Skip to main content
HUOMIO YHTEISÖ

Ei satamatunnelia Lapinlahden puistoon

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2025 nelikaistaisen satamatunnelin suuaukon rakentamisen Lapinlahden sairaalapuiston eteläosaan.

Yritämme kumota päätöksen ja pelastaa puiston oikeusteitse.

Jaa sivu:
Kirvelilattakoi ja muurahainen Jukka Leppikangas 2025

Tästä on kyse

Linjaus, asemakaavan selostus 2025 s. 3
  • Satamatunneli alkaisi Länsisatamasta ja nousisi maan pinnalle Lapinlahden historiallisessa sairaalapuistossa yhdistyen siitä Länsiväylään.
  • Helsingin Satama haluaa rakentaa tunnelin, koska Katajanokalla sijaitsevat Tallinnan-laivat siirretään Länsisatamaan ja koska se uskoo, että Tallinnan-liikenne tulee kasvamaan voimakkaasti. Tallinnan Satama ei usko tai varaudu vastaavaan kasvuun.
  • Ruuhkat katuverkolla säilyvät, vaikka tunneli rakennettaisiin.
  • Arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä Saaret-hotelli- ja toimistokokonaisuuden ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa Eteläsatamassa laivaliikenteen yhä toimiessa alueella. Väite kiireestä on virheellinen.
  • Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaaman riippumattoman yhteiskuntataloudellisen kustannus-hyötyanalyysin mukaan tunneli on raskaasti tappiollinen. Sekä vaihtoehdon A että D nettohyödyt ovat negatiiviset, suuruusluokaltaan noin -300–370 miljoonaa euroa.
  • Rahtiliikenteen kasvu on viime vuosina suuntautunut Vuosaareen.

Mitä menetetään, jos Satama­tunneli
rakennetaan Lapinlahden puistoon?

  • Satamatunnelin rakentaminen vaarantaisi uhanalaisten eläinten elinympäristön ja puiston poikkeuksellisen monipuolisen biodiversiteetin.
  • Puiston käytettävissä oleva ala pienenisi ja näkyvillä olevat toimistorakennukset vähentäisivät puiston rauhaa.
  • Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriperintökokonaisuus heikkenisi, kun maisemapuiston identiteetti tuhoutuisi.
  • Rakentaminen vaikuttaisi haavoittuvassa asemassa olevien, erityisesti Alvila-kerrostalossa asuvien mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin.
  • Tunnelin rakentaminen hautausmaiden alta olisi epäkunnioittavaa vainajia ja heidän läheisiään kohtaan.
  • Tunneli estäisi Salmisaaren kehittämisen viihtyisäksi asuinympäristöksi, ja kaupungin rakennusoikeuksista saamat tulot pienenisivät.
  • Autoliikenne lisääntyisi ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaikeutuisi.

Kirvelilattakoi

Lapinlahden puistossa asuu erittäin uhanalainen kirvelilattakoi-niminen perhonen (Depressaria chaerophylli). Sen toukka elää kesä–heinäkuussa mukulakirveli-kasvin (Chaerophyllum bulbosum) kukinnoissa, joihin se tekee löyhää vaaleaa kudelmaa. Toukka pudottautuu maahan herkästi, jos sitä häiritään. Se koteloituu löyhään koppaan maahan tai karikkeeseen ja kuoriutuu perhosena heinäkuun lopulta alkaen. Perhonen talvehtii ja elää toukokuuhun asti.

Mukulakirveli on 1,5–2 metriä korkea kasvi, joka muistuttaa ulkonäöltään koiranputkea. Se on hyvin herkkä tallaamiselle. Ennen perunan tuomista Eurooppaan 1500-luvulla suomalaiset viljelivät sitä ruokajuureksena sen tärkkelyspitoisen ja kastanjanmakuisen juurimukulan takia. Myös Lapinlahdessa sitä viljeltiin ravinnoksi 1800-luvun loppupuolella. Tänä päivänä mukulakirveli toimii kirvelilattakoin ravintona.

Kirvelilattakoita elää Suomessa vain kolmella alueella: Helsingin Lapinlahdessa, Inkoon Fagervikissa ja Kaarinassa. Se on luonnonsuojelulain 75 §:n mukainen uhanalainen eliölaji sekä luonnonsuojelulain 78 §:n mukainen erityisesti suojeltava laji, jonka elinympäristöjä ei saa hävittää tai heikentää.

Satamatunnelin suuaukon louhiminen Lapinlahden puistoon tuhoaa tiettävästi Suomen laajimman ja elinvoimaisimman mukulakirvelikasvuston. Helsingin Satama Oy:n kompensaatiosuunnitelma, jossa mukulakirveliä kylvetään muualle puistoon ja kirvelilattakoit siirretään uusille alueille, on hyvin epävarma. Lue siitä lisää Satamatunnelin faktantarkistus -selvityksestä alempaa.

