakalle, joka suoritetaan yhdessä vaiheessa, sekä urakalle, joka suoritetaan kahdessa vaiheessa.

Lapinlahti-yhteisön näkemyksen mukaan vaiheita tulisi olla ainakin kolme tai neljä, millä varmistettaisiin alueen yhteiskunnallisesti arvokkaiden nykytoimintojen jatkuvuus sekä se, että vanhan ja suojellun kulttuurirakennuksen korjaustavoista olisi mahdollista oppia ja näitä oppeja soveltaa urakan edetessä.

Lapinlahti-yhteisö toivoo suunnitteluun mukaan lisää toimialoja

Yhteisömme näkemyksen mukaan Lapinlahden tulevaisuuden suunnitteluun pitäisi osallistaa kaupunkiympäristön toimialan lisäksi myös kulttuurin ja vapaa-ajan, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialat. Vain näin kaupungin on mahdollista muodostaa riittävän kattava kuva Lapinlahden nykytoiminnoista ja niiden yhteiskunnallisesta arvosta ja vaikuttavuudesta muistakin kuin kiinteistötalousteknisistä näkökulmista.

Lapinlahti on keskeinen osa Helsingin kaupungin mielenterveys-, taide-, kulttuuri- ja kansalaistyön ekosysteemiä. Sote-uudistuksen myötä kaupungin järjestämä ja tukema hyte-, mielenterveys-, taide-, kulttuuri- ja kansalaistoiminta on entistäkin keskeisempää.

Lapinlahden kulttuuriperinnön vaaliminen ja suojelu ei tarkoita ainoastaan sen rakennettua kulttuuriperintöä, vaan ennen kaikkea alueen toiminnallisen, elävän ja aineettoman kulttuuriperinnön, eli alueen mielenterveys-, hoiva-, huolenpito- ja kansalaistoiminnan, sekä alueen luonnollisen kulttuuriperinnön, eli puiston luonto- ja virkistysarvojen, vaalimista.

Nykytoiminta ei ole ”väliaikaista toimintaa”

Tilaisuudessa toistui jälleen väite Lapinlahden nykyisten toimintojen ”väliaikaisuudesta”. On kuitenkin syytä huomioida, että Lapinlahden Lähteen ytimen muodostavat MIELI Suomen mielenterveys ry ja Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry on molemmat perustettu Lapinlahden sairaalassa – MIELI ry vuonna 1897 ja Pro Lapinlahti 1988.

Nykyinen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin toiminta on siis suoraa jatkumoa alueella sitä ennen yli 160 vuotta harjoitetulle mielenterveystyölle. Nykymuotoinen Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon toiminta on sekin ehtinyt jo noin kymmenen vuoden ikään.

Huomioon kannattaa ottaa myös se, että me nykyiset vuokralaiset olemme estäneet rakennusten rapistumisen käyttökelvottomiksi palauttamalla rakennukset niiden arvon mukaiseen käyttöön.

Seuraavat askelmat suunnittelussa

Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle voi jättää Kympin ja NREP:n kehitysehdotuksen kanssa kilpailevia ehdotuksia, jotka arvioidaan alkuvuodesta 2024. Määräävä kriteeri eri vaihtoehtojen arvioinnissa tuntuu tällä hetkellä olevan taloudellinen toteutuskelpoisuus, jolloin muiden yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja ekologisten arvojen huomioon ottaminen uhkaa jäädä vähemmälle tai olemattomiin.

Kehitysehdotusten arvioinnin jälkeen Kympin virkahenkilöiden Lapinlahti-esitys tulee tämänhetkisen tavoiteaikataulun mukaisesti menemään poliittiseen päätöksentekoon kaupunkiympäristölautakunnan kautta kaupunginhallitukseen ja lopulta kaupunginvaltuustoon loppukeväästä 2024.

Kympin edustaja totesi tilaisuudessa, että ”Lapinlahden arvotus on ollut jo 15 vuoden ajan luopuminen”. Yleisökysymyksessä tätä haastettiin, sillä voidaan perustellusti sanoa, että maailma on 15 vuoden aikana muuttunut niin merkittävästi, että kaupungin investoinnit Lapinlahden kaltaiseen, kaikille avoimeen taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukseen ovat tässä ajassa perusteltuja.

Kaupungin vanha päätös luopua Lapinlahdesta onkin täysin vanhentunut eikä enää perusteltu nykyisessä maailmantilanteessa ja multikriisien, kuten koronapandemian, sodan, eriarvoisuuden lisääntymisen, mielenterveyskriisin ja ekokriisien aikakaudella.

Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee nyt peruskorjata varovaisesti, säästävästi ja vaiheittain, jotta tämä kaikille, mutta etenkin haavoittuvassa asemassa oleville avoin mielenterveyspalatsi palaa entiseen loistoonsa.

Lapinlahden tulee pysyä julkisessa ja yleishyödyllisessä omistuksessa ja avoimesti, läpinäkyvästi sekä demokraattisesti hallinnoituna.

Lapinlahden tulee jatkossakin palvella ennen kaikkea mielenterveys- ja osallisuustyötä, taide- ja kulttuurielämää, tervehenkistä pienyrittäjyyttä sekä muuta aidon yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja ekologisen arvon tuottoa.

Toivomme aitoa vuoropuhelua kaupungin kaikkien toimialojen kanssa, sekä uutta, pitkää yleisötilaisuutta, joka keskittyisi kysymyksiin, vastauksiin ja keskusteluun.

Lisätiedot

Ville Pellinen
Toimitusjohtaja
Lapinlahden Lähde Oy
[email protected]
040 665 6605

Nonni Mäkikärki
Toiminnanjohtaja
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry
[email protected]
0400 450 065

Kimmo Lehtonen
Puheenjohtaja
Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo
[email protected]
050 560 2570

Helsingin kaupunkia ja sen kumppaneita Lapinlahden kehittämishankkeessa olivat edustamassa:

– Helsingin kaupunki: Mia Kajan ja Sami Haapanen (tonttipalvelut), Teo Tammivuori (kaavoitus), Antti Halm ja Ville Vuorio (yritystilat), Jukka Lehtonen ja Maija Mattila (viestintä)
– Lundén Architecture Company: Sirkku Huisko (tilaisuuden fasilitointi)
– AFRY: Paula Wuokko ja Miia Pitkäranta (kuntotutkimukset)
– NREP: Jannica Aalto ja Juha-Matti Varjonen