Skip to main content

Lapinlahden historia pähkinänkuoressa

 Lapinlahden-Lahde-Lapinlahden-sairaala-Kuva-A.-Salokorpi-Helsingin-kaupunginmuseo
1950-luku. Lapinlahden sairaala. Kuva: A. Salokorpi / Helsingin kaupunginmuseo

Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaala ja Euroopan vanhimpia psykiatrian alan hoitolaitoksia. Lapinlahden ”houruinhoitolaitos sai alkunsa keisari Nikolai I:n käskystä ja toimi ”Suomen psykiatrian lippulaivana” vuoteen 2008.

Rakennus on Carl Ludvig Engelin suunnittelema, ja Lapinlahden kulttuurihistoriallista arvoa on verrattu Kaivopuistoon ja Suomenlinnaan. Sairaalan tunnetuin potilas lienee kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi, jonka sairauden syiksi kirjattiin ”verenvähyys, juopottelu ja loukattu kirjailijankunnia”.  Merkkihenkilöitä on ollut myös sairaalan henkilökunnassa. Esimerkiksi Christian Sibelius, Jean Sibeliuksen veli, työskenteli sairaalan ylilääkärinä vuosina 1904–1921.   

LapinlahdenLapinlahden- Lähde - Lapinlahden-sairaala-Karl-Ludvig-Engels
Lapinlahden-Lahde-Lapinlahden-sairaala-Kuva-Roos-R-Helsingin-kaupunginmuse
1930-luku. Lapinlahden sairaala, Lapinniemi. Kuva: R. Roos / Helsingin kaupunginmuseo

Alun perin sairaala-alue oli kooltaan yli 35 hehtaaria – sisältäen muun muassa viljelysmaita ja sikalan. Sittemmin alue on pienentynyt kolmannekseen uusien kaupunginosien ja Länsiväylän tieltä. Alkuperäiset viljelysmaat ovat kadonneet, mutta puistossa on edelleen poikkeuksellisen rikas kasvilajisto, ja sen helmassa elää uhanalaisia lajeja, esimerkiksi kirvelilattakoi, (Depressaria chaerophylli). Lisäksi puistoa reunustaa luonnonmukainen rantaviiva, ja puistossa on myös aktiivinen puistoviljelyalue. Rakennukset (sairaalan päärakennus, Venetsia-talo sekä alueen puutalot ja huoltorakennus) on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1994 Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n ahkeran työn tuloksena. 

Puisto ja puutarha ovat alusta alkaen olleet tärkeässä osassa sairaalan potilashoidon historiassa. Puutarhan toipumista auttava vaikutus on tullut potilaiden kertomuksissa monesti esiin. Potilaat ovat myös vaikuttaneet Lapinlahden puistoon – osa Lapinlahden nykyisistä puista on entisten potilaiden istuttamia.

Haluatko tietää enemmän Lapinlahden historiasta? Kahvila Lähteellä on myynnissä tuore Väkevät sielut – tarinoita Lapinlahdesta -kirja, jossa entiset potilaat ja sairaalan henkilökunta kertovat Lapinlahden menneisyydestä. Järjestämme myös koronaepidemian asettamien rajoitteiden puitteissa historiakierroksia Lapinlahden sairaalassa ja puistossa. Lisäksi kesällä 2021 Lapinlahden puistossa voi tutustua historia- ja hyvinvointipolkuumme, jonka rastit kertovat Lapinlahden historiasta.  

Lapinlahti nykypäivänä

Psykiatrisen toiminnan loputtua Lapinlahti ehti seistä tyhjänä viiden vuoden ajan, kunnes Pro Lapinlahti ry päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Syntyi visio kukoistavasta, kaiken kansan Lapinlahdesta, mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskuksesta. Tätä visiota lähtivät toteuttamaan useat mielenterveysalan yhdistykset ja muut toimijat, ja vuonna 2013 syntyi Lapinlahden Lähde. 