Liito-orava

Tietoa tulossa kohta 🙂

Kaupunginvaltuusto hyväksyi satamatunnelin asemakaavan

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2025 satamatunnelin asemakaavan äänin 49–36.

Satamatunnelia kannattivat kokoomus, RKP, perussuomalaiset, Liike Nyt, kristillisdemokraatit ja enemmistö SDP:n edustajista.

Tunnelia vastustivat vihreät, vasemmistoliitto, keskusta ja SDP:n kolme edustajaa (Pentti Arajärvi, Elisa Gebhard ja Erkki Tuomioja).

Lapinlahden puisto satamatunnelin aanestys
Lapinlahden puisto satamatunnelin aanestys tunnelin puolustajat

Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen

Sekä Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry että useat yksityishenkilöt ovat jättäneet kaupunginvaltuuston 10.12.2025 tekemästä kaavapäätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle.

Lue Pro Lapinlahden tekemä valitus täältä.

Hallinto-oikeus pyytää seuraavaksi Helsingin kaupungilta lausunnon, johon valittajat voivat antaa vastineensa. Näiden ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella se tekee päätöksen joko hyväksyä tai hylätä valitukset.

Satamatunnelin asemakaavapäätös voidaan siis jättää voimaan, muuttaa kokonaan tai osittain tai kumota.

Kaksi punaisiin pukeutunutta naista kohottavat kätensä ja katseensa taivaalle keltaisten lehtien täyttämässä puistossa

Mahdollinen investointipäätös tehdään myöhemmin

Jos asemakaava ei kaadu hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa, päätetään sen jälkeen tunneli-investoinnista.

Koska Helsingin kaupunki omistaa Helsingin Satama Oy:n kokonaan, määrittelevät poliittiset päättäjät omistajaohjauksella sen, tekeekö Satama tunneli-investoinnin.

Tarkalleen ottaen kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa ohjeet yhtiökokouksessa päätökset tekevälle kaupungin edustajalle siitä, tuleeko hänen hyväksyä investointiesitys.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto koostuu luottamushenkilöistä:

Ville Jalovaara (sd.)
Nasima Razmyar (sd.)

Jenni Pajunen (kok.)
Sari Sarkomaa (kok.)
Daniel Sazonov (kok.)

Paavo Arhinmäki (vas.)
Mia Haglund (vas.)

Tuuli Kousa (vihr.)
Tuomas Rantanen (vihr.)

Ensin mainitut viisi jaoston jäsentä äänestivät satamatunnelin puolesta kaupunginvaltuustossa 10.12.2025. Voimasuhteet muuttuvat vain, jos Jalovaaran sijaan kokoukseen osallistuu hänen varajäsenensä Elisa Gebhard (sd.).

Blogikirjoituksia

    Tutustu tunnelifaktoihin kysymysten ja grafiikan avulla

    Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n tekemä selvitys paljastaa, että useat väitteet ja mielikuvat, joita poliittisessa keskustelussa satamatunnelista esiintyy, ovat virheellisiä tai jopa harhaanjohtavia.

    Viranomaislähteisiin, valmisteluaineistoon ja Helsingin Satama Oy:n dokumentteihin nojaava selvitys muun muassa osoittaa usean kartan avulla, ettei tunnelin rakentaminen vähennä jätkäsaarelaisten tai ruoholahtelaisten aamuruuhkia ja sen sijaan lisää Länsiväylän ruuhkautumista.

    On kaikkien helsinkiläisten etu, että päätökset tehdään vastuullisesti faktoihin pohjautuen ja kaikki päätöksen vaikutukset tiedostaen.

    Tutustu tunnelifaktoihin kysymysten ja grafiikan avulla

    Satamatunneli on raskaasti tappiollinen

    Kustannus-hyötyanalyysin perusteella satamatunnelin hyödyt ovat noin 40–50 miljoonaa euroa ja rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat hyötyihin nähden kymmenkertaiset eli noin 400 miljoonaa euroa.

    Sekä vaihtoehdon A että D nettohyödyt ovat negatiiviset, suuruusluokaltaan noin -300–370 miljoonaa euroa.

    Tunnelin toteuttamiselle ei löydy taloudellisia perusteita.

    Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaamassa selvityksessä Väinö Nurmi (MMT, ympäristöekonomian tohtori) ja Heini Ahtiainen (MMT, ympäristöekonomian dosentti) laativat riippumattoman yhteiskuntataloudellisen kustannus-hyötyanalyysin satamatunnelin rakentamisesta ja kahdesta eri linjausvaihtoehdoista. Raportin tarkisti työelämäprofessori Matti Vainio (KTT).

    Analyysi tehtiin joulukuussa 2025 – tammikuussa 2026 julkisuudessa olevien tietojen pohjalta. Tästä syystä analyysi on suuntaa antavana tarkastelu, ei virallista hankearviointia korvaava kokonaisarvio.

