Mukulakirvelin hyvityskylvöjen epäonnistuminen viivästyttää tunnelihanketta useilla vuosilla – tunnelin linjaus on syytä arvioida uudelleen

Länsisataman rekkatunnelille valittu linjaus on osoittautunut ongelmalliseksi sekä luonnon, kulttuuriperinnön että aikataulun kannalta.

Lapinlahden puistoon sijoittuvan tunnelilinjauksen valinta perustui oletukseen sen nopeasta toteutuksesta: rakentamisen piti alkaa 2028 ja tunnelin valmistua 2032. Tämä aikataulu ei kuitenkaan ole toteutumassa.

Koska tunneliaukon alueelle sijoittuu erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin ydinesiintymä, edellyttää tunnelin rakentaminen sitä, että avolouhoksen vuoksi hävitettävää koiperhosen ravintokasvia, mukulakirveliä, saadaan kasvatettua onnistuneesti uusilla kasvupaikoilla puiston muissa osissa ns. hyvitysalueilla. Yritykset ovat toistaiseksi epäonnistuneet. Vuosien 2023–2025 siemenkylvöt ovat jääneet valtaosin tuloksettomiksi, ja myös viljelykokeilu Korkeasaaressa on pääosin epäonnistunut. Koska mukulakirveli tuottaa kirvelilattakoin toukille välttämättömiä kukintoja vasta toisena elinvuotenaan, viivästyttää jokainen epäonnistunut kylvö hanketta kolmella vuodella.

Valitettavasti laajat hyvitysalueet ovat samalla heikentäneet puiston luontoa ja näkymiä: nurmikoiden, kevätkukkien ja luontoarvoiltaan merkittävien kasvien tilalle on tullut epäonnistuneiden kylvöjen paljaita pintoja. Aiemmin ulkoiluun ja virkistäytymiseen käytetyillä alueilla ei voi enää viettää aikaa.

Kasvien siirrot ovat usein epävarmoja, sillä ne ovat asettuneet kasvupaikoilleen pitkän ajan kuluessa. Hyvityssuunnitelmassa ei ole huomioitu puiston eri osien mikroilmastoa, valoisuutta tai kasvin vaatimaa syvää ruokamultakerrosta.

Nykyisellä hyvityssuunnitelmalla ei elinvoimaisia mukulakirvelikantoja todennäköisesti synny, mikä viivästyttää hankkeen lupaprosessia useilla vuosilla. Käytännössä rakentaminen voi alkaa aikaisintaan 2030-luvun puolivälissä – jos silloinkaan.

Mukulakirvelikylvöt heikentävät pysyvästi asemakaavalla suojellun sairaalapuiston luonto- ja kulttuuriperintöarvoja

Lapinlahden vanha sairaalapuisto on suojeltu vuonna 2012 voimaan tulleella asemakaavalla. Lapinlahti-yhteisö katsoo, että hyvitystoimenpiteet eivät noudata asemakaavaa.

Kaavan suojelumääräysten mukaan puiston kunnostustöiden tulee perustua puistohistorialliseen selvitykseen ja sen pohjalta laadittuun kunnostussuunnitelmaan. Tätä maisema-arkkitehtien Gretel Hemgårdin ja Teresa Röngän tekemää, vuonna 2004 julkaistua Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnittelun ohjeistus -kunnostussuunnitelmaa ei ole mainittu tai huomioitu Helsingin Sataman tekemässä hyvityssuunnitelmassa.

Kunnostussuunnitelmasta käy ilmi, että kaikki kylvöalueet, lukuun ottamatta alueita K7, K12 ja K13, sijoittuvat vaalittavan kasvillisuuden alueelle sekä historiallisesti arvokkaalle alueelle, jota tulee suojella ja hoitaa. Ohjeissa määrätään selvästi, että esimerkiksi puiston koilliskulman harvinaisten kasvien säilyminen pitää turvata ja että avoimiksi sommitellut alueet esimerkiksi Alvila-talon länsipuolella tulee säilyttää avoimina.

Ihmisen korkuisen mukulakirvelin kylväminen matalamman kasvillisuuden tilalle estää muiden kasvien kasvun alueella ja muuttaa maisemaa luomalla näköesteitä. Hyvitystoimenpiteet aiheuttavat pysyviä muutoksia laajalla, noin 6 000 neliömetrin alueella. Kyse on merkittävästä muutoksesta puistossa – suojelualueella tätä vähäisempiäkin muutoksia voitaisiin pitää merkittävinä.

Maisemaa muuttaville toimenpiteille tulee hakea maisematyölupaa, mikä on erityisen tärkeää valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä (RKY-alueilla). Lisäksi asemakaavan suojelumääräyksen mukaan näille toimenpiteille tulee pyytää lausunto Museovirastolta. Helsingin Satama ei kuitenkaan ole pyytänyt lausuntoa Museovirastolta eikä hakenut maisematyölupaa.

Epäonnistuneiden siemenkylvöjen jälkeen Helsingin Satama yrittää seuraavaksi istuttaa puistoon 24 000 mukulakirvelin taimea. Istutukset tehdään kesäkuussa 2026.

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry on pyytänyt kaupunkia keskeyttämään hyvitystoimenpiteet, kunnes tarvittava maisematyölupa ja Museoviraston lausunto on saatu. Kaupunkiympäristölautakunnan alainen ympäristö- ja lupajaosto käsittelee asiaa torstaina 21.5.2026.

Vaikka kirvelilattakoin suojeleminen on tärkeää, ei sitä voi tehdä muiden luonto- ja kulttuuriperintöarvojen kustannuksella

Lapinlahden vanha sairaalapuisto rakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja kokonaisuus, jonka kaikkien luonto- ja kulttuuriperintöarvojen turvaaminen on tärkeää.

Viimeisimpien selvitysten mukaan kirvelilattakoin toukkien määrä sen elinvoimaisimmalla alueella tunneliaukon läheisyydessä on lähes kolminkertaistunut. Lapinlahti-yhteisö katsoo, että erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin suojeleminen ensisijaisesti sen nykyisen, luonnollisen esiintymispaikan alueella on entistäkin tärkeämpää.

Koska hyvityssuunnitelman onnistuminen ja mahdollisten uusien mukulakirvelialueiden selviäminen pitkällä aikavälillä on hyvin epävarmaa ja koska Lapinlahti on elinvoimaisin kirvelilattakoin kolmesta viimeisestä esiintymispaikasta Suomessa, tarkoittaa satamatunnelin suuaukon louhiminen sen riskin ottamista, että perhonen häviää koko Suomesta.

Tilanne osoittaa, että tunnelin linjaus on syytä arvioida uudelleen. Tunnelin suuaukon sijoittaminen muualle kuin sairaalapuistoon suojelisi arvokasta luontoa ja mahdollistaisi hankkeen huomattavasti nopeamman toteutuksen.

Teksti: Kristian Wahlbeck ja Karolina Saarenpää
Kuvat: Kristian Wahlbeck ja Mohini Art&Dance