Toiminta on rakentunut määrätietoisesti, ja eri tahojen ja hankkeiden lisäksi erityisesti vapaaehtoisten toiminta on ollut aktiivista. Vuosien ajan Lapinlahdessa ovat vallinneet kokeilun kulttuuri, yrittäjyys, yhteisöllisyys sekä luontoarvojen ja kulttuurihistorian vaaliminen. Kulttuuri on saanut kukoistaa ja taiteilijat näkyä talossa monella tavalla. Lapinlahti on saanut lukuisia palkintoja, ollut uutisotsikoissa ja näkynyt maailman uutisissa, muun muassa Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnon ehdokaslistalla ja The New York Timesissä.  

Lapinlahti on muodostunut tärkeäksi paikaksi helsinkiläisille, jotka aktiivisesti vaikuttavat Lapinlahtea koskevissa asioissa ja tuovat oman osansa toiminnan kehittämiseen. Kuuntelemme ahkerasti kaupunkilaisten toiveita ja vastaamme niiden toteutumisesta.

Lapinlahden Lähteellä on Kahvila Lähde, Mental Museum, sauna, käsityöpuoti, kirpputori Patina. Pro Lapinlahti vastaa Lapinlahden Lähteen avoimesta toiminnasta, jonka tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentäminen.

Lapinlahden Lähde Oy vuokraa tilat kaupungilta ja vastaa tilojen jälleenvuokrauksesta niin työtilojen kuin tapahtumatilojen osalta. Vanhoissa potilashuoneissa työskentelee laaja kirjo vuokralaisia terapeuteista taiteilijoihin. 

Lapinlahden Lähteen vastuulla on puolet sairaalarakennuksen tiloista ja ulkotaloja, ja toisesta puolesta päärakennusta vastaa Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo. Lapinlahden Lähde Oy:llä ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamolla on yhteensä 170 vuokralaista.

Tulevaisuus 

Vuonna 2019 kaupunki järjesti ideakilpailun, jonka voittaja olisi ostanut Lapinlahden pois julkisesta omistuksesta ja rakennuttanut puistoon hotellin ja kaksi rakennusta. Ehdotus herätti helsinkiläisissä vastarintaa. Kansalaisaktivismin myötä sekä kaupunkiympäristölautakunta että kaupunginhallitus hylkäsivät kilpailuehdotuksen.

Helsingin kaupunki asetti syksyllä 2020 selvitysryhmän kartoittamaan Lapinlahden tulevaisuutta. Selvitysryhmän raportissa (2021) esiteltiin kiinteistöyhtiön perustamista: kaupunki voi jäädä sen enemmistöosakkaaksi, omistaa kiinteistöyhtiön kokonaan tai myydä rakennukset markkinaehtoisesti sijoittajille. Helsingin kaupunki ratkaissee Lapinlahden kohtalon lähivuosina.

Vuonna 2021 vietettiin Lapinlahden 180-vuotisjuhlavuotta! Tervetuloa kaikkien Lapinlahteen!

Lapinlahden Lähteen toimijat

Keskeisiä arvoja Lapinlahden Lähteellä ovat:

  • Avoimuus, yhteisöllisyys ja osallisuus: Lapinlahti on avoin kaikille kävijöille. Osallistuminen ja esimerkiksi yhteisöllisen taiteen luominen onnistuu työpajoissa ja tapahtumissa. Pyrimme ehkäisemään syrjäytymistä ja vähentämään yksinäisyyttä.
  • Mielen hyvinvointi: Lähteellä järjestetään rentouttavia, virkistäviä ja rauhoittavia palveluita ja tapahtumia. Ilmaisia tapahtumia on paljon.
  • Kulttuurin ja luonnon positiivinen vaikutus: järjestämme keskustelutilaisuuksia, kirjailijavierailuita, konsertteja sekä luontotapahtumia yleisölle.

Lapinlahdessa järjestetään vuosittain lähes 400 tilaisuutta ja tapahtumaa, kävijöitä on vuosittain noin 50 000.