    Lue asiaa koskeva tiedote täältä

    Lapinlahden puisto satamatunneli kustannus-hyötyanalyysi
    Tutustu tunnelifaktoihin kysymysten ja grafiikan avulla

    Asiantuntijat arvostelevat hanketta kovin sanoin

    Jukka-Pekka Flander, emeritus ympäristöneuvos

    Emeritus ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander arvostelee kovin sanoin Satamatunnelia ja Helsingin kaupunkisuunnittelua.

    Helsingin kaupunki kaavoittaa alueitaan ilman aitoa kaupunkilaisten osallistamista tai läpinäkyvää dialogin rakentamista. Flanderin mukaan suunnitelmat ajoittuvat pitkälle tulevaisuuteen huomioimatta tässä hetkessä syntyviä pitkäaikaisia haittoja, joihin kaupunkilaiset veronmaksajina osallistuvat.

    Biologi Myyri Sysivesi

    Biologi Myyri Sysiveden mukaan Satamatunneli-hanke vaarantaa uhanalaisen liito-oravan reittejä ja levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Lapinlahti on havaintojen perusteella lähimpänä ydinkeskustaa sijaitseva lajin elinalue. Silti liito-oravan lailla suojatut reviirit ovat tällä hetkellä uhattuina. Merkittävä osa erittäin uhanalaisen kirvelilattakoi-perhosen ja sen ravintokasvin mukulakirvelin elinympäristöistä tuhoutuu. Muualla puistossa toteutetaan mukulakirvelin kylvöjä, jotka eivät tähän mennessä ole onnistuneet.

    Kaksi naisen kuvaa ja puistoa sekä teksti Maisema-arkkitehtuurin asiantuntijoiden lausunto

    Maisema-arkkitehtuurin asiantuntijoiden lausunto Satamatunnelista 27.10.2025

    ”Aiemmin esitetyistä tunnelivaihtoehdoista ainoastaan vaihtoehto D:n pohjalta on mahdollista kehittää kulttuuriympäristö-, luonto- ja virkistysarvojen kannalta hyväksyttävä tunneliratkaisu. Nyt esitetty A-linjaus, joka sijoittuu Lapinlahden puiston eteläosaan, tuhoaisi maisemapuiston identiteetin.”
    – Mona Schalin, arkkitehti (SAFA) &
    Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti (MARK)

    Usein kysytyt kysymykset

    TÄSTÄ ON KYSE:

    Lue vastaukset alta

    Mikä on Satamatunneli-hanke?

    Satamatunneli on osa Helsingin Satama Oy:n laajaa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyä, jossa Tallinnan-liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman-liikenne Katajanokalle.

    Satamatunneli alkaisi Länsisatamasta ja nousisi A-linjauksessa maan pinnalle Lapinlahden historiallisessa sairaalapuistossa yhdistyen siitä Länsiväylään.

    Aiemmin valmistelussa oli myös D-linjausvaihtoehto, jossa tunnelin sisäänmenoaukko sijoittuisi kauemmas Länsiväylälle.

    Miksi tunneli halutaan rakentaa?

    Helsingin Satama Oy ja risteilijävarustamot tavoittelevat tunnelia, koska ne haluavat kasvattaa Tallinnan-liikennettä voimakkaasti.

    Helsingin Sataman näkemykset eivät edusta kaupungin ja kaupunkilaisten objektiivista etua vaan ensisijaisesti sataman ja sen avainasiakkaiden eli risteilyvarustamoiden liiketaloudellisia etuja.

    Vähentääkö tunneli ruuhkia Jätkäsaaressa?

    Ei vähennä.

    Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksesta ilmenee, että liikennemäärät katuverkolla kasvavat, koska “liikenne-ennusteen perusteella [katuverkon] vapautuva kapasiteetti täyttyy kuitenkin osittain muusta liikenteestä, jolloin liikennemäärät katuverkolla eivät vähene yhtä paljon kuin tunneliin siirtyy liikennettä”. (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen 12957 selostus, s. 53)

    “Aamuruuhkan aikana Länsiväylän liikenne hidastuu ja jonoutuu Lemissaaren eritasoliittymän ja Porkkalankadun liittymän välillä. […] Iltaruuhkan aikana Salmisaarenkadun liittymän kautta Länsiväylälle liittyvä Satamatunnelin liikenne ruuhkauttaa hetkittäin Salmisaarenkadulta Länsiväylälle pyrkivää liikennettä.” (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen 12957 selostus, s. 54) Lisää tietoa liikenteen ruuhkautumisista selviää Ramboll Finland Oy:n tekemistä liikenne-ennusteista ja toimivuustarkasteluista (18.12.2024) (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen 12957 selostus, liite 4)

    Valmisteluaineistossa kerrotaan suoraan, että Satamatunnelilla ei pyritä ensisijaisesti ratkaisemaan Jätkäsaari/Ruoholahti alueen autoliikenteen ruuhkia vaan parantamaan sataman saavutettavuutta ja mahdollistamaan sujuva sataman operointi” (Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksen vuorovaikutusraportti 11.2.2025, s. 9)

    Katso havainnollistavat karttakuvat Satamatunnelin faktantarkistus -selvityksen sivuilta 14–15 täältä.

    Mistä löydän Satamatunnelia käsittelevät blogitekstit? (Päivitetty 30.1.2026)

    LAPINLAHTI-YHTEISÖN BLOGITEKSTEJÄ

    2026

    21.1. Analyysin tulos: Satamatunneli on raskaasti tappiollinen

    16.1. Onko päätös Satamatunnelista laillinen? Kunnallisvalituksen voi jättää 26.1. saakka

    2025

    12.12. Kaupunginvaltuusto hyväksyi satamatunnelin 49–36 – päätös on ympäristölle tuhoista ja taloudellisesti vastuuton

    9.12. Kansalaisyhteiskunnan toimijat teettävät Satamatunnelista riippumattoman yhteiskuntataloudellisen kannattavuusarvion

    20.11. Tiedote 20.11.2025: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Pro Lapinlahti mielenterveysseura: Lapinlahden kirvelilattakoin esiintymisalue on suojeltava

    (Vireillepano kokonaisuudessaan: Vireillepano ELY-keskukselle Lapinlahden kirvelilattakoin esiintymispaikan rajaamiseksi)

    19.11. Satamatunneli pähkinänkuoressa

    5.11. Kaupunkiympäristölautakunta äänesti Satamatunnelin puolesta – kirvelilattakoi saattaa silti kaataa koko hankkeen

    27.10. Maisema-arkkitehtuurin asiantuntijoiden lausunto Satamatunnelista 27.10.2025

    20.10. Tiedote 20.10.2025: Laaja selvitys – virheelliset ja puutteelliset tiedot johtavat satamatunnelipäätöksiä harhaan

    17.6. Muistutukset Satamatunnelin asemakaavaehdotuksesta

    14.5. Lapinlahden Lähteen kaupunkiluontokeskuksen projektipäällikkö Taina Laaksoharjun muistutus Satamatunnelin asemakaavaehdotuksesta luontoyhteyden näkökulmasta

    11.4. Sadat kuntavaaliehdokkaat sitoutuneet lähiluonnon tilan parantamiseen – katso onko oma ehdokkaasi mukana!

    10.4. Kuntavaalit ratkaisevat Lapinlahden tulevaisuuden – yhteisön jäseniä ehdolla!

    19.3. Vaikka Satamatunnelin asemakaavaehdotus etenee, muuttui koko hanke entistä epävarmemmaksi

    11.3. Satamatunneli vaarantaisi Lapinlahdessa asuvien mielenterveyskuntoutujien hyvinvoinnin – Nisse: ”Tunneliprojekti lisäisi valtavasti stressiä ja vaikuttaisi mielenterveyteeni”

    4.3. Tiukka äänestys tulossa: rajusti kantoja jakava Satamatunneli Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä

    2024

    1.11. Toivon dialogi -erätaukokeskustelu Satamatunnelista oli moniääninen, arvostava ja onnistunut 

    30.10. Laaja joukko Lapinlahden puiston ystäviä kokoontui vastustamaan Satamatunnelia

    24.10. Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n käynnistämä kampanja vastustaa Satamatunnelin kaavoitusta Lapinlahden puistoon – mielenilmaus 26.20.2024

    22.10. Tiedote: Uudet suunnitelmat Satamatunnelista ovat edelleen ongelmallisia

    5.4. Satamatunnelin kairaukset pysäytetty kirvelilattakoin esiintymisalueella

     

    2023

    20.12. Lapinlahti-aktivistit riski koko Suomelle? – vastine Helsingin Uutisten päätoimittajan kirjoitukseen 18.12.2023

    29.11. Tunneli Lapinlahden puistoon? Ei tänne!

    Onko tunneli välttämätön, jotta Eteläsataman aluetta voidaan kehittää?

    Ei ole.

    Arkkitehtuuri- ja designmuseon voi toteuttaa ilman satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjä.

    Eteläsataman Olympiaterminaalista kulkee laivoja Tukholmaan. Saaret-kokonaisuuden ja rantaraitin toteuttaminen Eteläsataman ja Makasiinirannan alueelle edellyttää ennen pitkään, että laivaliikenne siirretään Olympiaterminaalista Katajanokalle. Jotta se onnistuu, tulee Tallinnan-liikenne siirtää pois tieltä Katajanokalta Länsisatamaan. Koska Pietarin-liikenne on loppunut, on Länsisatamassa yksi laiturialue tyhjillään.

    Nykyinen Tallinnan-liikenne voidaan keskittää Länsisatamaan ja Tukholman-liikenne Katajanokalle tämänhetkisellä satamakapasiteetilla. Vaikka liikennemäärät Länsisatamassa kasvavat, on kasvu maltillista eikä vaadi Satamatunnelin rakentamista.

    Voidaanko satamaliikenteen kasvu siirtää Länsisatamasta Vuosaareen?

    Kyllä voidaan. Mahdollinen rahtiliikenteen kasvun osuus voidaan suunnata hinta- ja muulla ohjauksella yhä voimakkaammin Vuosaaren satamaan.

    Vuonna 2019 otettiin käyttöön hinnoittelumalli, jossa rekat saivat alennusta käyttäessään Vuosaaren satamaa samalla kun keskustan satamien rekkaliikenteen maksuja korotettiin päivän ruuhkaisimpina aikoina. Mallin käyttöönoton jälkeen Vuosaaren sataman rekkaliikenne kasvoi 33 % ja keskustan satamien rekkaliikenne väheni 4 %. (Logscale Oy 2020: HESARAMA-loppuraportti, s. 41–32.)

    Helsingin Sataman kehittämisohjelman tavoitteena on Vuosaaren sataman laajentaminen vastaamaan rahtiliikenteen tarpeita (Helsingin Satama, Kehittämisohjelma 27.3.2024, s. 4–5). Alueen käyttöä tullaan tehostamaan ja kapasiteettia lisäämään laajentamalla sataman kenttäaluetta ja toteuttamalla vajaan 10 hehtaarin meritäytöt, joilla luodaan kaivattua lisätilaa tavara- ja automatkustajaliikenteelle (Helsingin Sataman verkkosivut, viitattu 4.6.2025).

    ”Vuosaaren satama ottaa vastaan pääosan tavaraliikenteen kasvusta jatkossakin” (Helsingin Satama, Kehittämisohjelman suunnitelma 22.10.2021, s. 19).

    Jos Satamatunnelia ei rakenneta, voidaan säästyneet varat tarvittaessa investoida Vuosaaren satamaan.

    Mitä taloudellisia näkökulmia tunneliin liittyy? (Päivitetty 30.1.2026)

    Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaaman riippumattoman yhteiskuntataloudellisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella satamatunneli on raskaasti tappiollinen hanke. Sen hyödyt ovat noin 40–50 miljoonaa euroa ja rakentamis- ja ylläpitokustannukset noin 400 miljoonaa euroa. Sekä
    vaihtoehdon A että D nettohyödyt ovat negatiiviset, suuruusluokaltaan noin -300–370 miljoonaa euroa. Tämän perusteella on vaikea löytää taloudellisia perusteluja tunnelin toteuttamisen puolesta.

    Lue tiivistelmä analyysin tuloksista ja sen tekijöistä blogiartikkelista. Pääset lukemaan koko pdf-raportin suoraan täältä.

    A-linjauksen kustannukset ovat arvioidun 300 miljoonan euron sijaan noin 440 miljoonaa euroa, koska menetetyn rakennusoikeuden arvo Salmisaaressa ilman meritäyttöjä on noin 138 miljoonaa euroa (Kaupunkiympäristön toimialan vastauksia kaupunkiympäristölautakunnan kysymyksiin 24.2.2025). Kustannuksia arvioitaessa tulee myös huomioida noin 300 miljoonaa euroa maksava Länsisataman uusi terminaalirakennus, jota ei tarvitsisi rakentaa, jos rahtiliikenteen kasvu ohjattaisiin Vuosaareen.

    Helsingin Sataman, joka on täysin Helsingin kaupungin omistama yritys, takaisinmaksukyky riippuu satamaliiketoiminnan kasvusta ja tunnelin käyttöasteesta. Näin ollen rakentamispäätöksen pitää perustua kattaviin ajantasaisiin taloudellisiin laskelmiin. Päättäjillä ei ole ollut käytettävissään kattavia kannattavuuslaskelmia, jotka osoittaisivat, miten hanke rahoitetaan sen tuomilla lisääntyvillä tuloilla. Jos hankkeen taloudellinen perusta on kunnossa, miksi laskelmat eivät ole julkisia? Maaliskuussa 2025 kaupunkiympäristölautakunnan niukka enemmistö päätti, ettei kustannusarvioita tarvitse toimittaa päättäjille jatkossakaan.

    Investoinnin takaisinmaksu perustuu oletukselle, että Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne kasvaa tasaisesti vuoteen 2060 saakka, vaikka vaihtoehtoisia kehityskaaria on useita. Sataman liiketoimintaan vaikuttaisi huomattavasti Helsingin ja Tallinnan välille rakennettava tunneli. Sille on todennäköisesti poliittista tahtotilaa Suomenlahden kummallakin puolella nykyisessä maailmantilanteessa jo tämän hallituskauden aikana. Helsingin kaupunginhallitus on jo peräänkuuluttanut selvityksiä hankkeen edistämiseksi lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle (KHS 9/2025, 137 §).

    Jos liikenne ei kasva Helsingin Sataman optimististen odotusten mukaisesti, lankeavat Satamatunnelin kustannukset helsinkiläisten veronmaksajien maksettaviksi. 300 miljoonan euron investoinnit tunneliin ja terminaalirakennukseen sekä Salmisaaren rakennusoikeuksista luopuminen ilman perusteellista taloudellista harkintaa tarkoittavat valtavan riskin ottamista helsinkiläisten rahoilla.

    Lisäksi on syytä huomioida, että Helsingin Sataman liiketoiminnan tuotot, jotka nyt halutaan investoida Satamatunneliin, voitaisiin maksaa osinkoina Helsingin kaupungille ja käyttää kaupungin muihin toimintoihin, esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

     

    Miten tunneli vaikuttaisi Lapinlahden puistoon?

    LUONTOARVOT

    Satamatunnelin rakentaminen vaarantaisi erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin ja uhanalaisen liito-oravan elinympäristöt. Tunnelin ja Länsibaanan tieltä hakattavat puut muodostavat tärkeän suojavyöhykkeen alueen muulle kasvillisuudelle.

    Helsingin Satama on tehnyt suunnitelman siitä, miten kirvelilattakoin elinympäristöön kohdistuva haitta kompensoidaan ekologisesti. Syksyllä 2024 tehdyt mukulakirvelin kylvöt näyttävät kuitenkin epäonnistuneen pahasti. Lisäksi hauraat istutukset on toteutettu puiston osiin, jotka ovat aktiivisessa virkistyskäytössä ja siten altistuvat kulutukselle myös tulevaisuudessa. Jos liikkuminen estetään uusilla kasvualueilla, pienenee puiston käytettävissä oleva ala huomattavasti.

     

    VIRKISTYSARVOT

    Tunnelin rakentaminen heikentäisi monille rakkaan puiston virkistysarvoja ja hyvinvointivaikutuksia. Puisto on varsinkin jätkäsaarelaisille ja ruoholahtelaisille, joita on yhteensä lähes 19 000, merkittävin yhtenäinen lähiluontokohde ja luonnontilainen ranta-alue. Puistoon tullaan virkistäytymään myös kauempaa.

    Harva haluaisi istua piknikillä nelikaistaisen rekkatunneliaukon vieressä.

     

    KULTTUURIPERINTÖARVOT

    Tunnelin rakentaminen heikentäisi Lapinlahden rakennusten, puiston ja mielenterveystyön muodostamaa, valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintökokonaisuutta. Alun perin 25 hehtaaria käsittäneestä puistosta on enää jäljellä 8 hehtaaria eli kolmannes.

    Lapinlahden puistoalueen historiallinen selvitys sisältää runsaasti tietoa puiston rakentumisesta, kehittymisestä ja maisemallisista arvoista. Selvityksen ovat tehneet arkkitehti SAFA Mona Schalin sekä maisema-arkkitehdit Gretel Hemgård ja Emilia Weckman.

    Puisto on suunniteltu tukemaan toipumista, ja siellä kasvaa edelleen ylilääkäreiden ja potilaiden istuttamia puita ja muita kasveja. Maisemallisten vaikutusten lisäksi Lapinlahden puiston eliöstöön, kasvilajistoon ja elinoloihin kohdistuvat muutokset vaikuttavat osaltaan myös kulttuuriympäristön kokemiseen ja paikan henkeen.

    Museovirasto on nimennyt Lapinlahden sairaala-alueen ja Hietaniemen hautausmaat RKY-kohteiksi. Sen mukaan “valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.” (Museovirasto 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, verkkosivu, viitattu 27.8.2025)

    Museovirasto kirjoittaa Satamatunnelin asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan 2023 seuraavaa: “Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Museovirasto yhtyy kaupunginmuseon kantaan (kaupunginmuseon lausunto 5.1.2023), että Lapinlahden historialliseen sairaalapuistoon, joka on suojeltu asemakaavassa vuonna 2012, osin sijoittuva linjaus suuaukkoineen, pystynousuineen ja maanpäällisine osuuksineen ei ole mahdollinen.”

    Lue myös Schalinin ja Hemgårdin lausunto 27.10.2025 Lapinlahden puiston puolesta.

     

    Miten tunneli vaikuttaisi mielenterveyskuntoutujiin?

    Lapinlahti on historiallisesti ollut tärkeä mielenterveyttä tukeva alue, ja se toimii edelleen yhteisöllisenä paikkana, jossa mielenterveyttä edistetään esimerkiksi taiteen, kulttuurin, kansalaistoiminnan ja tuetun työllisyyden keinoin.

    Alueeseen kohdistuvat muutokset vaikuttavat haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin häiritsemällä heidän tuttua ympäristöään ja vaikeuttamalla palveluiden saavutettavuutta.

    Satamatunneli ja sen rakentaminen heikentäisivät erityisesti Lapinlahden puiston eteläosassa sijaitsevassa Alvila-kerrostalossa asuvien mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia. Lue blogistamme Nissen, Tarjan ja Katriinan ajatuksista.

    Miten tunneli vaikuttaisi lähialueeseen?

    Satamatunnelin rakentaminen vaarantaisi hautausmaiden rauhan. Tunneli kulkisi parikymmentä metriä hautojen alla, mikä on epäkunnioittavaa vainajia ja heidän läheisiään kohtaan.

    Tunnelin A-linjaus estäisi Salmisaaren alueen toivottua maankäyttöä, esimerkiksi Länsiväylän muuttamisen katumaiseksi. Kaupunkiympäristön toimialan kaupunkiympäristölautakunnalle helmikuussa 2025 antamien tietojen perusteella A-linjauksen hyväksymällä kaupunki menettää noin 138 miljoonan euron arvosta rakennusoikeutta aiempaan D-linjausvaihtoehtoon verrattuna ilman meritäyttöjä. Asuinrakentaminen ja Salmisaaren liittäminen osaksi kantakaupunkia ei onnistu A-linjauksen hyväksymisen myötä.

    Mistä löydän asemakaavahankkeen viralliset dokumentit?

    Löydät koko asemakaava-aineiston Helsingin kaupungin karttapalvelusta täältä.

    Keskeisimmät dokumentit ovat

    • asemakaavamuutoksen kartta, muutettu 21.10.2025
    • asemakaavamuutoksen selostus, muutettu 21.10.2025, josta löytyvät esimerkiksi kirvelilattakoin elinympäristön hyvityssuunnitelma ja liikenneselvitykset, ja
    • vuorovaikutusraportti, täydennetty 21.10.2025, josta löytyvät yhteenvedot viranomaisten kannanotoista ja muiden tahojen mielipiteistä sekä kaupungin vastineet niihin.

    Olennainen on myös yhteysviranomaisen lausunto

    Lisäksi hankkeelle keskeisiä dokumentteja, joita ei löydy Helsingin karttapalvelusta, ovat

     

     

    Mistä löydän Satamatunnelia koskevat politiikkadokumentit?
    Mistä löydän Satamatunnelin faktantarkistus -selvityksen?

    Lataa 1.12. päivitetty ja täydennetty Satamatunnelin faktantarkistus -selvitys itsellesi täältä: https://lapinlahdenlahde.fi/wp-content/uploads/Satamatunnelin_faktantarkistus_paivitetty_ja_taydennetty_1_12_2025.pdf

    Lapinlahden päärakennuksen ensimmäisen kerroksen käytävillä ja Kahvila Lähteellä on useita painettuja selailukappaleita. Nämä kappaleet on julkaistu 20.10.2025, eikä niissä ole siksi huomioitu asemakaavan selostukseen 4.11. tehtyjä muutoksia ja vuorovaikutusraporttiin 21.10. tehtyjä päivityksiä.

    Mitä asiantuntijat ovat kirjoittaneet Satamatunnelista?

    Helsingin luonnonsuojeluyhdistys 28.2.2025: Kannanotto Satamatunnelin asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta (kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetty kannanotto)

    Mona Schalin, arkkitehti SAFA, ja Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti MARK 27.10.2025: Lausunto koskien Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta nro 12957 (kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetty kannanotto)

    Panu Lehtovuori, Yhdyskuntasuunnittelun teorian professori, ja Heikki Liimatainen, Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori 3.11.2025: Helsingin satama on vahvempi ilman satamatunnelia (LinkedIn-julkaisu)

    Mistä löydän Järki vai tunneli? -keskustelutilaisuuden 3.11.2025 tallenteen?

    Maanantaina 3.11.2025 järjestetyn Järki vai tunneli? Puheenvuoroja Satamatunnelista -keskustelutilaisuuden tallenne on jaettu kahteen osaan. Tallenteet löytyvät Youtubesta:

    Osa 1 https://youtu.be/bgdvYWYVDro

    4:45 Nonni Mäkikärki, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n toiminnanjohtaja: Tervetulosanat ja Lapinlahti-yhteisön rooli tunnelihankkeessa

    11:00 Karolina Saarenpää, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n asiantuntija: Satamatunneli-hankkeen esittely Satamatunnelin faktantarkistus -selvityksen pohjalta

    24:28 Mona Schalin, arkkitehti SAFA: Lapinlahden puiston eteläosan kulttuuriperintöarvot

    54:40 Laura Kolehmainen, ympäristöjuristi, Lakiasiaintoimisto Maailman toimitusjohtaja ja toinen perustaja: Luonnonsuojelulaki ja kirvelilattakoi

    Osa 2 https://youtu.be/INoRGgE7PTk

    Kolehmaisen puheenvuoro jatkuu

    13:34 Panu Lehtovuori, yhdyskuntasuunnittelun teorian professori: Helsingin kaupunki ja satama ovat vahvemmat ilman satamatunnelia

    34:14 Kati Pulkkinen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) ry:n edustaja: Yhdistyksen kannanotto satamatunneliin

    45:16 keskustelua ja kysymyksiä asiantuntijoille

    Miten Satamatunnelista on uutisoitu? (Päivitetty 22.10.2025)

    TAMMIKUU 2025

    HELMIKUU 2025

    MAALISKUU 2025

    HUHTIKUU 2025

    TOUKOKUU 2025

    KESÄKUU 2025

    HEINÄKUU 2025

    ELOKUU 2025

    LOKAKUU 2025

    VAIKUTA!

    Lue aiheesta alta.

    Jätettiinkö kaavaehdotukseen monta muistutusta?

    Satamatunnelin asemakaavan muutosehdotuksesta tehtiin 90 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja kommentoitavissa 15.4.–19.5.2025.

    Muistutuksia jättivät useat Lapinlahti-yhteisön ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. Pääset lukemaan muistutuksia alla olevista linkeistä:

    Lue lisää muistutuksista blogiartikkelistamme.

    Helsingin kaupungin kooste muistutuksista ja mielipiteistä löytyy tästä vuorovaikutusraportista.

    Muistutusten perusteella kaavaehdotukseen on tehty pieniä muutoksia. Muutokset on listattu tässä dokumentissa.

    Mistä löydän tunnelia koskevat somejulkaisut? (Päivitetty 18.3.2025)

    TEKSTIJULKAISUJA

    Lähetä näillä ohjeilla valmiit kirjeet asian ratkaiseville päättäjille. Facebook

    Kummalla puolella historiaa lautakunnan jäsenet päättävät seistä? Instagram & Facebook

    Olemme 14.3.2025 lähettäneet yhteisvetoomuksen kaikille Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunkiympäristölautakunnan ryhmille. Instagram & Facebook

    Julkaisimme verkkosivun, joka antaa vinkit sinulle, jos tahdot osallistua ja tulla mukaan kertomaan näkemyksesi. Instagram & Facebook

    Myös kompensaatioistutukset heikentäisivät Lapinlahden puiston virkistysarvoja. Instagram & Facebook

    Lue blogiartikkelista, mitä Alvila-kodin asukkaat ajattelevat Satamatunnelista: Instagram & Facebook

    Lähteellä toimivan taiteilijamme Jennifer Ramirezin kannanotto Lapinlahden puolesta ja Satamatunnelia vastaan: Lapinlahti Park is Irreplaceable. Instagram & Facebook

    Tiukka äänestys tulossa: Rajusti kantoja jakava Satamatunneli Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Instagram & Facebook

    Hyvin kiistanalaisen ja Lapinlahden puistoa uhkaavan Satamatunneli-hankkeen asemakaava on parhaillaan Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Instagram & Facebook

    Suunnitelman kompensaatioistutukset estäisivät jatkossa nurmikkoalueiden virkistyskäytön -jopa kaksimetrinen kasvi ei siedä tallaamista. Instagram

    Helsingin Sanomat kirjoitti 12.2.2025 Satamatunneliin liittyvistä poliittisista jakolinjoista: Helsingissä syttyi riita uudesta tunnelista: ”Kiristystä” Instagram & Facebook

     

    VIDEOITA

    Thomas Slätis, viestinnän ja konfliktin asiantuntija, aikaisempi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön ohjelman maavastaava selittää, miksi Satamatunnelia ei pidä rakentaa Lapinlahden puistoon. Instagram & Facebook

    Estetään yhdessä peruuttamaton – älä jää sivustakatsojaksi. Instagram & Facebook

    Erittäin uhanalaista kirvelilattakoita ja sen isäntäkasvia mukulakirveliä uhkaa Lapinlahden puiston eteläosaan suunniteltu rekkatunnelin A-linjaus. Instagram & Facebook

    Videolla viestintätiimimme valmistelee Satamatunneli-postikortteja lähetettäviksi päättäjille. Instagram & Facebook

    Jukka-Pekka Flander, emeritus ympäristöneuvos, arvostelee kovin sanoin Satamatunnelia ja Helsingin kaupunkisuunnittelua. Instagram & Facebook

    Myyri Sysivesi helsinkiläinen biologi ja tutkimussukeltaja: “Kerran menetettyjä lajeja tai alueita ei saa rahallakaan takaisin.” Instagram

    Näytä tukesi

    Upota kanaviisi linkki, joka ohjaa tälle sivulle, tai lataa kuva ja liitä sähköpostin allekirjoitukseen.

    banner-signature for satamatunneli

    Voit myös kirjoittaa vapaamuotoisen tekstin ja liittää linkin tälle sivulle. Esimerkiksi näin:

    Nyt on aika puhua ja tulla kuulluksi. Yhteisömme tulevaisuus riippuu siitä, miten reagoimme tähän hankkeeseen. Ei satamatunnelia Lapinlahden puistoon! Vaikuta.

    satamatunneli-kuva